Ennakoi työkykyriskit uudistetuilla terveystarkastuksilla
Tuottava ja kustannustehokas työkyvystä huolehtiminen edellyttää uudenlaista ajattelua. Terveystalon uudet vuoden 2023 alusta käynnistyvät terveystarkastukset huomioivat entistä paremmin toimialojen erityispiirteet ja työn kuormitustekijät. Kohdennetut terveystarkastukset auttavat tunnistamaan mahdolliset työkyvyn haasteet ennakoiden ja varhaisessa vaiheessa. Uudistettujen tarkastusten avulla tuemme ja edistämme terveyttä ja työkykyä oikea-aikaisesti yksilö- ja ryhmätasolla.

Työhyvinvointi näkyy organisaation tuloksessa viivan alla. Tavoitteisiin on helpompi päästä, kun työntekijät pysyvät terveinä ja työkykyisinä. Tuottava työterveysyhteistyö on vahvasti ennaltaehkäisevää ja työn luonteen huomioivaa. Siksi myös Terveystalon uusissa terveystarkastuksissa toimenpiteet kohdennetaan työn kuormitustekijöiden ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Näin säästyy aikaa ja rahaa.
– Työntekijää tuetaan oikea-aikaisesti ja nimenomaan työkykynäkökulmasta. Myös tarkastusten tuottama ryhmätason tieto analysoidaan. Tiedon pohjalta ehdotamme toimenpiteitä, joilla henkilöstön työkykyä voidaan tukea ja edistää, kertoo johtava työterveyslääkäri Ilse Rauhaniemi Terveystalosta.
Henkilöstön työurien yhtenäistäminen ja pidentäminen edellyttää tietoon perustuvaa työkykyjohtamista. Terveystarkastukset tuottavat tietoa asiakasorganisaation työkykyjohtamisen tueksi.
– Kohdennetuilla terveystarkastuksilla päästään nopeammin kiinni myös esimerkiksi työstä palautumiseen vaikuttaviin tekijöihin, kuten uneen, mielialaan, ravitsemukseen ja liikuntaan, Rauhaniemi täydentää.
Ennaltaehkäisy maksaa itsensä takaisin
Rauhaniemen mukaan työkykyriskien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on organisaatiolle taloudellisesti kannattavaa.
– Toiminta on taloudellisesti järkevää: sairastamisen kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna ennaltaehkäisevän työterveysyhteistyön panostuksiin. Työntekijöiden työkyvyn tuessa ei kannata pihistellä, sillä kaikkein kalleimmaksi organisaatiolle käy sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuva tekemätön työ. Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava, muistuttaa Rauhaniemi.
Tutkittu tieto terveystarkastusten taustana
Terveystalon uusien Mieli ja työ sekä Keho ja liike työssä -terveystarkastusten pohjana on tutkimusnäyttöön perustuva Terveyskysely. Terveyskyselyn avulla voidaan tehokkaasti tunnistaa olennaiset työkyky- ja terveysriskit.
– Kattava kysely kartoittaa erilaisten oireiden lisäksi muitakin työkykyyn vaikuttavia tekijöitä, kuten paikallaan oloa, alhaista vireystilaa sekä unen ja palautumisen vaikeuksia. Näin tunnistamme tekijät, joihin toimenpiteet työterveyden vastaanotolla kannattaa kohdentaa, Rauhaniemi kuvailee.
Kyselyssä työntekijä pääsee arvioimaan omaa työkykyään pidemmällä aikavälillä ja pohtimaan esimerkiksi, miten hän palautuu työpäivän jälkeen tai kokeeko hän pystyvänsä terveytensä puolesta jatkamaan nykyisessä työssään parin vuoden päästä.
– Työntekijöiden subjektiiviset arviot omasta työkyvystään ennustavat tutkitusti todellista työkykyä ja sairauspoissaoloja. Siksi kyselyn kautta esiin nousseet riskit kannattaa ottaa todesta ja puuttua niihin mahdollisimman varhain, Rauhaniemi tähdentää.
Ei kaikille samaa, vaan jokaiselle yksilöllisen tarpeen mukaan
Uudet Keho ja liike työssä sekä Mieli ja työ -terveystarkastukset kohdennetaan työn kuormittavuuden mukaan. Ne pohjautuvat toimialan erityispiirteisiin tai työpaikkaselvityksessä todettuihin kuormitustekijöihin. Kohdennetut terveystarkastukset voidaan sopia tehtäväksi tietylle osajoukolle tai työntekijäryhmälle silloin, kun työssä tunnistetaan fyysistä kuormitusta tai psykososiaalista kuormitusta. Kohdennetuilla terveystarkastuksilla selvitetään työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia uhkaavia asioita ja varmistetaan työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työkykyä.
Keho ja liike työssä -terveystarkastus on tarkoitettu työntekijöille, joiden työssä esiintyy fyysisiä kuormitustekijöitä. Terveystarkastus perustuu tunnistettuun fyysiseen toimialaan tai työpaikkaselvityksessä todettuihin fyysisiin kuormitustekijöihin, jotka altistavat tuki- ja liikuntaelinsairauksille.
Keho ja liike työssä -terveystarkastukset sopivat erityisesti, kun työ sisältää nostoja, taakkojen käsittelyä, toistoliikkeitä tai työtilaan, työvälineisiin ja kehon monipuoliseen käyttöön liittyviä haasteita. Toimialoja voivat olla esimerkiksi rakennus-, siivous-, hoiva-, kaupan-, kiinteistöhuolto-, kunnossapito-, asennus-, kokoonpano-, maatalous- ja kuljetusala.
– Tästä työfysioterapeutin toteuttamasta kohdennetusta terveystarkastuksesta hyötyvät myös esimerkiksi näyttöpäätetyötä tekevät asiantuntijat tai toimistotyöntekijät, joilla on työssään paljon istumista ja staattista kuormitusta, Rauhaniemi täydentää.
Kun työ sisältää erityisesti tietotyötä, asiantuntijatyötä, asiakaspalvelutyötä tai esihenkilötyötä, tai toimialan erityispiirteissä korostuu riskitekijöinä psykososiaalisia kuormitustekijöitä, on suositeltavaa valita työyhteisölle Mieli ja työ -terveystarkastus. Tarkastuksen toteuttaa työelämän psykososiaalisten kysymysten asiantuntija eli työterveyspsykologi. Tarkastuksen tavoitteena on tukea työntekijän voimavaroja ja auttaa häntä pääsemään terveyttään ja työkykyään edistäviin tavoitteisiinsa.
Molemmissa kohdennetuissa tarkastuksissa kuormitustekijöitä ja palautumista voidaan mitata myös uudistetulla Firstbeat Life –tutkimuksella. Tutkimuksen avulla voidaan selvittää työntekijän kuormitus- ja stressitekijät työssä ja vapaa-ajalla, sekä arvioida tukevatko työntekijän elintavat tasapainoista arkea ja työssäjaksamista.
– Työkyky muodostuu kokonaisuudesta; vapaa-ajan kuormituksen ja palautumisen määrällä on vaikutusta myös työssä jaksamiseen. Riittävä palautuminen on edellytys sille, että työntekijä voi olla työpaikalla paras versio itsestään, Rauhaniemi lisää.
Sitouttava terveystarkastus on jatkuva prosessi
Terveystarkastuksen yhteydessä jokaisen työntekijän kanssa tehdään henkilökohtainen digitaalinen terveyssuunnitelma, Oma Suunnitelma. Oma Suunnitelman avulla tuetaan työntekijän terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä sekä tuetaan työntekijän omaa motivaatiota pitää itsestään ja terveydestään huolta. Digitaalinen Oma Suunnitelma sitouttaa työntekijän itsensä seuraamaan oman terveydentilansa kehitystä vaivattomasti.
– Terveystalon Oma Suunnitelma -palvelu muistuttaa työntekijää henkilökohtaisista hyvinvointitavoitteista ja auttaa häntä pysymään terveenä ja työkykyisenä. Toimiva työkyvyn tuki on organisaatiolle kilpailuvaltti ja työntekijöitä sitouttava seikka. Tutkimusten mukaan työntekijät arvostavat yrityksen huolenpitoa ja kokevat terveystarkastukset merkityksellisinä. Tätä tunnetta kannattaa vaalia, sillä tyytyväiset ja terveet työntekijät ovat menestyvän yrityksen selkäranka.
Uudet terveystarkastukset toimintasuunnitelmaan
Tunnistitko organisaatiossasi tarpeen kohdennetuille terveystarkastuksille? Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan, mitä terveystarkastuksia tehdään, kenelle ne kohdennetaan ja mitä tutkimusmenetelmiä käytetään. Sovi tarkastuksista työterveyden yhteyshenkilösi kanssa ja varmista työkykyä edistävät toimenpiteet mukaan toimintasuunnitelmaan.
Lue lisää työterveyden artikkeleita

Lasten terveys ennen ja nyt: Urheilusta saatu rasitusvamma on nykyään yleinen vaiva
Niin terveellistä kuin urheilu onkin, siitä voi seurata rasitusvammoja varsinkin kasvupyrähdyksen aikana. Silloin luut sekä lihasten ja jänteiden kiinnittymiskohdat ovat hauraimmillaan, sanoo lasten ja nuorten ortopedi, professori Jaakko Sinikumpu Terveystalosta.

6 tehokkainta vinkkiä johtajille työkyvystä huolehtimiseen
Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologi Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehoittaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.

Vanhemmuus on intensiivinen ja tunnepitoinen matka, johon saa kuulua myös haparointia
Kun kantaa vastuuta toisesta, tarvitsee aika ajoin myös itse kannatelluksi ja hoivatuksi tulemista. Psykologi kehottaa tänä äitienpäivänä pysähtyä kuulostelemaan, mitä kaipaisi juuri nyt ja miten voisi olla itselleen armollisempi.

Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.

Mikään määrä terapiaa ei riitä, jos työperäisiä syitä ei ratkaista
Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.

Työturvallisuuslain päivitykset voimaan 1.6.2023 – mitä työnantajan tulee huomioida?
Työturvallisuuslain päivityksen myötä työpaikkojen tulee kesäkuun alusta alkaen entistä järjestelmällisemmin arvioida työn kuormitustekijöitä. Päivitys selkiyttää työnantajan huolehtimisvelvollisuutta täsmentämällä, minkälaisia työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä työnantajan on otettava huomioon. Jotta työelämästä saadaan kestävämpää, on päivityksessä kiinnitetty erityistä huomiota työuupumukselle altistaviin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, jotka liittyvät työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Lisäksi laissa otetaan kantaa työnantajien velvollisuuksiin tehdä toimenpiteitä työurien pidentämisen ja työssä jaksamisen eteen.