4 vinkkiä, joiden avulla unilääkärimme itse torjuvat unettomuutta
Unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen kertoo, millä konsteilla hän vaalii arjessaan yöuniaan – ja jakaa parhaat vinkit siihen, jos unettomuus kuitenkin yllättää.
1. Liikun, vaikka väsyttää.
Vaikka minulla olisi huonosti nukuttu yö takana, pyrin silti joka päivä jollain tapaa liikkumaan. Liikunnalla on havaittu olevan unipainetta lisäävä vaikutus, jolloin nukahtamisviive usein lyhenee ja syvä uni sekä unen kokonaismäärä lisääntyvät.
Jos olen todella väsynyt, jätän raskaamman treenin väliin, ja menen kävelylle nauttimaan luonnosta ja ulkoilmasta. Liikunta on hyvä keino prosessoida työasioita, toisaalta sen avulla saan myös laskettua kierroksia kehostani. On tärkeää tunnistaa, miten oma keho toimii. Liian raskasta treeniä ei myöskään kannata tehdä liian myöhään illalla.
2. Lopetan työt hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa.
On hyvin yksilöllistä, miten vahvasti työasiat jäävät mieleen pyörimään työajan ulkopuolella. Itse pyrin siihen, etten vilkuile sähköpostia tai Teams-keskusteluita vapaa-ajallani silloin, kun en ole aikeissa tehdä töitä. Jos minun on varsinaisen työajan ulkopuolella tarkistettava jokin asia, teen sen riittävän ajoissa, jotta ehdin reagoida mahdollisiin akuutteihin tehtäviin hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Pyrin erottamaan työajan siitä ajasta, jonka vietän perheen tai ystävien kanssa.
Suosin arjessa myös erilaisia siirtymäriittejä: esimerkiksi etätyöpäivinä pakkaan päivän päätteeksi kaikki työvälineet pois näkyvistä kaappiin tai laukkuun. Pyrin myös organisoimaan työtäni niin, että suunnittelen viikon askareet ja varaan rästitehtäville aikaa kalenterista valmiiksi, jotta ne eivät pyöri mielessä jatkuvasti.
3. En mene tyhjällä vatsalla nukkumaan.
Kuten savannin leijonat, lepään ja nukun silloin, kun vatsani on täynnä. Se ei saa olla liian täynnä, jottei vuoteessa ala närästää, mutta myöskään tyhjällä vatsalla uni ei tule. Parhaat eväät yöksi takaa monipuolinen iltapala, joka koostuu hitaista hiilihydraateista, kuten ruisleivästä, kaurapuurosta, vihanneksista ja marjoista. Terveellinen iltapala tukee unta, ja etenkin tryptofaanipitoiset ruoat kuten banaani ja maitotuotteet voivat auttaa nukahtamaan. Pääasia on kuitenkin se, ettei mene nukkumaan vatsa kurnien.
4. En pakota unta tai tee siitä suoritusta.
Vaikka tietäisin, että seuraavana aamuna on aikainen herätys, menen nukkumaan vasta kun tunnen oloni väsyneeksi. En ajattele herätyskellon soimista, vaan lueskelen normaalisti romaania – ja useimmiten uni tulee samaan aikaan kuin muinakin iltoina. On parempi mennä nukkumaan siihen aikaan, kun keho sen sallii, eikä lähteä tietoisesti pakottamaan itseään unten maille. Silloin voi alkaa stressata unta ja kerätä kehoon ja mieleen ylivireyttä, joka voi myöhäistää nukahtamista entisestään.
Jos uni ei tule vuoteessa 20–30 minuutin kuluessa, kannattaa siirtyä sohvalle tekemään jotain rauhoittavaa, esimerkiksi lukemaan kirjaa, kunnes alkaa väsyttää. Näin toimimalla ylivirittyneisyys poistuu kehosta ja uni tulee. Usein uni on tällöin myös lopulta laadukkaampaa ja palauttavampaa.
Vaikka seuraavana aamuna olisi aikainen herätys, menen nukkumaan vasta kun tunnen oloni väsyneeksi. ”
Eevert Partinen
Jos näistä keinoista huolimatta huomaan joku yö kärsiväni unettomuudesta, suosin siinä hetkessä näitä keinoja saadakseni unen päästä kiinni:
- Menen hetkeksi sohvalle lukemaan hämärään yövaloon.
- Jos ajatukset pyörivät mielessä, kirjoitan ne lapulle tai vaikkapa puhelimen muistiinpanoihin.
- Teen paradoksaalisen intentioharjoituksen: avaan silmät, ja keskityn tuijottamaan yhtä pistettä seinässä. Harjoituksen teho perustuu siihen, että aivot eivät samaan aikaan pysty miettimään mielessä olevia asioita, jolloin ne alkavat itsestään rauhoittua.
- Teen rentoutus- tai hengitysharjoituksen, joka aktivoi parasympaattista hermostoani. Monilla ihmisillä on tapana hengittää liian pinnallisesti, ja siksi jo muutama syvä hengitys voi rauhoittaa kehoa – aivot saavat tiedon, ettei mitään hätää ole.
Yleislääkäri
Lue lisää aiheesta
Mistä tiedät, nukutko riittävästi? – Tunnista hälytysmerkit
Jokainen meistä on kuullut, että unta pitäisi kertyä 7–8 tuntia yössä. Silti vain puolet ihmisistä saa riittävästi lepoa. Unen asiantuntijalääkärinä ja työterveyshuollon erikoislääkärinä Terveystalolla työskentelevä Sinikka Haakana kertoo, miten ja miksi uneen kannattaa satsata.
"Milloin pitäisi huolestua yöllisistä heräämisistä?"
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Sanna-Tuulia Mattila vastaa huhtikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin yöllisistä heräilyistä.
"Pitääkö olla huolissaan, jos kuorsaa joka yö?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin uniapneasta.
Yhteinen vai erillinen sänky? Näin erilaiset unirytmit vaikuttavat uneen
Unilääkäri Janne Kanervisto rohkaisee suomalaisia hakemaan unihäiriöihin apua ajoissa ja muistuttaa, että unirytmit ja -tarpeet voivat vaihdella saman perheen sisällä. Joskus erillisissä sängyissä nukkuminen voi olla pariskunnille paras satsaus hyvinvointiin ja sitä kautta myös suhteeseen.
Totta vai tarua: Uniapneasta voi parantua
Kärsitkö öisistä heräilyistä ja jatkuvasta väsymyksestä? Oireet voivat johtua uniapneasta, jonka ei tarvitse olla loppuelämän riesa. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo, miten voit lievittää uniapnean oireita tai päästä niistä jopa kokonaan eroon.
"Miten luotettavaa dataa älykello voi antaa?"
Unen vastuulääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja älylaitteista.