”Skanskalla työturvallisuutta kehitetään jatkuvasti - koronaepidemia toi uuden riskin huomioitavaksi työmaiden turvallisuussuunnitelmissa”

Koronaepidemia on vaikuttanut eri toimialoihin eri tavalla, sillä siirtyminen etätöihin ei kaikille ole ollut mahdollista. Rakennusalalla turvallisuusjohtamisen tutut prosessit ovat olleet apuna koronaepidemian ennaltaehkäisyssä. Korona-altistumisen jäljitystoimintamallin kehittäminen on auttanut altistuneiden nopeassa tunnistamisessa ja työmaiden henkilöstön sairastumisriskin minimoimisessa.

Rakennusyhtiö Skanskassa koronan tuomat haasteet turvalliseen työelämään ovat työmailla koskettaneet pääurakoitsijan lisäksi lukuisia yhteistyökumppaneita ja alihankintaverkoston organisaatioita, joille etätyö ei ole ollut vaihtoehto. Työmailla projektit etenevät vain lähityötä tehdessä.

– Heti epidemian käynnistyessä kiinnitimme huomiota ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja lähdimme muotoilemaan toimintaa työmaalla uusiksi esimerkiksi porrastaen työaikoja sekä taukoja ja rajoittaen henkilöstön määrää taukotiloissa, kertoo Skanskan työkykyjohtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisestä vastaava työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen.

Turvallisuuden varmistamiseksi jokaiselle työmaalle laadittiin koronaturvallisuussuunnitelmat, jotka käytiin läpi kaikkien työmaalla toimivien kanssa. Usein työmaalla on kymmeniä urakoitsijoita, joista jokainen käy turvallisuusperehdytyksen ennen töiden aloitusta. Koronan myötä uusia perehdytyksiä ja ohjeita täydennettiin pitkin kevättä ja parhaita käytäntöjä jaettiin työmaiden kesken sisäisissä webinaareissa.

– Meille työturvallisuus on ykkösasia ja olemassa olevat turvallisuusjohtamisen toimintamallit toimivat hyvin tiedon jakamisessa. Korona toi niihin kuitenkin kokonaan uuden tieto-osion ja elementin. Normaalisti keskitymme työturvallisuuden riskitekijöihin työmaan sisällä, mutta nyt olimme uuden äärellä, koska altiste koronalle saattaa tulla työmaan ulkopuolelta ja meidän tuli oppia minimoimaan tämä ulkopuolinen riski, Pekkanen sanoo.

koronan tuomat haasteet turvalliseen työelämään ovat työmailla koskettaneet pääurakoitsijan lisäksi lukuisia yhteistyökumppaneita ja alihankintaverkoston organisaatioita, joille etätyö ei ole ollut vaihtoehto
Työmailla etätyö ei ole ollut vaihtoehto koronaepidemian aikana.

Altistuneiden nopea tunnistaminen minimoi riskiä työmaan sisäiselle epidemialle

Koska työmailla toimii paljon eri yritysten ammattilaisia, jotka eivät tunne toisiaan, on työmaan turvallisuudesta vastaavalla pääurakoitsijalla vastuu altistuneiden tunnistamisessa, tartuntaketjujen katkaisussa ja altistuneista tartuntatautiviranomaisille viestimisessä. Työterveys on toiminut asiantuntijana ja auttanut Skanskaa tuottamalla tietoa mm. altistumisen ja karanteenimääräysten kriteereistä. Skanskan koronaturvallisuussuunnitelmaa täydentää tartuntaketjujen jäljitysohje, joka on laadittu yhdessä työterveyden kanssa. Ohjeella on myös varmistettu henkilöiden tietosuoja mahdollisissa tartuntatapauksissa.

Suunnitelmissa otetaan kantaa myös tartuntojen ja tartuntaepäilyjen ilmoittamiseen, ja siihen miten sekä kenelle viestitään tartunnoista ja koronavirustesteihin lähettämisestä. Kun ensimmäinen koronatartunta lopulta tuli tietoon, oli Skanskalla tähän jo valmistauduttu. 

– Tiesimme, että tartuntatapauksissa jäljityksellä ja sen nopeudella on merkittävä vaikutus työmaan toiminnan jatkuvuuteen. Altistuneiden on erittäin tärkeä saada tieto välittömästi, jotta he osaavat jäädä kotiin ja välttää lähikontakteja Pekkanen sanoo.

Terveystalon työterveys- ja jäljitystiimi ovat auttaneet tarvittaessa tietojen välittämisessä viranomaisille ja huolehtineet myös altistuneiden nopeasta tiedottamisesta.

– Koronatautiin sairastunut henkilö on saanut nopeasti soiton koronatestinsä tuloksesta, mutta koska altistuneiden karanteeniin asettaminen kuuluu aina kunkin altistuneen henkilön kotikunnan viranomaiselle, on tämän tiedon välityksen nopeudessa ollut kuntakohtaisia eroavaisuuksia. Terveystalon jäljitystiimi on varmistanut, että jokainen altistunut on nopeasti tietoinen tilanteesta ja osaa jäädä kotiin odottamaan seuraavien päivien aikana yhteydenottoa oman kuntansa tartuntatautiyksiköstä, Pekkanen kertoo.

Näillä toimenpiteillä Skanskassa ei ole ollut laajempia tartuntaketjuja. Epidemian alussa ulkomaanmatkailun seurauksena saadut tartunnat ja myöhemmin havaitut tartunnat on saatu nopeasti haltuun. Jatkuvan kehittämisen periaatteiden mukaan työmaalla on nopeasti tehty riskiarviointi, jos altistuneiksi on tunnistettu poikkeavan suuri joukko henkilöitä ja tarkennettu koronaturvallisuussuunnitelmaa vastaavan estämiseksi.

– Suhtaudumme edelleen koronatilanteeseen sen vaatimalla vakavuudella, emmekä ole vielä purkaneet epidemian ennaltaehkäisyyn tai riskien minimointiin liittyvää ohjeistusta. Olemme varautuneet siihen, että yksittäisiä ja satunnaisia tapauksia voi olla vielä tulossa. Olen iloinen, että ennaltaehkäisyyn, jäljitykseen ja tartuntaketjujen katkaisuun liittyvät toimenpiteemme ovat olleet tehokkaita ja niistä on ollut valtavasti hyötyä.  Työturvallisuudesta huolehditaan hyvin myös poikkeustilanteissa ja tämänkin tilanteen kanssa olemme oppineet toimimaan turvallisesti, Pekkanen päättää.

Koronavirustestaus ja altistuneiden jäljitys keskeinen osa epidemian hallintaa

Katso kuinka työterveys voi auttaa