Työkykypartneri vahvistaa Riihimäen kaupungin esihenkilöiden työkykyjohtamisosaamista
Riihimäen kaupunki työllistää hieman yli 1100 henkilöä, jotka työskentelevät monipuolisissa tehtävissä. Työyhteisön työkykyhaasteet ovat siten moninaiset ja vaihtelevat fyysisistä rajoitteista psykososiaalisiin kuormitustekijöihin. Erityisesti opetuksen- ja varhaiskasvatuksen alalla käytössä olevan varhaisen tuen mallin kautta havaitut työkykyriskit olivat lisääntyneet ja niiden hallinta kuormitti esihenkilöitä sekä haastoi myös heidän jaksamistaan.
Työkykyjohtamista tukemaan käynnistettiin Terveystalon kanssa työkykypartneripalvelu, jonka tavoitteena oli vahvistaa esihenkilöiden työkykyjohtamisen osaamista ja auttaa onnistumaan arjen johtamistilanteissa, jotta työkykyriskit saataisiin paremmin hallintaan ja haasteista johtuvat poissaolot kääntyisivät laskuun.
– Moni ei heti tule ajatelleeksi, että opetus- ja varhaiskasvatuksen alalla työssä jaksaminen edellyttää hyvää fyysistä kuntoa. Työssä täytyy voida liikkua ketterästi, tasapainoilla, kumarrella sekä kyetä kantamaan, jolloin fyysisiä työkykyhaasteita voi oman kunnon mukaan esiintyä jo kohtalaisen nuorilla työuraansa aloittavilla henkilöillä. Alalla psykososiaalisten ja eettisten kuormitustekijöiden määrä on viime aikoina kasvanut, sillä samaan aikaan kun pedagogiseen laatuun ja vanhempien asettamien palvelun toteuttamiseen liittyviä vaatimuksia on runsaasti, osaavasta henkilöstöstä on pulaa, huono fyysinen kunto voi aiheuttaa sairauspoissaoloja, jotka taas kasaavat työmäärää paikalla olijoille ja aiheuttavat aikatauluhaasteita, kuvaa Riihimäen kaupungin työsuojelupäällikkö ja työkykykoordinaattori Minna Jussila alan työkykyriskejä.
Riihimäen kaupungin työsuojelupäällikkö ja työkykykoordinaattori Minna Jussila
Kasvaneet työkykyriskit kuormittavat esihenkilötyössä
Riihimäen kaupungin henkilöstökyselyissä esihenkilötyö on saanut erinomaisen arvosanan ja tavoitteena on pitää se korkealla. Kasvavien työkykyriskien vuoksi huolta oli kuitenkin herännyt esihenkilöiden jaksamisesta oman tiiminsä työkykyhaasteiden tukemisessa, minkä lisäksi henkilöstöhallinnossa oli tunnistettu tarve kehittää työkykyjohtamisen eri osa-alueita, jotta esimerkiksi osatyökykyisten työllistyminen ja korvaava työ voitaisiin huomioida paremmin arkijohtamisen toimintamalleissa. Henkilöstöhallinnon rajallisten resurssien vuoksi henkilökohtaista valmennusta eri aiheista ei ollut mahdollista tarjota jokaiselle esihenkilölle, joten apua haettiin työterveyskumppanilta.
– Meille oli loogista ensimmäisenä käynnistää keskustelu aiheesta työterveyskumppanin kanssa, sillä olemmehan yhdessä työstäneet työkykyjohtamisen toimintamallia ja ottaneet organisaatiossamme käyttöön myös esihenkilöiden työkykyjohtamista ja varhaista välittämistä tukevan Sirius-järjestelmän. Huomasimme kuitenkin, että esihenkilöillämme oli kirjava käytäntö hyödyntää järjestelmää ja vaihteleva osaaminen ohjata työkykyhaasteissa eteenpäin. Läheisessä työyhteisössä myös omien tiimiläisten haasteet tuntuivat kuormittavan myös esihenkilöitämme, Jussila kertoo.
Työkykypartnerilta vaikuttavaa apua johtamistilanteisiin
Työkykypartneripalvelua pilotoitiin syksyn 2023 aikana, jolloin projektiin osallistui sekä kokeneita että uusia esihenkilöitä.
– Kokemusvuosilla ei ollut merkitystä palautteissa, sillä lähes poikkeuksetta kaikki palvelua hyödyntäneet pitivät sitä hyvänä ja tarpeellisena. Työkykypartneri tarjosi vaikuttavaa apua arjen johtamistilanteisiin ja avarsi esihenkilöiden ymmärrystä myös esimerkiksi osatyökykyisyyden työllistymisestä ja korvaavasta työstä. Häneltä sai tukea ja koulutusta niin Siriuksen käyttämiseen, että työkykyhaasteiden varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen, jotta esihenkilöt voisivat paremmin tukea työntekijöitänsä, sanoo Jussila.
Työkykypartneripalvelun käyttöönoton jälkeen organisaatiossa huomattiin merkittäviä parannuksia työkyvyn hallinnassa ja esihenkilöiden taidoissa.
– Ohjelmaan osallistuneilta vastaanotimme positiivista palautetta siitä, että esihenkilöt saivat rohkeutta ja taitoja käsitellä työkykyhaasteita avoimemmin ja tehokkaammin. Lisäksi henkilöstöhallinnon näkökulmasta työkykyhaasteiden seuranta parani, sillä nyt sovituista asioista kuten kuntoutustoimenpiteistä, pidetään paremmin kiinni. Kokonaisuudessaan varhaisen tuen mallin juurtuminen organisaatioon lisäsi esihenkilöiden ymmärrystä työkykyjohtamisen merkityksestä.
Suunnitelmissa on jatkaa työkykypartneripalvelun hyödyntämistä ja tarjota esihenkilöille kohdennetusti mahdollisuus saada tukea työkykyjohtamisen prosesseissa. Tavoitteena on varmistaa, että esihenkilöt tunnistavat tarvittavat toimet ja työhön paluun tukeminen käynnistetään oikea-aikaisesti eri malleja hyödyntäen.
Työkykypartneri tarjosi vaikuttavaa apua arjen johtamistilanteisiin ja avarsi esihenkilöiden ymmärrystä myös esimerkiksi osatyökykyisyyden työllistymisestä ja korvaavasta työstä. Lisäksi henkilöstöhallinnon näkökulmasta työkykyhaasteiden seuranta parani, sillä nyt sovituista asioista kuten kuntoutustoimenpiteistä, pidetään paremmin kiinni. “
Minna Jussila, Riihimäen kaupungin työsuojelupäällikkö ja työkykykoordinaattori
Työkykyjohtamisen konsultointi
Työkykyjohtaminen on avainasemassa rakennettaessa hyvinvoivaa työyhteisöä. Kokeneet työkykyjohtamisen konsulttimme ja työterveyden huippuasiantuntijat auttavat rakentamaan työkykyjohtamisesta strategisen kokonaisuuden, jossa osaoptimoinnista siirrytään liiketoimintalähtöiseen työkykyjohtamiseen. Ota yhteyttä ja kysy lisää.
Ota yhteyttä