”Säästämme miljoonan vuodessa, kun tekemätön työ vähenee”

Lidl on onnistunut vähentämään sairauspoissaoloihin liittyviä kustannuksia merkittävästi. Työterveyden kanssa on tehty lujasti töitä, muun muassa koulutettu esimiehiä johtamaan työkykyä. – Ihmisten kesken puhutaan ihmisten asioista, ja se tehdään heti kun on aihetta – siinä on varhaisen puuttumisen ydin, sanoo Lidlin henkilöstöjohtaja Maria Hekkala.

Lidl loistaa hyvillä numeroillaan, kun tekemättömän työn vuosikatsaus julkistetaan. Parannusta on tullut tekemättömän työn osalta yksi prosenttiyksikkö vuodessa, mikä tarkoittaa noin miljoonan euron säästöä. Lidl on tehnyt työtä pitkäjänteisesti viiden vuoden ajan, jolloin säästöjä on kertynyt viisi miljoonaa.

Henkilöstöjohtaja Maria Hekkala on syystäkin tyytyväinen.

– Kehitys on monen vuoden työn tulos. Ja tulos oli tänä vuonna vielä parempi kuin odotin.

Maria Hekkala

Tekemättömän työn kustannukset koostuvat sairaus- ja tapaturmapoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä, työtapaturmavakuuttamisesta ja työterveyskäynneistä koituneista kuluista. Kustannus vaihtelee noin 3–11 prosenttiin palkkasummasta, ja isoissa yrityksissä se on keskimäärin reilut kuusi prosenttia.

Poissaolojen väheneminen kertoo yksinkertaisesti siitä, että henkilöstö voi paremmin. Yleisimmät poissaolojen syyt liittyvät tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, lyhyisiin infektiotauteihin kuten kausiflunssiin sekä mielenterveyteen.

Lähiesimiehet ovat avainhenkilöitä

Lidlissä on tehty määrätietoista työtä kehittämällä lähiesimiesten johtamistaitoja. Lidlin esimiehille alettiin opettaa välittämisen kulttuuria, puheeksi ottamista ja vuorovaikutuksen kehittämistä.

– Esimiehet olivat valtavan motivoituneita ottamaan haasteen vastaan. Osa heistä oli aluksi myös hämmentyneitä: puheeksi oli otettava ihmisten henkilökohtaisia asioita kuten jaksamista ja keskinäisen vuorovaikutuksen taitoja. Kun niitä opiskeltiin yhdessä, innostus tarttui, ja sairauspoissaolojen vähentämisestä tuli yhteinen tavoite. Jokainen prosentti on iso asia!, Hekkala sanoo.

Sirkustemppuja ei ole tarvittu, mutta satoja lähiesimiehiä on koulutettu tavoitteellisesti. Numeraaliset tavoitteet tukevat ponnistelua. Johtaminen on läsnä myymälän arjessa joka päivä. Henkilöstökyselyissä mitattu tyytyväisyys lähiesimiesten työskentelyyn on korkea (87 %).

– Myymäläpäälliköt asettavat itse omalle tiimilleen poissaolotavoitteet. He tietävät, mikä omalle tiimille on mahdollista ja tukevat sitä omalla tekemisellään. Työkykyasiat ovat puheena jokaisessa esimiesten kuukausipalaverissa, Maria Hekkala kertoo.

Lähiesimiesten tukena on myös paikallinen työterveyshoitaja. Hän soittaa tarvittaessa vaikka kerran kuukaudessa myymäläpäällikölle, jolla on tiimissään erityisen haastava tilanne. Keskusteluissa on käyty läpi työkykytapauksia ja esimiehen omaa jaksamista.

Työterveydeltä oikeat välineet

Lidlin hyviin tuloksiin on syynsä myös hyvällä kumppanilla. Terveystalo on tarjonnut Lidlille työterveyspalvelut jo vuodesta 2008 saakka. Työkyvyn johtamisessa otettiin 2010-luvun alkupuolella käyttöön varhaisen tuen malli, johon liittyi systemaattinen esimieskoulutus. Kun tavoitteena on vähentää sairauslomia, on syytä siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön.

– Terveystalon koko tiimi on ollut tukenamme alusta asti. Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä asiakkuuspäällikön ja oman vastuulääkärimme kanssa. Terveystalon proaktiivisuus työhyvinvoinnin edistämisessä on ollut meille iso apu, Maria Hekkala sanoo.

Terveystalon laaja palvelutarjonta saa kiitosta asiakkaalta. Uuden teknologian avulla on kehitetty työkaluja nimenomaan työhyvinvoinnin edistämiseksi. Vuonna 2018 käyttöön otettu Terve Työpaikka Sirius -niminen ohjausjärjestelmä antaa lähiesimiehille herätteitä, kun alaisille kertyy lyhytaikaisia poissaoloja.

– Sirius tukee valtavan hyvin työkykyjohtamista. Esimies näkee sen avulla työkykytilanteen ja voi puuttua asiaan heti, jos on tarvetta, Maria Hekkala sanoo.
Tieto motivoi

Terveyspalvelut lähelle työntekijää

Työntekijän kannalta on tärkeää päästä nopeasti hoitoon ja saada asiantuntijoiden tukea erilaisiin terveydellisiin haasteisiin. Monet matalan kynnykset palvelut ovat helpottaneet yhteyden ottamista. Erityisesti mielenterveyspalveluissa asiakkaat ovat ottaneet hyvin vastaan erilaiset digitaaliset yhteydenottokanavat.

Mielen chatti on Terveystalon palvelu, jonka avulla voi ottaa yhteyttä työterveyteen ympäri vuorokauden. Chatista ohjataan asiakas tarpeen mukaan psykologin tai muun ammattilaisen juttusille esimerkiksi Mielen sparrin kautta. Harkinnan mukaan asiakas voi saada lähetteen myös lyhytpsykoterapiaan.

– Myös elämänhallintaan tarjotaan tukea, silloin kun siihen on tarvetta, Maria Hekkala sanoo.

Myös esimerkiksi työfysioterapeutin palvelut on koettu Lidlissä hyvin tarpeellisiksi. Työfysioterapeutti on mennyt paikan päälle esimerkiksi logistiikkakeskuksiin ja havainnoinut omin silmin, mikä työssä on haasteellista. Hän on vieraillut myös lukuisissa myymälöissä ja auttanut keksimään keinoja, miten pitää huolta omasta hyvinvoinnista.

Lue myös: Avain miljoonan säästöön: Lidlin opetti esimiehet johtamaan niin, että sairauspoissaolot vähenevät >>

Soita meille 030 633 9529

Pyydä tarjous työterveyspalveluista