Työkulttuurin muutos toi Europortsille miljoonan säästöt

Ahtaajan työssä kuormitus kertyy huomaamatta. Satamaoperaattori Euroports Rauma sai ahtaajien sairauspoissaolot laskemaan tiiviillä työterveysyhteistyöllä ja pitkäjänteisellä tekemisellä. Suunnitelmallinen työkykyjohtaminen on tuonut kolmessa vuodessa miljoonan euron kustannussäästöt.

Euroports Rauman työhyvinvointipäällikkö Hanna-Maria Koivula ja Terveystalon työterveyslääkäri Matias Tenovuo kertovat videolla, miten yhteistyössä on päästy asetettuihin tavoitteisiin.

Satama ei pysähdy pikkutunneillakaan. Sen kautta kulkee katkeamatta tonneittain raskaita paperirullia ja kontteja, joita puretaan ja lastataan laivoihin lähes ympäri vuorokauden. Satamaoperaattori Euroports huolehtii, että Suomen suurin paperinvientisatama Raumalla toimii, kuten kuuluukin.

− Meillä työskentelee 400 ahtaajaa ja sata toimihenkilöä. Ahtaajat kuljettavat trukeilla lasteja laivan ruumaan, purkavat lasteja ja siirtelevät kontteja. Ahtaajan työhön kuuluukin paljon koneiden käsittelyä: työtä tehdään trukeilla ja nostureilla, mutta myös käsivoimin, kuvailee Europortsin työhyvinvointipäällikkö Hanna-Maria Koivula.

Tavoitteena toimiva työkykyjohtaminen

Ahtaajan työ on sekä fyysistä että kuormittavaa. Nosturissa tai trukissa tuntuu tärinää ja heijausta, ja selkäranka, niska ja alaselkä voivat koneesta käsin työskennellessä kuormittua huomaamatta.

− Trukissa työskennellessä päätä voi joutua kurottamaan ylöspäin, nosturissa taas alaspäin. Kahdeksan tunnin työpäivän päätteeksi niska ja selkäranka ovat saaneet jo kunnon annoksen kuormitusta. Samalla työ on nopeatempoista ja hektistä, ja vuorotyö tuo ahtaajan arkeen omat haasteensa, listaa työterveyslääkäri Matias Tenovuo Terveystalosta.

Fyysisen kuormituksen aiheuttamien työkykyriskien lisäksi työterveyden haasteet liittyvät Europortsissa erityisesti johtamiseen. Koska ahtaajilla ei aiemmin ollut lähiesimiestä, työkykyjohtaminen ei ollut oikeastaan kenenkään vastuulla. Yhteistyössä Terveystalon kanssa lähdettiinkin alusta alkaen kiinnittämään erityistä huomiota ahtaajien työterveyteen sekä esimiestyöhön.

− Aloitimme työterveysyhteistyön Terveystalon kanssa vuonna 2015. Lähdimme kartoittamaan työkykyriskejä tavoitteenamme alentaa sairauspoissaolojen määrää ja työeläkeyhtiön maksuluokkaa. Nyt kärsivällisesti tehty työ on alkanut tuottaa tulosta, ja molempiin tavoitteisiin on päästy, iloitsee Koivula.

Ahtaajan työ on nopeatempoista ja hektistä, ja vuorotyö tuo ahtaajan arkeen omat haasteensa.

Muutos lähtee sairauspoissaolojen seurannasta

Euroports ja Terveystalo ovat yhteistyössä lähteneet perkaamaan sairauspoissaoloja ja niiden syitä. Poissaolojen taustoihin pureutumalla on opittu tunnistamaan työhön liittyviä riskejä ja kuormitustekijöitä. Työkykyä on pyritty palauttamaan henkilö kerrallaan.

− Aikaisemmin työntekijät kävivät vaihtelevasti eri lääkäreillä hakemassa todistuksen sairauspoissaolojaan varten. Yhteistyön myötä aloimme systemaattisesti ohjata työntekijöitä Terveystalon työterveyslääkärin vastaanotolle. Kun tiedot sairauspoissaoloista löytyvät keskitetysti yhdestä paikasta, on niiden syitä helpompi seurata ja myös ennaltaehkäistä, toteaa Koivula.

Sairauspoissaolojen seurannan ja vähentämisen lisäksi esimiestyö on ollut Europortsille keskeinen kehittämiskohde, johon on tartuttu yhdessä työterveyspsykologin kanssa. Ahtaajille on kehitetty lähiesimiestoimintaa ja johdolle tarjottu valmennusta.

− Olemme lähteneet yhdessä pohtimaan, millaista johtamista tarvitaan, jotta työntekijöiden monitaitoisuutta kehitetään eikä työssä pala fyysisesti loppuun. Johtamisen avulla voidaan esimerkiksi kehittää työtehtävien monipuolisuutta, jotta raskaimpia töitä eivät tee aina samat ihmiset, havainnollistaa Europortsin työterveyspsykologi Soile Aho Terveystalosta.

Vahva yhteistyö tuo tuloksia, sanovat Euroports Rauman työhyvinvointipäällikkö Hanna-Maria Koivula, henkilöstöjohtaja Markku Lehtovaara ja Terveystalon työterveyslääkäri Matias Tenovuo.

Vastaliikevinkkejä ja varhaista puuttumista

Esimiesvalmennuksen lisäksi Europortsissa on panostettu työntekijöiden oman ymmärryksen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Työterveyslääkäri ja työfysioterapeutti ovat esimerkiksi antaneet ahtaajille tietoa työkykyyn vaikuttavista tekijöistä ja alan riskeistä.

− Aloitimme keväällä pilottiryhmän, jossa jaoimme konkreettisia vinkkejä oman työkyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Annoimme ohjeita parempaan työasentoon ja neuvoimme helppoja, työn kuormitusta keventäviä vastaliikkeitä, joita mahtuu tekemään päivän aikana työkoneessa, kertoo Tenovuo.
Kokeilu keräsi paljon positiivista palautetta ja jatkuukin jo seuraavan ryhmän voimin. Tarkoituksena on käydä läpi kaikki työntekijät ja siirtää samalla työterveyden painopistettä entistä ennaltaehkäisevämpään suuntaan.
− Ajatuksena on rohkaista työntekijöitä pitämään itsestään huolta ja hakeutumaan tarvittaessa ajoissa työterveyslääkärin tai -fysioterapeutin vastaanotolle. Mitä aikaisemmassa vaiheessa vaivoihin voidaan puuttua, sitä paremmin voidaan yleensä myös auttaa, Tenovuo painottaa.

Sitkeä yhteistyö tuo tuloksia

Asenteiden ja toimintatapojen uudistumisessa on kyse myös työkulttuurin muutoksesta. Sellainen ei tapahdu sormia napsauttamalla, vaan vaatii oman aikansa.

− Työkulttuurin muuttuessa kestää aikansa, ennen kuin uudet ajattelutavat alkavat näkyä käytännössä. Olemme kuitenkin saaneet luotua työhyvinvoinnille vankan perustan, jolle on hyvä rakentaa – systemaattisella, pitkäjänteisellä yhteistyöllä syntyy pikaratkaisuja parempia tuloksia, uskoo Koivula.

Europortsin kohdalla tuloksiakin on ehtinyt tulla. Sairauspoissaolopäiviä on nyt 1 000 vähemmän kuin viime vuonna, ja työeläkeyhtiön maksuluokka on saatu pudotettua seitsemästä kolmeen. Yhteensä näistä on saatu kolmen vuoden aikana jopa miljoonan euron kustannussäästöt. Muutoksen taustalla on moniammatillinen yhteistyö ja molemminpuolinen luottamus.

− Toistemme haastaminen ja yhdessä kehittäminen on työterveysyhteistyössä tärkeää, eikä onnistu ilman vahvaa luottamusta. Työn, toimintatapojen ja henkilöiden tuntemus on tässä työssä valttia – siksi tavoitteiden saavuttamisessa on auttanut, että Terveystalon työterveystiimi on tutustunut työhömme tarkasti. Työterveystiimistä huokuu aito auttamisen halu sekä kiinnostus meitä ja työyhteisöämme kohtaan. Europortsin työntekijöiden hyvinvointi on meille yhteinen sydämen asia, Koivula kiittelee.

Soita meille 030 633 9529

Pyydä tarjous työterveyspalveluista