Työnantajat ovat heränneet: mielenterveys vaatii hoitoa – työterveyden lyhytpsykoterapian lähetteissä 260 prosentin kasvu

18.2.2020

Kun mieli uupuu, kannattaa toimia nopeasti. Yksi erinomainen hoitokeino on lyhytpsykoterapia. Siihen ovat onneksi heränneet työnantajatkin.

Lyhytpsykoterapia on tutkittu hoitomuoto mielenterveyden häiriöihin

Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot kasvavat jatkuvasti ja ovat Kelan tilastojen mukaan jo yleisin syy naisten sairauspäivärahan saamiselle, miehillä toiseksi yleisin. Mielenterveysongelmien kustannukset yhteiskunnalle ovat miljardeja, ja inhimilliset kustannukset mittaamattomat.

Hyviä hoitokeinoja mielenterveysongelmiin on onneksi olemassa. Yksi näistä on psykoterapia, joka on erinomainen, tutkittu hoitomuoto yleisimpiin mielenterveyden häiriöihin.

Nykyisin yhä useampi työnantaja tarjoaa työntekijöilleen myös lyhytpsykoterapiaa. Terveystalon työterveyden lyhytpsykoterapialähetteiden määrä on kasvanut vuodessa 260 prosenttia.

Aalto-yliopistossa lyhytpsykoterapia on kuulunut työterveyden palveluihin lähes kymmenen vuotta, ja sitä on käytetty aktiivisesti mielen hyvinvoinnin tukena.

Nopeasti ammattilaisen hoitoon

Lyhytpsykoterapia on tehokasta hoitoa, ja Käypä hoito -suosituksen mukaan esimerkiksi masennuksen ja ahdistushäiriön hoidon ensisijainen hoitokeino on nimenomaan psykoterapia.

Lähetteen lyhytpsykoterapiaan saa työterveyslääkärin kautta ja prosessi sisältää 10-20 hoitokertaa. Lyhytpsykoterapian toteuttavat aina koulutetut psykoterapeutit.

Terveystalo seuraa tarkasti lyhytpsykoterapian vaikuttavuutta. Tutkimuksemme perustuu yleisesti käytettyyn psykoterapian vaikuttavuutta kartoittavaan kyselyyn, joka osoittaa, että lyhytpsykoterapian hoitotulokset ovat erinomaiset. Potilaan elämänlaatu ja toimintakyky paranevat ja psyykkiset oireet vähenevät. Masennusta mittaavan kyselyn mukaan masennusoireet lievittyvät selvästi lyhytpsykoterapiajakson aikana. Kaiken kaikkiaan potilaan vointi paranee kaikilla mittareilla, ja samalla sairauspäivien määrä vähenee.

Kannattaa toimia, se säästää kaikkia

Hyvien tulosten kannalta on olennaista, että vaikuttava hoito saadaan nopeasti alulle. Aalto-yliopistollakin on todettu, että mitä varhemmin mielenterveyteen liittyvät haasteet havaitaan, sitä helpommin apu tilanteeseen löytyy ja sitä paremmin työntekijä pystyy jatkamaan työssään.

Nopea toiminta ja laadukas lyhytpsykoterapia tuovat hyviä tuloksia myös suomalaisen yhteiskunnan ja työnantajien kannalta. Lyhytpsykoterapia vähentää sairauspäivien määrää, ja etenkin pitkien sairauslomien määrä on vähentynyt selvästi lyhytpsykoterapian sekä muiden organisaatioissa tehtävien toimien, kuten esimiesten tukemisen ansiosta myös muissa asiakasyrityksissämme.

Oikea-aikaisilla teoilla saadaan aikaiseksi paljon hyvää: työntekijän vointi kohenee ja hän pystyy jatkamaan työssään, ja työnantaja säästää työkyvyttömyyskustannuksissa. Aalto-yliopistossa panostus mielen hyvinvointiin on koettu erittäin kannattavana: yliopiston tärkein voimavara ovat ihmiset ja heidän hyvinvointinsa.

Hyvin usein lyhytpsykoterapia on riittävä hoito. Toki on myös tilanteita, jolloin pitkä kuntouttava psykoterapia on tarpeen.

Matalan kynnyksen palvelut kasvussa

Avun hakeminen mielenterveyshuoliin voi olla raskasta, ja apua hakevat työntekijät voivat pelätä leimautuvansa työyhteisöissään. Tarve erityisesti matalan kynnyksen helposti saavutettaville palveluille onkin kasvanut.

Terveystalon Mielen chat- ja Mielen sparri -palvelut toimivat etäyhteydellä; chattiin voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa ja saada ajan videoyhteydellä tapahtuvaan juttuhetkeen mielen hyvinvoinnin ammattilaisen kanssa. Kysyntää riittää: kuluneen vuoden aikana Terveystalon asiakkaiden näiden palveluiden piirissä olevien työntekijöiden määrä on enemmän kuin tuplaantunut.

Esimiehiä voidaan valmentaa, jotta he osaavat ottaa puheeksi työntekijöiden hyvinvoinnin ja kohdata mielenterveyden ongelmista kärsiviä työntekijöitään rohkeasti ja kannustaen.  Hyvällä työnantajan ja työterveyden yhteistyöllä päästään vaikuttamaan työpaikan ilmapiiriin ja työn muokkaukseen. On tärkeää, että yrityksen kulttuuria muutetaan laajemmin siten, että mielenterveys otetaan huomioon yhtenä olennaisena työkykytekijänä muiden joukossa.

Kun psyykkinen vointi kohenee, on ihminen jaksavampi niin töissä kuin kotona. Apua saanut aikuinen todennäköisesti on läsnäolevampi kotona ja antaa samalla myös lapsilleen mallin, että aina ei tarvitse pärjätä yksin. Näin psykoterapia on ikään kuin ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä seuraavaan sukupolveen saakka. Ja kun työpaikan kahvipöydässä voi puhua myös siitä, että mieli on nyt lujilla, ollaan jo pitkällä.

Olennaista on ymmärtää, että mielenterveys on yksi työkykytekijä muiden joukossa. Joka toisella meistä on mielenterveyden häiriö jossain vaiheessa elämäänsä. On hienoa, että monet työnantajat ovat jo alkaneet oivaltaa niiden hoitamisen tärkeyden. Tekemistä riittää silti yhä.

Tuija Turunen, johtava psykologi, Terveystalo
Minttu Moisio, Head of Work Community Services, Aalto-yliopisto

 

Lue myös 

Mielen chat ja sparri -palvelusta apua mielen kuorman purkamiseen

S-Ryhmä: Tuemme nuoria työntekijöitämme tarjoamalla entistä varhaisempaa tukea 

Näin Suomi voi: mielenterveyden ongelmat näkyvät kasvavina sairauspoissaoloina eri aloilla