Mitä minulle kuuluu? Mielen hyvinvointi on itsensä tuntemista

27.2.2019

Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään yhä useammin mielenterveysongelmien vuoksi. Muuttuva työelämä, kuormitus ja kohonnut vaatimustaso asettavat jaksamiselle ja hyvinvoinnille haasteita, ja nykyään jopa 42 prosenttia ennenaikaisista eläkkeistä johtuu mielenterveyden ongelmista. Mieltäkin voi onneksi huoltaa – avain on itsensä tuntemisessa.

Ihmisten lisääntyneet mielenterveyden häiriöt ovat globaali trendi, joka kertoo siitä, että ihmiset ovat lujilla ja yhä useampi voi huonosti. Toisaalta mielenterveyteen liittyviä haasteita tunnistetaan paremmin ja mielen kuormittuneisuudesta puhutaan enemmän. Mielenterveyden ongelmista puhumiseen voi edelleen liittyä myös häpeää sekä heikkouden tai epäonnistumisen tunteita, mutta mitä enemmän mielenterveydestä puhutaan, sitä nopeammin se omaksutaan osaksi kokonaishyvinvointiamme.

-          Yksin pärjäämisen pakosta ollaan pääsemässä eteenpäin, ja vuorovaikutuksen ja tuen merkitys tunnistetaan nykyään paremmin. Omasta mielestä huolehtiminen on jo trendikästä. Itseään arvostava, vastuullinen ihminen pitää huolta omasta mielestään yhtä lailla kuin fyysisestä terveydestään, sanoo johtava psykologi Tuija Turunen Terveystalosta.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa mieltä kuormittaviin asioihin pystytään puuttumaan, sen nopeammin mielenterveyden häiriöt voidaan hoitaa tai ennaltaehkäistä.

Mieli antaa varomerkkejä

Pitkään kestäneessä kuormituksessa mieli tottuu stressitasoon, eikä tilanteen epätavallisuutta välttämättä ole helppo havaita. Mielen pahoinvointiin liittyviä varomerkkejä ovat esimerkiksi muistivaikeudet, ajatuksen pätkiminen, vaikeudet keskittyä kirjan lukemiseen tai elokuvan katsomiseen, apea mieliala, lyhyt pinna ja madaltunut pettymyksen sietokyky. Myös päänsäryt, vatsavaivat ja toistuvat flunssat voivat olla merkkejä siitä, että ihminen on liian lujilla.

-          Jos näitä merkkejä tunnistaa omalla kohdallaan, voi kiittää itseään siitä, että on huomannut ne. Se on ensimmäinen askel kierteen pysäyttämiseen. Ihmiset ajattelevat helposti, että nyt on vain rankka jakso, emmekä voi sille mitään. Sen voimme kuitenkin valita, että meidän ei tarvitse pärjätä yksin, Turunen toteaa.

Meistä jokainen voi myös opetella sietämään painetta, pettymyksiä ja kritiikkiä ja vahvistaa omia selviytymiskeinojaan. Tähänkin on apua saatavilla.

-          Tänä päivänä on olemassa hyviä matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluita, jotka opastavat, miten mieltä voisi hoitaa paremmin, miten stressiä voi opetella säätelemään tai omia voimavarojaan vahvistamaan ja lisäämään, vinkkaa Turunen.

”Mitä kuuluu” voi olla ratkaiseva kysymys

Ihmisen kokema kuormitus koostuu elämän kaikista osa-alueista. Kotona voi olla hankalaa, mikä näkyy työelämässä, tai työn vaatimukset ja stressi voivat vaikuttaa kotioloissa.

-          Tärkeää on saada elämä tasapainoon niin, että eri osa-alueille jää sopivasti tilaa, eikä antaa yhden elämän osa-alueen viedä kaikkea aikaa ja energiaa. Elämänlaatu koostuu sosiaalisista suhteista, fyysisestä hyvinvoinnista, levosta ja työstä. Mielen terveyttä on kyky rakastaa ja tehdä työtä – kumpaankin kannattaa panostaa, Turunen painottaa.

Vastuu omasta hyvinvoinnistamme on meillä itsellämme. Silloin tällöin on hyvä pysähtyä miettimään, mitä minulle kuuluu, millainen ihminen olen tämän ikäisenä, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä ja mistä voisin luopua. Mitkä asiat syövät energiaa, mitkä taas tuottavat sitä?

Terve mieli töissä

Työnantajan tai esimiehen ei tarvitse osata hoitaa työntekijöiden mielenterveyttä, mutta heidän vastuullaan on luoda olosuhteet terveelle työlle, tunnistaa kuormituksesta kielivät varoitusmerkit ja ohjata palveluiden ääreen.

-          Mielen asioista on tärkeä puhua rohkeasti myös työpaikalla. Kaikilla meillä on ajanjaksoja, jolloin ei mene kauhean hyvin. On kaikkien etu, jos ihmiset työpäivänä kahvitauoillaan jakavat omia asioitaan, puhuvat ihan muustakin kuin työstä – myös siitä, mitä itse kunkin omaan arkeen kuuluu. Se hitsaa työyhteisöä yhteen, muistuttaa Turunen.

Psykologin vinkit kohtaamisiin työpaikalla:

  1. Ole kiinnostunut työkaveristasi. Tervehdi, kysy, mitä kuuluu ja odota myös vastausta.
  2. Kerro työkavereillesi omia kuulumisiasi.
  3. Pitäkää vaikka hyvän mielen taukojumppia – jakakaa asioita, joista tulee hyvä mieli.
  4. Älä jää yksin, jos mieli on lujilla.


Onko uusi Terveystalon Terve Työpaikka –toimintamalli tuttu jo sinulle? Ota yhteyttä omaan työterveysyhteyshenkilöösi ja rakennetaan sinun organisaatiollesi henkilöstösi tarpeita vastaava suunnitelma. Mikäli yrityksesi työterveys ei ole vielä Terveystalossa, ota yhteyttä tästä ja kerromme lisää.