Tekemättömästä työstä 10 miljardin euron kustannukset vuosittain – panostuksia työhyvinvointiin tarvitaan

15.4.2015Blogi

Tiedostusvälineissä on nostettu esiin vahvasti sairauspoissaolojen lasku viime nousukauden jälkeisestä ajasta tähän päivään (esim. YLE 3.4.2015). Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ihmisten määrä on laskenut jo vuodesta 2008 lähtien – vuosittainen luku on nyt 20 000 aiemman 27 000 sijaan.

Kehityksen suunta on yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta erittäin positiivinen. Väitän, että työnantajien vahva panostus työkykyjohtamiseen yhdessä työterveyden johtavien palveluntarjoajien ja työeläkeyhtiöiden kanssa on suunnan kääntymisen perusta. Yhteistyöllä on luotu yksittäisten henkilöiden, yritysten sekä yhteiskunnan kannalta menestystarina.

Työkykyä johtamalla voidaan vaikuttaa paitsi työntekijöiden hyvinvointiin myös organisaation tuottavuuteen: Jokainen aktiiviseen työkykyjohtamiseen laitettu euro tuottaa nettona noin kuusi euroa.

Suunta on siis oikea, mutta työnsarkaa riittää edelleen. Joka päivä kymmenen alle 35-vuotiasta jää edelleen eläkkeelle. Suuri osa näistä jää joko Kelan työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Julkista kestävyysvajetta voidaan paikata vain, jos työuria onnistutaan pidentämään alusta, keskeltä ja lopusta.

Työkyvyttömyyseläkkeet ovat miljoonien eurojen menoerä suomalaiselle yhteiskunnalle. Kun vuosittain 7 000 henkilöä aiempaa vähemmän siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, saadaan vajaan 0,9 miljardin euron vuosittainen säästö. Samaan aikaan valtion velan korot ovat 1,8 miljardia euroa vuodessa.

Yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn tärkeä osatekijä on korkealaatuinen ja toimiva työterveyshuolto. Siksi työkyvyn systemaattisen seurannan ja aktiivisen johtamisen tulisi olla pakollista jokaiselle Suomessa toimivalle organisaatiolle. Se on myös jokaisen työntekijän oikeus.

Kaikkien sosiaali- ja terveysalan toimijoiden on nyt herättävä ja tartuttava toimeen vastaavan kehityksen aikaansaamiseksi. Tehokas ja korkealaatuinen työterveyshuolto vähentää työkyvyttömyyttä, pidentää työuria ja parantaa suomalaisten terveydentilaa edelleen.

Lasse Parvinen
Lasse Parvinen Johtaja, palvelukehitys