Tarvitsemme lisää johtajia, jotka osaavat kuunnella

31.7.2019Blogi

Työntekijän vaikutusmahdollisuudet ratkaisevat tuottavuuden. Intoa täynnä olevakaan työntekijä ei voi antaa parastaan, jos hänellä ei ole vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Tämä fakta kannattaa ottaa vakavasti esimiestyössä.

Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosen johtamistapaa on hehkutettu julkisuudessa paljon, eikä syyttä. Hän ei laittanut joukkueen jäseniä kilpailemaan pääsystä joukkueeseen. Kaikki tiesivät alusta lähtien, että he ovat mukana ja että koko joukkuetta lähdetään sparraamaan kohti parasta mahdollista tulosta maailmanmestaruuskisoissa. Ja loppu on historiaa: paras toteutui.

Organisaation jäsenten jatkuva kilpailuttaminen toisiaan vastaan oli pitkään ideologinen johtamisen malli, jonka uskottiin pitkään johtavan hyvään tulokseen. Nyt tiedetään, että näin ei ole: kova kilpailu voi päinvastoin johtaa esimerkiksi mielenterveyshäiriöihin, sydän- ja verisuonisairauksien lisääntymiseen ja yleiseen työilmapiirin huonontumiseen.

Työntekijöiden terveyttä ja työpaikan ilmapiiriä edistää parhaiten työntekijöihin keskittyvä, ihmiskeskeinen johtamistapa, jota alan kirjallisuudessa kutsutaan palvelevaksi johtamiseksi. Tällä tavoin johdetuissa työyhteisöissä on vähemmän masennusta, uupumusta ja unihäiriöitä. Näillä työpaikoilla voidaan hyvin ja jaksetaan tehdä pitkiä työuria uupumatta.

Tarvitsemme lisää johtajia, jotka osaavat kuunnella

Hyvinvointia työn suunnittelulla

Työikäisten mielenterveysongelmat näkyvät juuri nyt tilastoissa selvästi: mielenterveysdiagnoosien määrä kasvaa suhteellisesti ja absoluuttisesti eniten 20–49-vuotiaiden ryhmässä. Vaikka kaikki paineet eivät johdu työstä, pystytään työpaikoilla vaikuttamaan ratkaisevasti mielen hyvinvointiin. Parhaimmillaan tyydytystä tuottava työ antaa elämään mielekkyyttä ja siten tukee mielenterveyttä.

Hyvä työn suunnittelu on mielenterveysongelmien parasta ennaltaehkäisyä. Kun työ suunnitellaan oikein, vaikutetaan ihmisen hyvinvoinnin rakenteisiin. Yksilö saa kukoistaa tehdessään mielekästä työtä, joka on suunniteltu, mitoitettu ja johdettu oikein.

Toinen keino parantaa hyvinvointia on lisätä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Tämä on tutkimusten mukaan paras keino kasvattaa työmotivaatiota. Pelkkä työnimu ei riitä, vaan ihmisen pitää päästä itse vaikuttamaan oman työnsä suunnitteluun ja toteutustapoihin.

Kun työntekijän vaikutusmahdollisuuksia lisätään ja hänen motivaationsa paranee, myös työn tuottavuus lisääntyy – tutkimusten mukaan jopa kolmanneksen. Sairauspoissaolot vähenevät ja työilmapiiri paranee, kun asia saadaan kohdalleen.

Työterveydessä tämä syy-seuraussuhde tiedetään varsin hyvin, mutta tieto pitäisi sisäistää työpaikoilla, erityisesti johtajan kulmahuoneessa. Me täällä työterveydessä näemme sekä hyvät että huonot signaalit työpaikan tilanteesta, mutta muutokseen tarvitaan mukaan koko työyhteisö.

Itseohjautuvuus ei sovi kaikille

Nykyisin on muodikasta puhua itseohjautuvasta työstä. Esimiehet vähenevät työpaikoilla, ja yhä useampi asiantuntija ohjaa pitkälti itse työtään – sekä hyvinä että huonoina aikoina. Tällainen itseohjautuva työtapa voi sopia joillekin ja joihinkin tilanteisiin, mutta ei aina ja kaikille.

Itseohjautuvakin ihminen tarvitsee apua työtehtäviensä jäsentämiseen ja priorisointiin. On suuri virhe jättää tällainen työntekijä yksin työnsä kanssa. Jokainen tarvitsee työstään palautetta, jonka avulla voi ohjata omaa toimintaansa. Jos itsenäisyyttä on liikaa, tärkeä ohjaava palaute jää usein antamatta.

Työpaikan johtaminen on tässä mielessä tavallaan samanlaista kuin kasvatus: tarvitaan sekä rajoja että huolenpitoa.

Lue myös: Millainen johtaja olet? Testaa itsesi!

Tilaa uutiskirje

Antti Aro
Antti Aro Johtava työterveyspsykologi, PsM, organisaatiokonsultti (FINOD), psykoterapeutti