Mikä auttaa jaksamaan yli muutoksen?

27.10.2015Blogi

Irtisanomiset leimaavat aikaamme ja muutoksista on tullut työelämässä arkipäivää. Yhä useampi on huolissaan työpaikkansa tulevaisuudesta ja paiskii töitä jaksamisensa rajoilla. Pidemmän päälle se voi kuitenkin kostautua. Esimiehen vastuulla on pitää kaikki muutoksen kelkassa mukana, mutta hyvinvoinnissa on myös omavastuu.

On päivänselvää, että hyvinvoiva työntekijä pystyy kohtaamaan mahdollisen irtisanomisen tai muun työyhteisössä tapahtuvan suuren muutoksen uupunutta paremmin. Myös luontainen temperamentti vaikuttaa käyttäytymiseemme. Näillä vinkeillä voi edesauttaa muutoksissa selviytymistä:

1. Muista palautuminen, äläkä suorita vapaa-aikaa

Älä jätä palautumista viikonloppuun tai lomaan. Päivittäinen työstä palautuminen on työhyvinvoinnin kannalta avainasemassa. Aivojen pitää palautua mukavastakin työstä. Moni unohtaa, ettei vapaa-aika yksinään palauta, jos senkin viettää suorittaen. Myös unen laatu ja riittävyys on tärkeää. Ihminen tarvitsee vuorokaudessa keskimäärin 7–9 tuntia unta, jota ei kannata pilata liian monella viinilasillisella ilta-aikaan. Suomalaisista 30 prosenttia kertoo käyttävänsä alkoholia liian runsaasti. Viidesosa kertoo myös nukkuvansa arkisin vähemmän kuin kuusi tuntia.

2. Muutosjohtaja, huomioi eri temperamentit!

Ihmisen aiemmat kokemukset ja synnynnäinen temperamentti vaikuttavat siihen, miten hän muutoksiin suhtautuu. Jos negatiivisesta kokemuksesta kokee selvinneensä hyvin, se usein vahvistaa elämänhallinnan tunnetta. Toistuvat pettymykset voivat kuitenkin olla uhka selviytymiselle, jos edellisestä pettymyksestä ei ehdi päästä jaloilleen ennen seuraavaa. Jos taas itsetuntomme on rakentunut pelkkien onnistumisten varaan, voi jo ensimmäinen kohdalle osunut pettymys lamaannuttaa.

Temperamentti puolestaan vaikuttaa siihen, miten nopeasti muutokseen sopeutuu. Temperamentiltaan nopeatempoiset ihmiset omaksuvat uusia asioita nopeasti ja ilmaisevat tunteitaan helposti. Hitaamman temperamentin ihmisistä muutokset tuntuvat vierailta ja vaikeilta, ja he kaipaavat enemmän aikaa, keskustelua tai taustatietoa totutellakseen uuteen. Ajan myötä he kuitenkin voivat sopeutua muutoksiin aivan yhtä hyvin. Tämä on seikka, joka muutosjohtajien olisi erityisen tärkeää ottaa huomioon. Työyhteisö on vahva silloin, kun erilaiset temperamentit hyväksytään, ongelmista osataan puhua ja kaikki pidetään muutoksessa mukana.

3. Tehkää muutos yhdessä

Työyhteisötaidot korostuvat, kun työtä tehdään entistä enemmän yhdessä. Mitä vuorovaikutteisempi työyhteisö on, sitä vähemmän syntyy sairauspoissaoloja. Muutostilanteissa työyhteisön ja erityisesti esimiehen tuki korostuu. Muutoksiin sopeutuminen on helpompaa, jos perustehtävä pysyy koko ajan selkeänä, työntekijöitä osallistetaan muutokseen ja työntekijöillä säilyy tunne arvostetuksi tulemisesta.

Temperamentillemme ja luontaisille piirteillemme emme mahda mitään. Omaan käyttäytymiseen voi kuitenkin tietoisesti vaikuttaa. Milloin olet viimeksi kysellyt hiljaisemman työkaverisi kuulumisia? Oletko kiireessä joskus antanut palautetta turhan töksähdellen? Puratko duunipaineet hiljaa itseksesi? Paineet työyhteisössä helpottavat usein, kun kissa nostetaan pöydälle ja asioista aletaan keskustella. Työntekijä tunnistaa itse uupumuksensa usein siitä, että lykkää luovempia ja keskittymiskykyä vaativia tehtäviään tuonnemmaksi, kun kapasiteetti riittää vain rutiinihommiin. Jos työhön liittyvät haasteet alkavat purkautua vakavina unihäiriöinä tai aloite- ja keskittymiskykyvaikeuksina, on aika hakeutua työterveyspsykologin vastaanotolle.

Anne Rantala on Terveystalon johtava työterveyspsykologi Itä- ja Keski-Suomessa. Työhyvinvoinnin rakentamisessa hän haluaa korostaa kaikkien osapuolten – niin johdon kuin työntekijöiden – yhteisvastuuta. Kukaan ei pysty yksin rakentamaan toimivaa, hyvinvoivaa työyhteisöä. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan – sekä hyvässä että pahassa.

Anne Rantala
Anne Rantala Työterveyspsykologi