Kannattaa kohdata ja kuunnella – se lisää työhyvinvointia

28.10.2019Blogi

Tekemätön työ maksaa, mutta sairauteen liittyviä poissaoloja voi myös vähentää. Avainsana on ennaltaehkäisy. Terveystalon työterveyden kehittämisylilääkäri Maaret Helintö nostaa esiin seitsemän vinkkiä, joiden avulla voimme yhdessä vähentää sairauspoissaoloja.

Kannattaa kohdata ja kuunnella

1. Luodaan välittämisen kulttuuria

Harva tulee työpaikalle puolikkaana ihmisenä. Työ vaikuttaa vapaa-aikaan ja vapaa-aika työhön. Kun alaista tai kollegaa osaa kuunnella, huomaa ajoissa murheet tai elämäntilanteet, jotka saattavat hankaloituessaan tai pitkittyessään johtaa vaikkapa mielenterveys-, alkoholi- tai uniongelmiin. Työpaikan avoin, luottamuksellinen ja tuomitsematon keskusteluilmapiiri tarjoavat parhaimmillaan mahdollisuuksia nostaa esille myös tämänkaltaisia asioita.

Työkykyjohtamisen peruselementtejä työpaikalla ovat keskustelu, kuuntelu ja välittäminen.

Henkilökohtaisista asioista puhuminen ei aina ole helppoa, mutta sitä voi opetella. Me Terveystalossa olemme esimerkiksi olleet mukana opettamassa lähiesimiehiä puhumaan kannustavasti ja vastuullisesti esimerkiksi jaksamisesta, hyvinvoinnista ja elämäntavoista. 

Työhyvinvoinnin kehittäminen voi näkyä suoraan yrityksen taloudessa. Työkykyjohtamiseen erityisesti huomiota kiinnittänyt Lidl on säästänyt miljoona euroa vuodessa sairauskuluissa

2. Helpotetaan avun hakemista henkisiin huoliin

Terveystalon potilasdatan mukaan mielenterveysongelmat ovat jo suurin sairauspoissaolojen syy 20–29 -vuotiaiden keskuudessa. Erityisen paljon mielenterveysongelmista johtuvat poissaolot ovat lisääntyneet kolmikymppisten keskuudessa. 

Syitä on lukuisia: työelämän muutos aiheuttaa epävarmuutta, arki voi olla etenkin lapsiperheissä kuluttavaa hässäkkää, ja vasta työelämään tulevilla voi olla vaikkapa vaikeuksia sopeutua vuorotyöhön. 

Työpaikoilla kannattaa siis muistaa työssäjaksamiseen liittyvien tekojen merkitys ja pitää avun hakemisen kynnys matalana. Kynnystä voi madaltaa vaikkapa chat-palveluilla. Terveystalon Mielen chat ja Mielen sparri -palvelut tarjoavat helpon tavan keskustella asiantuntijoiden kanssa silloin, kun haasteet eivät ole vielä kasvaneet ylivoimaisen suureksi.

3. Hoidetaan kroppaa jo silloin, kun sitä ei vaivaa mikään

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyssä avainsanoja ovat työergonomia ja hyvät työtavat. Datamme kertoo, että ennaltaehkäisevän työfysioterapian vaikutus näkyy selvästi esimerkiksi rakennusalalla. Rakennustyöntekijöiden vastaanottokäyntien syissä korostuvat yhä nivelrikko- ja olkapäädiagnoosit, mutta ne eivät enää näy ihmisten sairauspoissaoloissa samalla tavalla kuin aiemmin. Työergonomian neuvonta ja ohjaus sekä työtapojen kehittäminen ovat siis tuottaneet tulosta. 

4. Sairausloma ei aina ole paras ratkaisu – sopeutetaan töitä

Välillä sairausloma on parantumisen välttämätön edellytys, mutta on tilanteita, joissa voi olla järkevämpää käydä töissä edes jonkin verran. 

Kaikille vaivoille pitkä sairausloma ei ole paras ratkaisu, sillä aktiivisuus ja sosiaalisuus voivat myös edistää parantumista. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi lievät masennustilat tai jotkut selkävaivat.

Työpaikoilla kannattaa siis pohtia yhteistyössä esimiesten, työterveyden ja työntekijän kanssa, voisiko työntekijän parhaaksi olla tehdä sopeutettua työtä vaikkapa työaikoja tai työtehtäviä muokkaamalla. 

5. Räätälöidään ja suunnitellaan tekoja 

Jokainen yritys on oman alansa ja työntekijöidensä työkykyyn liittyvien haasteiden asiantuntija. Datamme mukaan masennustilat vaikuttavat uusivan useammin esimerkiksi koulutuksen parissa, julkisessa hallinnossa ja sosiaali- ja terveysalalla. Vaikkapa rakennusalalla vaivat ovat usein toisenlaisia. Siksi työterveyspalvelut kannattaa suunnitella toimialan erityispiirteet huomioiden. 

Erityisesti tietotyötä ja henkisesti kuormittavaa työtä tekevät saattavat hyötyä esimerkiksi terveystarkastuksen yhteydessä tehtävästä Voimavarakyselystä, joka auttaa tunnistamaan pitkittyneen kuormittumisen jo ennen varsinaista uupumusta ja loppuun palamista. Varhainen kuormittumisen havaitseminen mahdollistaa tilanteeseen tarttumisen hyvissä ajoin. 

6. Muistetaan taklata yleisimmät kausitaudit

Työpaikoilla kannattaa muistaa hoitaa sairauslomien ”helpot rastit” hyvin eli tehdä esimerkiksi influenssarokotteista helposti saatavia. 

Rokote antaa suojaa influenssaa vastaan, mutta on hyvä muistaa, että kyseessä on eri tauti kuin tavallinen flunssa tai nuhakuume. Niiden torjumisessa esimerkiksi käsihygienian merkitys kasvaa, joten kannattaa muistaa myös desinfiointiaineet ja käsienpesuohjeet.

7. Yhteistyöllä hyvä tulee – työkykyä hoidetaan porukalla

Toimintatapojen muutos syntyy yhteistyössä. Yksittäinen ihminen, yritys tai työterveys ei pysty muuttamaan kulttuuria yksin, mutta hyvällä suunnittelulla ja tehtävien jakamisella voimme saavuttaa erinomaisia tuloksia. Työkykyjohtaminen on kuin todella pitkän matkan juoksukilpailu. Matkaa varten tulee harjoitella. Se vaatii aikaa ja sinnikkyyttä. Huoltojoukot ja kannustajat ovat myös tarpeen matkan varrella. 

Tilaa uutiskirje

Maaret Helintö
Maaret Helintö Työterveyden kehittämisylilääkäri