Hyvä esimiestyö on mielenterveyden tukijalka – näillä keinoilla S-ryhmä sai sairauspoissaolot roimaan laskuun

2.9.2020Blogi

S-ryhmän SOK:n organisaatiossa on onnistuttu vähentämään mielenterveyshäiriöihin liittyviä sairauspäiviä lähes 20 prosenttia. Muutos on tehty järjestelmällisellä työllä yhdessä työterveyden, erityisesti psykologipalveluiden kanssa. ”Työpaikoilla on ymmärrettävä, että mielen oireilu on normaalia. Ja että yhtä normaalia on parantua siitä”, S-ryhmän työhyvinvoinnin johtaja Sanna-Mari Myllynen sanoo.

Sanna-Mari Myllynen

Mielenterveyshäiriöt jatkavat kasvuaan, ja se näkyy laajalti myös suomalaisilla työpaikoilla sairauspoissaoloina. Terveystalon tilastojen mukaan mielenterveyspoissaolot lisääntyivät peräti 35 prosenttia vuosina 2016–2018. Trendi katkeaa vain päättäväisellä ja systemaattisella työllä. Siinä tärkeässä asemassa ovat niin työterveys, esimiehet kuin työntekijätkin.  
 
S-ryhmään kuuluvassa SOK:n hallinto-organisaatiossa on muutama vuosi tehty järjestelmällistä työtä mielenterveyshäiriöiden helpottamiseksi – hyvällä tuloksella. SOK:n 1 700 työntekijän mielenterveyspoissaolot ovat vuonna 2019 laskeneet 27 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Se merkitsee noin 140 000 euron säästöä työnantajalle.  
 
– Pelkkä sairauksien hoitaminen ei riitä alkuunkaan, ja nopean hoitoon pääsyn lisäksi tarvitaan myös monenlaisia tekoja työpaikalla, niin työn organisoinnissa kuin esimiestyössä, sanoo työhyvinvoinnin johtaja Sanna-Mari Myllynen S-ryhmästä. 
 
Työterveyden ja henkilöstöjohtamisen työkaluilla voidaan vaikuttaa osaan niistä syistä, jotka mielenterveyttä haastavat. Tässä viisi keinoa, joita S-ryhmä on käyttänyt.

1. Koulutetaan esimiehet auttamaan ongelmien ratkaisussa 

Erityisen tärkeässä asemassa työelämän arjessa ovat esimiehet. S-ryhmässä on viime vuosien aikana opetettu esimiehiä kohtaamaan ja auttamaan mielenterveysoireista kärsiviä työntekijöitään.  
 
– Yhteistyö Terveystalon ammattihenkilöiden ja työterveyspsykologien kanssa on ollut hyvin hedelmällistä. Heidän kanssaan olemme kouluttaneet esimiehiä ja kehittäneet puuttumisen keinoja, Sanna-Mari Myllynen kertoo. 

2. Huomioidaan henkilöstön erityispiirteet

Nuoret työntekijät ovat erilaisia kuin vanhemmat polvet, ja kasvaneet erilaiseen maailmaan. Se kannattaa tiedostaa. Vuonna 2018 S-ryhmässä käynnistetty Nuori Mieli Työssä -ohjelma on tuonut paljon tietoa ja uutta näkökulmaa nuoria työllistävän työpaikan käytäntöihin. 
 
– Puutumme niihin asioihin, joihin työantaja voi vaikuttaa. Emme voi ratkaista yksityiselämään kuuluvia haasteita työntekijän puolesta, mutta voimme kannustaa häntä esimerkiksi elämäntapamuutoksissa. Ennen kaikkea muutamme työpaikkojen kulttuuria sellaiseen suuntaan, että mielen liikkeitä ymmärretään paremmin, Myllynen sanoo. 

3. Soitetaan esimiehille ja muistutetaan avusta 

SOK:n kaikille esimiehille on järjestetty koulutus mielenterveyden tuesta. Koulutuksessa avataan työkykyyn ja jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä ja käydään läpi mielen tasapainoon vaikuttavia työelämän asioita. Ohjelmaan kuuluu myös työterveyspsykologin soitto SOK:n kaikille 250:lle esimiehelle. 
 
– Soittokierroksen tarkoitus on kertoa mielenterveyden tukitoimista ja tehdä työterveyspsykologin palvelut tutuiksi. Yhdeksäntoista alueosuuskaupan esimiehille on korostettu, että he voivat olla minuun yhteydessä milloin tahansa oman tiimin työhyvinvointiin tai esimiehen itsensä jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä, sanoo soittokierrosta tehnyt työterveyspsykologi Timo Tapola Terveystalosta. 

4. Muokataan työtä sopivaksi toipujalle

Mielenterveyden haasteisiin liittyy usein häpeää, joka estää puhumasta niistä avoimesti. Töihin paluu voi olla vaikeaa, ja esimerkiksi masennukseen liittyvät sairauslomat ovat pitkiä. Sairausloma ei välttämättä kaikissa tapauksissa edes edistä toipumista – sopivasti kuormittava työ olisi parempi ratkaisu. 
 
– Mielenterveyskuntoutujiin on suhtauduttava uudella tavalla. Me autamme yhdessä työterveyden kanssa ihmisiä palaamaan sairauslomalta töihin. Työnantajan tehtävä on muokata työ mielenterveystoipilaalle sopivaksi toipumisen ajaksi, Sanna-Mari Myllynen sanoo. 
 
Tärkeä toimenpide on esimiehen soitto työntekijälle jo silloin, kun tämä on vasta jäänyt mielenterveyssyiden vuoksi sairauslomalle. Esimiehet on ohjeistettu tarttumaan puhelimeen 24 tunnin sisällä sairausloman alkamisesta. Työhön paluun keinoista sovitaan siis jo silloin, kun sairausloma vasta alkaa. 
 
– Enää ei läheskään aina voi ajatella, että tervetuloa töihin vasta sitten, kun olet täysin terve. Mielen toipuminen voi kestää kuukausia tai vuosia. Meidän on ymmärrettävä, että myös mielen oireilu on ihan normaalia – ja että on ihan yhtä normaalia myös parantua siitä, Sanna-Mari Myllynen sanoo. 
 
Työn muokkaus voi olla esimerkiksi sitä, että työntekijä tekee ainakin osittain erilaista työtä kuin ennen; hän siirtyy esimerkiksi asiakaspalvelutyöstä tilapäisesti muihin tehtäviin. Asiantuntijatyössä töihin paluu voi tarkoittaa aluksi sellaisia työtehtäviä, jotka eivät kuormita kaikkein eniten. 
 
– Psykoterapeutin tukea tarvitaan usein siinä, että työstä opetellaan myös päästämään irti. Asiantuntijatyössä on melko tavallista, että kuormituksen syynä on osittain vaativa persoonallisuus ja taipumus kokea riittämättömyyden tunnetta. Näitä asioita on hyvä pohtia samalla, kun työtä muokataan tilanteeseen sopivaksi, Sanna-Mari Myllynen sanoo.

5. Ajatellaan rohkeasti uudelleen ja käytetään kaikkia keinoja 

Myös työterveyspsykologi Timo Tapola on nähnyt työnmuokkauksen ja osa-aikaisen sairausloman edut konkreettisesti.  
 
– Tyypillisesti depressioon tai työuupumukseen johtaa kokonaiskuormitus. Kyse on monitahoisesta asiasta, johon myös työnantajalla, työilmapiirillä, jatkuvan saavutettavuuden vaatimuksella ja yleisellä ajan hengellä on vaikutuksensa henkilökohtaisten tekijöiden lisäksi, Tapola sanoo. 
 
Siksi myös keinojen on oltava moninaiset: esimiesten, HR-henkilöstön ja työterveyden hyvällä yhteistyöllä pystytään puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä ja myös muuttamaan työelämää sellaiseksi, että siellä jaksetaan ja viihdytään. Terveystalon matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut Mielen chatti ja Mielen sparri ovat uudehkoja palveluita, joita on kehitetty yhdessä S-ryhmän kanssa. 
 
– On ollut hienoa tehdä yhteistyötä Terveystalon huippuasiantuntijoiden kanssa. Meillä on yhteinen näkemys tulevaisuudesta ja siitä, miten mielenterveyttä voidaan tukea. Nyt myös työnantajat ovat selvästi oivaltaneet, miten tehokasta esimerkiksi lyhytpsykoterapia on. Sisäinen puhe on monessa organisaatiossa muuttunut valtavasti, Sanna-Mari Myllynen iloitsee.

Lue myös: