Kaksisuuntainen eli bipolaarinen mielialahäiriö on pitkäkestoinen mielenterveyden häiriö, jossa sairastuneen mielialan muutokset ilmenevät jaksoina.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö ilmenee mania-, hypomania- ja masennusjaksoina

Kaksisuuntainen eli bipolaarinen mielialahäiriö on pitkäkestoinen mielenterveyden häiriö. Sairaudelle ominaista ovat jaksottaiset mielialan muutokset, joiden välissä voi olla pitkiäkin oireettomia jaksoja. Tässä tietopaketissa käsitellään kaksisuuntaisen mielialahäiriön jaksojen, eli manian, hypomanian ja masennusjaksojen, tyypillisiä piirteitä. Tekstissä kerrotaan myös sairauden lääkityksestä sekä muista mahdollisista hoitokeinoista.

Käänny psykiatrian erikoislääkärin puoleen, jos sairastat tai epäilet sairastavasi kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

Mielenterveyden häiriöön sairastuminen ei ole koskaan sairastuneen oma vika. Sairauden kanssa ei tarvitse jäädä yksin, vaan sen hallintaan kannattaa hakea apua.

Sisällysluettelo

Mikä kaksisuuntainen mielialahäiriö on?

Kaksisuuntainen eli bipolaarinen mielialahäiriö on pitkäkestoinen mielenterveyden häiriö.

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä mielialan muutokset ilmenevät jaksoina: kohonneen mielialan ja aktiivisuuden jaksot, masennusjaksot sekä näiden yhdistelmät vaihtelevat.

Jaksot eivät aina ilmaannu vuorotellen, vaan sairastuneella voi olla peräkkäin esimerkiksi useampi masennusjakso. Jaksojen välissä voi olla myös oireettomia vaiheita.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön yhteydessä runsas oheissairastavuus on yleistä ja itsemurhariski on tavallista suurempi. Sairastuneista yli puolella on myös jokin muu psykiatrinen sairaus, kuten ahdistuneisuushäiriö, tai somaattinen sairaus, kuten 2. tyypin diabetes.

Miten mieliala ja tunteet eroavat toisistaan?

Mieliala on ihmismielen sisäinen, pitkäkestoinen tunneilmasto, jossa voi tapahtua muutoksia pidemmällä aikavälillä. Tunteet sen sijaan vaihtelevat tilanteen mukaan ja ovat siten hetkellisesti ilmeneviä reaktioita.

Mieliala on tunteisiin verrattuna pysyvämpi käsite, kun taas tunteet voivat vaihdella nopeammin. Mielialahäiriöstä voi olla kyse silloin, kun muutos mielialassa on poikkeuksellisen suuri ja epätyypillinen.

Mielialahäiriöihin lukeutuvat sekä kaksisuuntaiset että depressiiviset häiriöt.

Mistä kaksisuuntainen mielialahäiriö johtuu?

Kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa yleensä nuoressa aikuisuudessa, mutta se voi puhjeta myös lapsena, keski-ikäisenä tai vanhuksena.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön puhkeamiseen vaikuttavat syyt ovat sekä perinnöllisiä että kehityksellisiä, mutta tarkempi tieto sairauden aiheuttajista on puutteellista.

Sairauden ilmaantuminen on monesti liitettävissä nuoruuteen sekä kuormittaviin elämäntilanteisiin.

Perintötekijät vaikuttavat merkittävästi kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntyyn: periytyvyys saattaa selittää jopa 70–90 prosenttia tyypin 1 kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyydestä väestössä.

Tiedossa on useita geenivariantteja, jotka altistavat häiriön puhkeamiselle. Tyypin 1 häiriö eroaa tyypin 2 häiriöstä muun muassa siten, että tyypin 1 häiriössä kohonneen mielialan jaksot ovat voimakkaampia.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö – oireet

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet koostuvat masennusjaksojen ja eriasteisten maniajaksojen, eli kohonneen mielialan jaksojen vaihteluista. Jaksoissa voi yhdistyä myös manian ja masennusjakson piirteitä, joskin tavallisesti jaksoa hallitsevat joko maaniset tai masennuspiirteet. Tavallisesti masennusjaksoja esiintyy suhteessa enemmän kuin maniaa. Jaksojen välissä voi olla oireettomia välivaiheita, jotka voivat kestää jopa useamman vuoden.

Sekamuotoinen jakso on kyseessä silloin, kun maaniset ja masennuspiirteet ovat yhtä voimakkaita ja niitä esiintyy samanaikaisesti tai nopeasti vaihdellen, mutta saman jakson aikana. Sekamuotoisen jakson aikana voi esiintyä myös lyhytaikaisia, mutta voimakkaita mielialan vaihteluita.

Jaksojen määrä vaihtelee yksilöllisesti muutamasta jaksosta kymmeniin jaksoihin elämän aikana. Nopeasti heilahtelevasta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä on kyse silloin, jos erillisiä jaksoja on yli neljä kertaa vuodessa. Tätä kutsutaan myös tiheäjaksoisuudeksi.

Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä on olemassa kaksi eri tyyppiä, joista molemmissa esiintyy masennusjaksoja. Sen sijaan kohonneen mielialan ja toimeliaisuuden jaksot ilmenevät eri tasoisina: tyypin 1 häiriössä esiintyy maniajaksoja, kun taas tyypin 2 häiriössä sairastuneella on hypomanioita, eli lievempiä maniajaksoja. Tyypin 2 kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä masennusjaksot ovat yleisempiä ja pitkäkestoisempia verrattuna tyypin 1 häiriöön.

Sairastuneella voi olla muistiin, toiminnanohjaukseen, tarkkaavuuteen ja prosessointinopeuteen liittyviä vaikeuksia, jotka saattavat vaikuttaa heikentävästi toiminta- ja työkykyyn. Ahdistuneisuus, melankoliset erityispiirteet sekä mielialan reaktiivisuus, liikaunisuus tai painonnousu ja muut epätyypilliset masennusoireet voivat myös liittyä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.

Mania

Manialla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilön mieliala ja toimeliaisuuden taso ovat selvästi kohonneet. Maanisen jakson aikana henkilön itsetunto tavallisesti kohoaa ja suuruuskuvitelmat ovat yleisiä, mutta mania voi ilmetä myös itsetunnon heikentymisenä.

Maaninen henkilö on tavallista puheliaampi, tarvitsee selvästi normaalia vähemmän unta, on kiihtynyt ja voi toimia harkitsemattomasti esimerkiksi talousasioissa ja ihmissuhteissa. Seksuaalinen halukkuus lisääntyy. Myös huolimaton päihteiden käyttö ja liikennekäyttäytyminen voivat kuulua maniaan. Ärtyisyyttä voi esiintyä mielialan kohoamisen rinnalla, mutta toisaalta manian aikana mieliala voi olla myös ainoastaan ärtynyt. Maniajakso kestää vähintään viikon ajan, mutta yleensä kesto on kahdesta viikosta viiteen kuukauteen.

Maniajaksoihin voi joskus liittyä myös psykoottisia oireita, jotka ovat luonteeltaan yleensä mielialanmukaisia harhaluuloja. Henkilö voi kuvitella esimerkiksi olevansa poikkeuksellisen tärkeä tai omaavansa poikkeuksellisia kykyjä.

Hypomania

Hypomania on maniaa lievempi kohonneen mielialan ja aktiivisuuden jakso. Hypomanian oireet ovat selvästi maniaa lievempiä, eivätkä siten haittaa toimintakykyä yhtä paljon kuin maniassa. Toimeliaisuus ja puheliaisuus lisääntyvät ja unen tarve vähenee. Keskittymisvaikeudet ja seksuaalinen halukkuus voivat lisääntyä.

Hypomaniajaksoa ja persoonallisuudelle ominaista innostumista voi olla joskus vaikea erottaa toisistaan. Toisin kuin persoonallisuudelle ominaisessa innostumisessa, hypomaniaan voi liittyä myös ärtyisyyttä, unettomuutta, lyhytjänteisyyttä ja keskittymisvaikeuksia. Psykoottisia oireita ei esiinny. Hypomaniajakson kesto on vähintään neljä päivää.

Masennusjakso

Masennusjakson aikana henkilön vireystaso, toimeliaisuuden taso ja itseluottamus laskevat. Aiemmin kiinnostavina koetut ja mielihyvää tuottaneet asiat eivät kiinnosta enää samalla tavalla. Henkilön itseensä kohdistamat syytökset, toistuvat ajatukset kuolemasta, keskittymisvaikeudet, unihäiriöt ja muutokset ruokahalussa liittyvät masennusjaksoon.

Masennusjakso on oirekuvaltaan samankaltainen tavallisten masennustilojen kanssa, joskin kaksisuuntaisen mielialan masennusjaksot voivat kestää lyhyemmän aikaa. Masennusjakson kesto on lyhimmillään kaksi viikkoa, mutta keskimäärin kuusi kuukautta. Tavallisiin masennustiloihin verrattuna kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson yhteydessä esiintyy tyypillisemmin myös psykoottisia oireita, liikaunisuutta, ajattelun ja liikkeiden hidastumista sekä lihomista. Masennusjaksojen osuus oireilusta kasvaa ikääntymisen myötä.

Miten kaksisuuntainen mielialahäiriö todetaan?

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön toteaminen edellyttää, että henkilöllä on ollut vähintään yksi hypomaaninen, maaninen tai sekamuotoinen jakso masennusjakson lisäksi.

Sairaus todetaan usein viiveellä, keskimäärin kahdeksan vuotta oireiden alkamisesta. Viive toteamisessa johtuu osittain siitä, että oireet alkavat yleensä masennusjaksolla, eikä diagnoosia voida tehdä ennen ensimmäisen mania- tai hypomaniajakson ilmaantumista.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito ja lääkitys

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito muodostuu pääosin lääkityksestä ja psykososiaalisesta hoidosta, joiden avulla pyritään ehkäisemään jaksojen uusiutumista.

Sairastuneen toimintakykyä arvioidaan heti diagnosoinnin jälkeen ja häiriön eri vaiheissa. Hoito- ja kuntoutussuunnitelma laaditaan toimintakyvyn arvioinnin perusteella.

Hoito- ja kuntoutussuunnitelmassa otetaan huomioon sairauden eri vaiheet, sillä hoitotarpeet muuttuvat eri vaiheiden mukaan. Hyvä yhteistyö ja tiedon siirtyminen eri hoitotahojen välillä on tärkeää onnistuneen hoidon kannalta.

Lääkehoito

Lääkitys on kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidon keskiössä. Mielialaa tasaavia lääkkeitä käytetään yhdessä lääkkeettömien hoitomuotojen kanssa.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa keskeisessä asemassa ovat mielialaa tasaavat lääkkeet sekä psykoosilääkkeet, joita käytetään sairauden vaiheen mukaan. Sopivin lääkitys valitaan hyöty-haittasuhteeseen perustuen.

Sairastuneen olisi tärkeää pyrkiä hyväksymään jaksojen uusiutumisen mahdollisuus. Sairausjaksojen uusiutumista pystytään kuitenkin useimmissa tapauksissa vähentämään merkittävästi sitoutumalla lääkehoitoon sekä hallitsemalla elämäntapoja.

Siksi lääkehoidon jatkaminen pitkäjänteisesti on ensiarvoisen tärkeää onnistuneen hoidon kannalta.

Psykososiaaliset hoitomuodot

Psykososiaalisilla hoitomenetelmillä pyritään opettelemaan sairauden hallintaa. Menetelmiä hyödynnetään lääkehoidon rinnalla. Psykososiaalinen hoito voi olla yksilö-, ryhmä- tai perhehoitoa, kuten kognitiivis-behavioraalista terapiaa tai psykoedukatiivista ryhmähoitoa.

Elämäntilanteesta riippuen sairastuneelle voi olla hyötyä myös psykodynaamisesta yksilöterapiasta tai pariterapiasta.

Sairastuneelle ja hänen perheenjäsenilleen on tärkeää jakaa tietoa sairaudesta sekä opettaa tunnistamaan sairausjakson ensioireet, jolloin jaksoa on helpompi hallita.

Ensioireita ovat esimerkiksi muutokset mielialassa, keskittymiskyvyssä ja unen tarpeessa. Ensioireita voi ilmetä muutaman päivän tai viikon ajan ennen varsinaisen sairausjakson alkamista. Mielialapäiväkirjan pitäminen on keino, joka voi auttaa tunnistamaan mielialan muutoksia ja muita ensioireita. 

Säännöllisestä unirytmistä huolehtiminen on tärkeää, sillä unenpuute voi laukaista sekä mania- että masennusjaksoja. Myös stressaavat tapahtuvat saattavat altistaa uuden jakson alkamiselle.

Hoidossa kannustetaan säännölliseen vuorokausirytmiin, päihteettömyyteen sekä stressinsäätelykeinojen opetteluun.

Milloin hakea apua?

Jos sairastat tai epäilet sairastavasi kaksisuuntaista mielialahäiriötä, käänny rohkeasti psykiatrian erikoislääkärin puoleen. Avun hakeminen on tärkeää, jotta lääkehoidon ja psykososiaalisten hoitokeinojen avulla voidaan tukea tasapainoista elämää. Asianmukaisella hoidolla sairausjaksoja pystytään hallitsemaan ja ehkäisemään niiden uusiutumista huomattavasti. Sairastuminen mielenterveyden häiriöön ei ole koskaan sairastuneen oma vika, eikä sairauden kanssa tarvitse jäädä yksin.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Sami Leppämäki, psykiatrian erikoislääkäri, dosentti

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Sami Leppämäki.