Vapinan hoito
Vapinan eri tyypit ja niiden syyt
Vaikka vapina on useimmiten hyvälaatuinen fysiologinen oire, sitä on kuitenkin monenlaista ja se voi johtua useasta syystä. Vapinan laadun perusteella voidaan päätellä sen syistä paljon. Vapina jaetaan usein muutamaan eri päätyyppiin:
- Lepovapina ilmenee levossa. Se ilmenee useimmiten raajoissa ja on useimmiten melko hidasta. Lepovapinaa voi joskus ilmetä myös alaleuassa ja huulissa, mutta harvemmin päässä. Lepovapina hellittää tai häviää hetkellisesti liikkeessä, mutta voi lisääntyä esimerkiksi stressitilanteissa tai hermostuessa. Yleisin syy lepovapinalle on Parkinsonin tauti.
- Liikevapina ilmenee lihasten aktivoituessa tai tiettyä asentoa ylläpitäessä, jolloin voidaan puhua myös asentovapinasta. Liikevapina ilmenee tavallisimmin sormissa, päässä, sekä ylä- ja alaraajoissa. Vapina voi voimistua tehdessä tarkkaa työtä. Liikevapinan yleisin syy on essentiaalinen vapina.
- Fysiologinen vapina on kehon normaali toiminto, jota kokee ajoittain lähes kaikki. Se ilmenee yleisimmin käsissä. Fysiologisen vapinan takana on yleisimmin väsymys, jännitys, liikunta tai liiallinen kofeiinin nauttiminen.
- Monessa keskushermoston sairaudessa ilmenee oireena erityyppisiä vapinaoireita ja lihasnykäyksiä. Aiheuttajia on Parkinsonin taudin lisäksi muun muassa MS-tauti ja runsas alkoholin käyttö. Myös kilpirauhasen liikatoiminta voi aiheuttaa vapinaa etenkin käsissä. Lisäksi jotkin harvinaisemmat aineenvaihduntasairaudet kuten B12-vitamiinin puutos, maksan vajaatoiminta, feokromosytooma ja hypokalsemia voivat aiheuttaa vapinaa.
Essentiaalinen vapina
Essentiaalinen vapina on yleisin vapinan syy tavallisen fysiologisen vapinan jälkeen. Se on etenevä mutta hyvänlaatuinen neurologinen sairaus. Vapina alkaa tavallisimmin käsistä ja ilmenee erityisesti niiden ollessa käytössä – esimerkiksi kirjoittaessa, syödessä tai juodessa. Vapinaa voi esiintyä myös pään liikkeinä, äänessä tai muissa kehon osissa.
Essentiaalinen vapina voi olla häiritsevää ja vaikuttaa päivittäisiin toimiin. Se ei kuitenkaan yleensä aiheuta muita hermoston oireita. Sairauden taustalla on usein perinnöllinen alttius, ja noin puolella potilaista on suvussa vastaavaa vapinaa. Oireet alkavat usein nuorena aikuisena tai keski-iässä, ja ne voivat pahentua iän myötä.
Vaikka essentiaalinen vapina on hyvänlaatuinen, se voi hankaloittaa tarkkuutta vaativia toimia ja vaikuttaa elämänlaatuun. Tarvittaessa oireita voidaan lievittää lääkehoidolla. Mikäli lääkehoito ei riitä ja vapina on voimakasta, voidaan harkita myös neuromodulaatiohoitoja, kuten syväaivostimulaatiota (DBS). Hoidon suunnittelussa tärkeää on neurologin arvio ja tarkka diagnoosi.
Vapinan hoito
Vapinan hoito perustuu aina tarkkaan diagnoosiin, eli vapinan syyn selvittämiseen. Hoito suunnitellaan oiretyypin ja vapinan syyn mukaan.
Useimmiten vapinaa hoidetaan oireenmukaisesti. Liikevapinan, etenkin essentiaalisen vapinan hoitoon käytetään tavallisimmin epäselektiivisiä beetasalpaajia. Lepovapina liittyy usein Parkinsonin tautiin, jota hoidetaan siihen tarkoitetuilla lääkkeillä. Jos vapinan taustalla on muu keskushermoston sairaus, hoito määräytyy sen mukaan.
Fysiologisessa vapinassa tärkeintä on pahentavien tekijöiden, kuten kofeiinin, univajeen ja stressin vähentäminen. Elämäntapamuutoksilla voi tällöin olla merkittävä vaikutus oireisiin.
Jos vapina on jatkuvaa ja johtuu neurologisesta sairaudesta, pelkät elämäntapamuutokset eivät yleensä auta. Alkoholia ei suositella hoitomuodoksi, vaikka se saattaa hetkellisesti lievittää vapinaa. Tehokkaampi ja turvallisempi lääkehoito on aina parempi vaihtoehto.
Milloin lääkäriin?
Lääkäriin on syytä hakeutua, kun vapina on jatkuvaa ja häiritsevää. Lääkärin arvio on tarpeellinen etenkin, jos:
- vapina haittaa arjen toimia, kuten kirjoittamista, syömistä tai pukeutumista
- vapina on lisääntynyt nopeasti tai ilmaantunut äkillisesti
- vapinan lisäksi ilmenee muita oireita, kuten lihasheikkoutta, tasapainovaikeuksia, tunnottomuutta tai muistihäiriöitä
- suvussa on esiintynyt vapinaoireilua tai Parkinsonin tautia
- vapina herättää huolta tai epäilyä vakavammasta sairaudesta
Ajoissa tehty tutkimus nopeuttaa sopivan hoidon aloittamista. Lääkäri voi ohjata sinut tarvittaessa neurologisiin jatkotutkimuksiin.
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Asiantuntijat
Neurologia
Migreenin hoito
Migreeni on neurologinen sairaus, jolle on ominaista voimakas, jyskyttävä tai sykkivä päänsärky. Päänsärkyyn liittyy usein myös pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Jos migreenikohtauksia on useammin kuin kerran viikossa tai migreeni haittaa tavallista arkea, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle, joka ohjaa diagnosoidun migreenin kotihoidossa.
Epilepsian hoito
Epilepsia on aivojen sähkökemiallinen häiriötila, joka voi aiheuttaa tajunnan menetyksen tai lihaskouristelua. Epileptinen kohtaus vaatii aina neurologiset tutkimukset.
Muistisairaudet
Muistisairaudet heikentävät muistia, tiedonkäsittelyä ja muita ajatustoimintoja. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Muistihäiriöitä voivat aiheuttaa myös ohimenevät tai hoidettavissa olevat tekijät kuten stressi, masennus tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Muistihäiriöt on tärkeä tutkia viivyttelemättä. Muistisairauksien varhainen toteaminen mahdollistaa parhaan mahdollisen hoidon ja tukitoimenpiteet sairastuneelle ja hänen läheisilleen.
Kliininen neurofysiologi
Kliinisessä neurofysiologian tutkimuksessa tutkitaan etenkin sähköisin menetelmin keskus- ja ääreishermoston ja lihaksiston toimintaa. Tyypillisiä tutkimuksia ovat mm. aivosähkökäyrä (EEG) ja ääreishermojen johtonopeuden mittaus ja lihaksen sähkötoimintatutkimus (ENMG).
Aivoverenkiertohäiriöiden hoito
Aivoverenkiertohäiriöitä ovat esim. aivoverisuonitukokset, aivoverenvuodot ja TIA-kohtaukset. Aivoverenkiertohäiriöt tulevat lähes aina täysin yllättäen. Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka tavallisia seurauksia ovat tajunnan menetys, halvaus ja tasapainohäiriöt. Aivoverenkiertohäiriön oireiden ilmetessä on soitettava viipymättä hätänumeroon.
Neurologi
Neurologi on erikoistunut hermoston, aivojen, lihaksiston ja selkäytimen sairauksien tutkimiseen ja hoitoon, eli neurologiaan. Hermosto säätelee muun muassa tietoisuutta, lihasten liikettä, ajattelua sekä aisteja. Neurologisten oireiden kirjo on laaja, ja neurologiset sairaudet voivat vaikuttaa lähes kaikkiin kehonosiin sekä aikuisissa että lapsissa. Neurologi voi auttaa tunnistamaan oireiden syyn ja laatia hoitosuunnitelman yksilölliseen hoitoon.