Huimaus ja sen hoito
Mitä huimaus on?
Huimaus on varsin yleinen oire, joka johtuu joko sisäkorvan tai pikkuaivojen häiriöstä. Sisäkorvan tasapainoelin aistii kehon asentoa ja tasapainoa, kun taas pikkuaivot käsittelevät tasapainotietoa. Sisäkorvan häiriöihin liittyvä huimaus on usein pyörittävää tunnetta aiheuttavaa kiertohuimausta, aivojen toiminnan häiriöistä johtuva huimaus sen sijaan ilmenee useimmin tasapainovirheinä ja vaikeutena pysyä pystyssä. Aivoperäiseen huimaukseen liittyy usein myös muita hermoston oireita. Huimaus ilman muita oireita harvemmin kielii äkillisestä vakavasta sairaudesta, mutta äkillisesti alkanut, useita tunteja kestävä huimaus on syy hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Huimauksen taustalla voi olla monia syitä
Huimauksen taustalla voi olla useita syitä. Niistä yleisimpiä ovat esimerkiksi:
- hyvänlaatuinen asentohuimaus
- jännityspäänsärky
- Ménièren tauti
- Vestibulaarineuroniitti eli tasapainohermon tulehdus
- kehon asennon muutokseen liittyvä ohimenevä verenpaineen lasku
- korvaperäinen huimaus ilman selvästi osoitettavaa syytä
- elimistön ikääntymiseen liittyvä huimaus
- sydämen rytmihäiriöt
- lääkitykset
- aivoverenkiertohäiriöt
- päähän kohdistunut isku
- paniikkikohtaus tai kuormittava stressitilanne
Yleisiä huimauksen aiheuttajia
Hyvänlaatuinen asentohuimaus
Hyvänlaatuinen asentohuimaus (benign paroxysmal positional vertigo, BPPV) on yleisin syy huimaukselle, kattaen noin neljänneksen huimausoireiden syistä. Sitä esiintyy kaikenikäisillä, mutta sitä tavataan eniten naisilla ja yli 40-vuotiailla.
Asentohuimaus johtuu tasapainoelimen ohimenevästä häiriöstä, ja se on yleensä voimakkaimmillaan aamuisin. Asentohuimaus oireilee usein muutaman sekunnin kuluttua asennonmuutoksesta, esimerkiksi sängyssä kylkeä kääntäessä tai istualta makuulle asettuessa. Vaikka huimausoireet saattavat olla voimakkaita ja aiheuttaa pahoinvointia, vaiva on hyvänlaatuinen, eikä johdu vakavasta keskushermostoperäisestä sairaudesta.
Hyvänlaatuisen asentohuimauksen keskimääräinen kesto on noin 10 viikkoa, mutta vaiva voi kestää huomattavasti pidemmänkin aikaa, ja parantumisen jälkeen vaiva saattaa uusiutua.
Asentohuimauksen paranemista voi nopeuttaa asentohoidoilla eli manöövereillä, joiden tavoitteena on tyhjentää kaarikäytävät sakasta liikuttamalla päätä ja vartaloa. Liikkeet riippuvat siitä, missä kaarikäytävässä sakka on, sekä kummasta puolesta on kyse.
Vestibulaarineuroniitti eli tasapainohermon tulehdus
Tasapainohermoston tulehdus on voimakasoireinen mutta vaaraton. Vestibulaarineuroniitin oireisiin kuuluvat voimakas kiertohuimaus, pahoinvointi sekä tasapainon epävarmuus. Vaikka lääkehoitoa tautiin ei ole, se paranee itsestään useimmiten muutamien päivien tai viikkojen kuluessa.
Voimakkaan kiertohuimauksen ja pahoinvoinnin lisäksi vestibulaarineuroniitti aiheuttaa näköhäiriöitä, jotka voivat tehdä katseen tarkentamisesta hankalaa. Pahin oireilu menee ohi yleensä muutamassa päivässä, mutta tasapainoepävarmuutta voi esiintyä viikkojen ajan. Osa tasapainohermon tulehdusta sairastavista saattavat tuntea joitakin päiviä ennen oireiden alkamista muutaman minuutin lievemmän huimauskohtauksen.
Niskaperäinen huimaus
Niskaperäinen huimaus on yleinen, mutta usein vaaraton huimauksen muoto. Se syntyy niskan lihasjännityksestä tai virheasennosta, joka häiritsee aivojen saamaa asentotietoa ja aiheuttaa tasapainon häiriötä. Oireet ovat usein epämääräisiä: huimausta, keveyden tai keinumisen tunnetta sekä niskan jäykkyyttä. Huimaus pahenee usein pään liikuttelussa tai pitkäaikaisessa staattisessa asennossa, kuten näyttöpäätetyössä.
Tyypillisesti oireet eivät liity pyörivään tunteeseen kuten sisäkorvaperäisessä huimauksessa. Niskaperäistä huimausta hoidetaan fysioterapialla, liikkuvuusharjoitteilla ja arjen kuormitusta keventämällä. Oireet lievittyvät usein viikkojen aikana oikealla hoidolla.
Huimauksen hoito
Huimaus, jonka taustalla ei ole elimellistä sairautta, lievittyy usein itsestään muutamien päivien tai viikkojen kuluessa. Hoito riippuu aina huimauksen syystä, ja tärkeintä on tunnistaa, mistä oireet johtuvat.
Esimerkiksi hyvänlaatuista asentohuimausta hoidetaan asentohoidoilla (kuten Epleyn manööverillä), kun taas niskaperäisessä huimauksessa korostuu fysioterapian ja ryhtiharjoitteiden merkitys. Vestibulaarineuriitin kohdalla keskeistä on alkuvaiheen lepo ja myöhemmin tasapainoa tukevat harjoitteet.
Jos huimauksen taustalla on ahdistusta, univaikeuksia tai stressiä, voidaan hyödyntää myös psykologisia hoitomuotoja. Yhteistyössä lääkärin kanssa laadittu hoitosuunnitelma helpottaa oireita ja tukee toimintakykyä mahdollisimman nopeasti.
Huimauksen tutkiminen
Huimausoireiden selvittäminen alkaa tarkalla oirekuvan ja sairaushistorian kartoituksella. Vastaanotolla kartoitetaan muun muassa milloin huimaus on alkanut, kauan se on kestänyt, missä tilanteissa sitä esiintyy ja liittyykö siihen muita oireita, kuten pahoinvointia, kuuloaistin muutoksia, päänsärkyä tai näköhäiriöitä.
Tutkimuksessa arvioidaan erityisesti sisäkorvan tasapainoelimen toimintaa, hermostoa ja verenkiertoelimistöä. Tavallisia tutkimuksia ovat esimerkiksi asentotestit kuten Dix-Hallpike-testi, tasapaino- ja koordinaatiokokeet, sekä verenpaineen mittaus.
Tarvittaessa huimausoireiden taustaa tutkitaan tarkemmin elektronystagmografialla (ENG-tutkimus), joka on tasapainoelinten toimintakoe. Tutkimuksessa mitataan silmien liikkeitä, jotka heijastavat tasapainoelimen toimintaa. Testissä käytetään videolaseja, joissa olevat kamerat seuraavat silmien liikkeitä erilaisissa ärsykkeissä ja pään asennoissa. ENG-tutkimus kestää noin tunnin ja tehdään lääkärin lähetteellä.
Tarvittaessa voidaan lisäksi tehdä kuulontutkimus, laboratoriokokeita, sydämen rytmin seuranta tai pään kuvantamistutkimuksia (esim. magneettikuvaus) muiden mahdollisten syiden poissulkemiseksi.
Kun huimauksen syy selviää, laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, johon voi sisältyä fysioterapiaa, asentohoitoja, lääkitystä tai muita tukitoimia. Tavoitteena on vähentää oireita ja palauttaa toimintakyky arjessa.
Milloin lääkäriin?
Usein huimaus on vaaratonta ja ohimenevää, mutta on tilanteita, jolloin lääkärin arvio on tarpeen. Hakeudu hoitoon erityisesti, jos:
- Huimaus alkaa äkillisesti ja voimakkaana.
- Et pysty kävelemään tai seisomaan ilman tukea.
- Huimaukseen liittyy näön sumentumista, puheen epäselvyyttä tai raajojen heikkoutta.
- Huimaus ei helpotu muutamassa päivässä.
- Oireita edeltää pään vamma tai ne liittyvät uuteen lääkitykseen.
- Sinulla on sydänsairaus, ja huimaus tulee fyysisen rasituksen yhteydessä.
Myös toistuva tai elämää häiritsevä huimaus on syy hakeutua vastaanotolle – vaikka kyse ei olisi vakavasta sairaudesta, oikean diagnoosin ja hoidon avulla oireet saadaan hallintaan.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Asiantuntijat
Neurologia
Migreenin hoito
Migreeni on neurologinen sairaus, jolle on ominaista voimakas, jyskyttävä tai sykkivä päänsärky. Päänsärkyyn liittyy usein myös pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Jos migreenikohtauksia on useammin kuin kerran viikossa tai migreeni haittaa tavallista arkea, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle, joka ohjaa diagnosoidun migreenin kotihoidossa.
Epilepsian hoito
Epilepsia on aivojen sähkökemiallinen häiriötila, joka voi aiheuttaa tajunnan menetyksen tai lihaskouristelua. Epileptinen kohtaus vaatii aina neurologiset tutkimukset.
Muistisairaudet
Muistisairaudet heikentävät muistia, tiedonkäsittelyä ja muita ajatustoimintoja. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Muistihäiriöitä voivat aiheuttaa myös ohimenevät tai hoidettavissa olevat tekijät kuten stressi, masennus tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Muistihäiriöt on tärkeä tutkia viivyttelemättä. Muistisairauksien varhainen toteaminen mahdollistaa parhaan mahdollisen hoidon ja tukitoimenpiteet sairastuneelle ja hänen läheisilleen.
Kliininen neurofysiologi
Kliinisessä neurofysiologian tutkimuksessa tutkitaan etenkin sähköisin menetelmin keskus- ja ääreishermoston ja lihaksiston toimintaa. Tyypillisiä tutkimuksia ovat mm. aivosähkökäyrä (EEG) ja ääreishermojen johtonopeuden mittaus ja lihaksen sähkötoimintatutkimus (ENMG).
Aivoverenkiertohäiriöiden hoito
Aivoverenkiertohäiriöitä ovat esim. aivoverisuonitukokset, aivoverenvuodot ja TIA-kohtaukset. Aivoverenkiertohäiriöt tulevat lähes aina täysin yllättäen. Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka tavallisia seurauksia ovat tajunnan menetys, halvaus ja tasapainohäiriöt. Aivoverenkiertohäiriön oireiden ilmetessä on soitettava viipymättä hätänumeroon.
Neurologi
Neurologi on erikoistunut hermoston, aivojen, lihaksiston ja selkäytimen sairauksien tutkimiseen ja hoitoon, eli neurologiaan. Hermosto säätelee muun muassa tietoisuutta, lihasten liikettä, ajattelua sekä aisteja. Neurologisten oireiden kirjo on laaja, ja neurologiset sairaudet voivat vaikuttaa lähes kaikkiin kehonosiin sekä aikuisissa että lapsissa. Neurologi voi auttaa tunnistamaan oireiden syyn ja laatia hoitosuunnitelman yksilölliseen hoitoon.