Huimaus ja sen hoito
Suosituimmat palvelut
-
Huimaustutkimus
Huimaustutkimus eli ENG-tutkimus eli elektronystagmografia on tasapainoelinten toimintakoe, jolla selvitetään huimauksen syitä. Tutkimus perustuu silmien liikkeiden mittaamiseen, jotka tallennetaan video-ENG -laitteistolla. Tutkimuksessa käytetään videolaseja, jossa olevat kamerat seuraavat silmien liikkeitä eri tutkimustilanteissa. Erikoislääkäri antaa lausunnon tutkimustuloksesta. Tutkimuksen kesto on noin 1 tunti. Tutkimukseen tarvitaan lääkärin lähete. Tutkimuksen tekee kuulontutkijakorvalääkärin tai neurologin määräämänä.
-
Ménièren tauti ja sen hoito
Ménièren tauti on epäselvästä syystä alkava sisäkorvan nestekierron häiriö, jonka seurauksena sinne kehittyy ylipaine. Klassisessa muodossaan Ménièren tautiin liittyy kohtauksittainen kuulon heikkeneminen, huimaus ja korvien suhina. Taudista on kuitenkin olemassa myös muotoja, joissa kaikkia oireita ei esiinny samaan aikaan. Yleensä oireet alkavat toisesta korvasta ja saattavat ajan saatossa siirtyä myös toiseen. Kuulokäyrässä löytyy - ainakin kohtauksen aikana - alempien frekvenssien kuulonalentuma. Ménièren taudin alkuvaiheissa kuulonalentuma on palautuva mutta voi muuttua ajan kuluessa pysyväksi. Selkeää perinnöllisyyttä on pienessä osassa tapauksia.
Huimauksen hoito
Huimaus jonka taustalla ei ole mitään sairautta paranee yleensä itsestään. Mikäli on kyse äkillisestä huimauksesta johon liittyy muita oireita tai erittäin voimakkaasta huimauksesta, on syytä hakeutua lääkäriin tutkittavaksi. Vastaanotolla selvitetään kattavasti huimauksen taustat ja mahdolliset muut oireet. Usein tutkitaan erityisesti hermostoa ja verenkiertoa. Syyn selvittyä päätetään yhdessä potilaan kanssa hoidosta, mikä sisältää usein fysioterapiaa.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Neurologia
Migreenin hoito
Migreeni on neurologinen sairaus, jolle on ominaista voimakas, jyskyttävä tai sykkivä päänsärky. Päänsärkyyn liittyy usein myös pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Jos migreenikohtauksia on useammin kuin kerran viikossa tai migreeni haittaa tavallista arkea, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle, joka ohjaa diagnosoidun migreenin kotihoidossa.
Epilepsian hoito
Epilepsia on aivojen sähkökemiallinen häiriötila, joka voi aiheuttaa tajunnan menetyksen tai lihaskouristelua. Epileptinen kohtaus vaatii aina neurologiset tutkimukset.
Muistisairaudet
Muistisairaudet heikentävät muistia, tiedonkäsittelyä ja muita ajatustoimintoja. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Muistihäiriöitä voivat aiheuttaa myös ohimenevät tai hoidettavissa olevat tekijät kuten stressi, masennus tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Muistihäiriöt on tärkeä tutkia viivyttelemättä. Muistisairauksien varhainen toteaminen mahdollistaa parhaan mahdollisen hoidon ja tukitoimenpiteet sairastuneelle ja hänen läheisilleen.
Kliininen neurofysiologi
Kliinisessä neurofysiologian tutkimuksessa tutkitaan etenkin sähköisin menetelmin keskus- ja ääreishermoston ja lihaksiston toimintaa. Tyypillisiä tutkimuksia ovat mm. aivosähkökäyrä (EEG) ja ääreishermojen johtonopeuden mittaus ja lihaksen sähkötoimintatutkimus (ENMG).
Neurologi
Neurologi on erikoistunut hermoston, aivojen, lihaksiston ja selkäytimen sairauksien tutkimiseen ja hoitoon, eli neurologiaan. Hermosto säätelee muun muassa tietoisuutta, lihasten liikettä, ajattelua sekä aisteja. Neurologisten oireiden kirjo on laaja, ja neurologiset sairaudet voivat vaikuttaa lähes kaikkiin kehonosiin sekä aikuisissa että lapsissa. Neurologi voi auttaa tunnistamaan oireiden syyn ja laatia hoitosuunnitelman yksilölliseen hoitoon.
Suonenveto eli lihaskramppi
Suonenveto eli lihaskramppi on lihasten toiminnan häiriö, jonka syy liittyy lihassolun aineenvaihduntaan tai sen hermotukseen. Tavallisimmin oireen takana on poikkeavan raskas lihasrasitus tai elimistön nestetasapainon häiriöt, yleensä liian vähäinen nesteen määrä. Lihaskrampin takana saattaa myös olla suolatasapainon häiriö, lääkitys tai hermoston sairaus.