Huimaus ja sen hoito

Huimaus on erittäin yleistä ja siihen voi myös liittyä muita oireita kuten heikotusta, pahoinvointia ja kuulon häiriöitä. Huimaus ja pyörtyily johtuvat yleensä elimellisestä häiriöstä, jonka vuoksi oireiden ilmaannuttua tulisi hakeutua lääkäriin. Yleisimpiä huimauksen syitä ovat esimerkiksi aivojen verenkiertohäiriöt, jännitysniska, hyvänlaatuinen asentohuimaus, elimistön ikääntymiseen liittyvä huimaus, paniikkihäiriö sekä lääkitys.

Mitä huimaus on?

Huimaus on varsin yleinen oire, joka johtuu joko sisäkorvan tai pikkuaivojen häiriöstä. Sisäkorvan tasapainoelin aistii kehon asentoa ja tasapainoa, kun taas pikkuaivot käsittelevät tasapainotietoa. Sisäkorvan häiriöihin liittyvä huimaus on usein pyörittävää tunnetta aiheuttavaa kiertohuimausta, aivojen toiminnan häiriöistä johtuva huimaus sen sijaan ilmenee useimmin tasapainovirheinä ja vaikeutena pysyä pystyssä. Aivoperäiseen huimaukseen liittyy usein myös muita hermoston oireita. Huimaus ilman muita oireita harvemmin kielii äkillisestä vakavasta sairaudesta, mutta äkillisesti alkanut, useita tunteja kestävä huimaus on syy hakeutua lääkärin vastaanotolle. 

Ajanvaraus

Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.

Huimauksen taustalla voi olla monia syitä 

Huimauksen taustalla voi olla useita syitä. Niistä yleisimpiä ovat esimerkiksi: 

  • hyvänlaatuinen asentohuimaus
  • jännityspäänsärky
  • Ménièren tauti
  • Vestibulaarineuroniitti eli tasapainohermon tulehdus
  • kehon asennon muutokseen liittyvä ohimenevä verenpaineen lasku
  • korvaperäinen huimaus ilman selvästi osoitettavaa syytä
  • elimistön ikääntymiseen liittyvä huimaus
  • sydämen rytmihäiriöt
  • lääkitykset
  • aivoverenkiertohäiriöt
  • päähän kohdistunut isku
  • paniikkikohtaus tai kuormittava stressitilanne 

Yleisiä huimauksen aiheuttajia

Hyvänlaatuinen asentohuimaus 

Hyvänlaatuinen asentohuimaus (benign paroxysmal positional vertigo, BPPV) on yleisin syy huimaukselle, kattaen noin neljänneksen huimausoireiden syistä. Sitä esiintyy kaikenikäisillä, mutta sitä tavataan eniten naisilla ja yli 40-vuotiailla.  

Asentohuimaus johtuu tasapainoelimen ohimenevästä häiriöstä, ja se on yleensä voimakkaimmillaan aamuisin. Asentohuimaus oireilee usein muutaman sekunnin kuluttua asennonmuutoksesta, esimerkiksi sängyssä kylkeä kääntäessä tai istualta makuulle asettuessa. Vaikka huimausoireet saattavat olla voimakkaita ja aiheuttaa pahoinvointia, vaiva on hyvänlaatuinen, eikä johdu vakavasta keskushermostoperäisestä sairaudesta. 

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen keskimääräinen kesto on noin 10 viikkoa, mutta vaiva voi kestää huomattavasti pidemmänkin aikaa, ja parantumisen jälkeen vaiva saattaa uusiutua. 

Asentohuimauksen paranemista voi nopeuttaa asentohoidoilla eli manöövereillä, joiden tavoitteena on tyhjentää kaarikäytävät sakasta liikuttamalla päätä ja vartaloa. Liikkeet riippuvat siitä, missä kaarikäytävässä sakka on, sekä kummasta puolesta on kyse. 

Vestibulaarineuroniitti eli tasapainohermon tulehdus 

Tasapainohermoston tulehdus on voimakasoireinen mutta vaaraton. Vestibulaarineuroniitin oireisiin kuuluvat voimakas kiertohuimaus, pahoinvointi sekä tasapainon epävarmuus. Vaikka lääkehoitoa tautiin ei ole, se paranee itsestään useimmiten muutamien päivien tai viikkojen kuluessa. 

Voimakkaan kiertohuimauksen ja pahoinvoinnin lisäksi vestibulaarineuroniitti aiheuttaa näköhäiriöitä, jotka voivat tehdä katseen tarkentamisesta hankalaa. Pahin oireilu menee ohi yleensä muutamassa päivässä, mutta tasapainoepävarmuutta voi esiintyä viikkojen ajan. Osa tasapainohermon tulehdusta sairastavista saattavat tuntea joitakin päiviä ennen oireiden alkamista muutaman minuutin lievemmän huimauskohtauksen. 

Niskaperäinen huimaus 

Niskaperäinen huimaus on yleinen, mutta usein vaaraton huimauksen muoto. Se syntyy niskan lihasjännityksestä tai virheasennosta, joka häiritsee aivojen saamaa asentotietoa ja aiheuttaa tasapainon häiriötä. Oireet ovat usein epämääräisiä: huimausta, keveyden tai keinumisen tunnetta sekä niskan jäykkyyttä. Huimaus pahenee usein pään liikuttelussa tai pitkäaikaisessa staattisessa asennossa, kuten näyttöpäätetyössä.  

Tyypillisesti oireet eivät liity pyörivään tunteeseen kuten sisäkorvaperäisessä huimauksessa. Niskaperäistä huimausta hoidetaan fysioterapialla, liikkuvuusharjoitteilla ja arjen kuormitusta keventämällä. Oireet lievittyvät usein viikkojen aikana oikealla hoidolla. 

Huimauksen hoito 

Huimaus, jonka taustalla ei ole elimellistä sairautta, lievittyy usein itsestään muutamien päivien tai viikkojen kuluessa. Hoito riippuu aina huimauksen syystä, ja tärkeintä on tunnistaa, mistä oireet johtuvat. 

Esimerkiksi hyvänlaatuista asentohuimausta hoidetaan asentohoidoilla (kuten Epleyn manööverillä), kun taas niskaperäisessä huimauksessa korostuu fysioterapian ja ryhtiharjoitteiden merkitys. Vestibulaarineuriitin kohdalla keskeistä on alkuvaiheen lepo ja myöhemmin tasapainoa tukevat harjoitteet. 

Jos huimauksen taustalla on ahdistusta, univaikeuksia tai stressiä, voidaan hyödyntää myös psykologisia hoitomuotoja. Yhteistyössä lääkärin kanssa laadittu hoitosuunnitelma helpottaa oireita ja tukee toimintakykyä mahdollisimman nopeasti. 

Huimauksen tutkiminen 

Huimausoireiden selvittäminen alkaa tarkalla oirekuvan ja sairaushistorian kartoituksella. Vastaanotolla kartoitetaan muun muassa milloin huimaus on alkanut, kauan se on kestänyt, missä tilanteissa sitä esiintyy ja liittyykö siihen muita oireita, kuten pahoinvointia, kuuloaistin muutoksia, päänsärkyä tai näköhäiriöitä. 

Tutkimuksessa arvioidaan erityisesti sisäkorvan tasapainoelimen toimintaa, hermostoa ja verenkiertoelimistöä. Tavallisia tutkimuksia ovat esimerkiksi asentotestit kuten Dix-Hallpike-testi, tasapaino- ja koordinaatiokokeet, sekä verenpaineen mittaus. 

Tarvittaessa huimausoireiden taustaa tutkitaan tarkemmin elektronystagmografialla (ENG-tutkimus), joka on tasapainoelinten toimintakoe. Tutkimuksessa mitataan silmien liikkeitä, jotka heijastavat tasapainoelimen toimintaa. Testissä käytetään videolaseja, joissa olevat kamerat seuraavat silmien liikkeitä erilaisissa ärsykkeissä ja pään asennoissa. ENG-tutkimus kestää noin tunnin ja tehdään lääkärin lähetteellä. 

Tarvittaessa voidaan lisäksi tehdä kuulontutkimus, laboratoriokokeita, sydämen rytmin seuranta tai pään kuvantamistutkimuksia (esim. magneettikuvaus) muiden mahdollisten syiden poissulkemiseksi. 

Kun huimauksen syy selviää, laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, johon voi sisältyä fysioterapiaa, asentohoitoja, lääkitystä tai muita tukitoimia. Tavoitteena on vähentää oireita ja palauttaa toimintakyky arjessa. 

Milloin lääkäriin? 

Usein huimaus on vaaratonta ja ohimenevää, mutta on tilanteita, jolloin lääkärin arvio on tarpeen. Hakeudu hoitoon erityisesti, jos: 

  • Huimaus alkaa äkillisesti ja voimakkaana.
  • Et pysty kävelemään tai seisomaan ilman tukea.
  • Huimaukseen liittyy näön sumentumista, puheen epäselvyyttä tai raajojen heikkoutta.
  • Huimaus ei helpotu muutamassa päivässä.
  • Oireita edeltää pään vamma tai ne liittyvät uuteen lääkitykseen.
  • Sinulla on sydänsairaus, ja huimaus tulee fyysisen rasituksen yhteydessä. 

Myös toistuva tai elämää häiritsevä huimaus on syy hakeutua vastaanotolle – vaikka kyse ei olisi vakavasta sairaudesta, oikean diagnoosin ja hoidon avulla oireet saadaan hallintaan. 

Ajanvaraus

Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.

Palvelu sisältyy näihin kategorioihin

Asiantuntijat

Neurologia

Katso vapaat ajat