Halvauksen hoito

Halvaus on oire, joka ilmenee joko osittaisena tai täydellisenä lihaskontrollin menetyksenä jossain kehonosassa. Taustalla voi olla esimerkiksi aivoverenkiertohäiriö, kasvohermon halvaus tai selkäydinvamma. Hoito ja kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti, ja toipumisen tueksi tarvitaan usein moniammatillista apua.

Yleistä halvauksesta 

Halvaus on oire, ei sairaus itsessään. Halvaus ilmenee osittaisena tai täydellisenä lihasten toiminnan menetyksenä jossain kehonosassa. Halvauksia voi aiheuttaa esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöt, kasvohermon toimintahäiriöt, selkäydinvammat tai tulehdukselliset hermostosairaudet. Halvaus ilmenee siinä kehonosassa, jota vaurioitunut hermoston alue normaalisti hermottaa. 

Jokainen halvausoire laajuudestaan huolimatta vaatii välittömän lääkärin arvion. Hälyttäviä oireita ovat esimerkiksi äkillinen toispuolinen lihasheikkous raajoissa tai kasvoissa, puhe- tai nielemishäiriö tai toisen silmän näön pimeneminen, joiden ilmaantuessa tulee hakeutua välittömästi lähimpään sairaalaan tutkittavaksi. 

Miten halvausta tutkitaan?

Halvauksen taustalla voi olla useita eri syitä, ja siksi oikean diagnoosin tekeminen on ratkaisevan tärkeää. Tutkimusten tavoitteena on selvittää, mistä hermoston toimintahäiriö johtuu, kuinka laaja se on ja millaista hoitoa ja kuntoutusta potilas tarvitsee. 

Halvauksen tutkiminen aloitetaan kliinisellä tutkimuksella, jossa arvioidaan oireiden laajuus ja tyyppi. Halvausoireesta on tärkeää kartoittaa, onko halvaus toispuoleinen, vaikuttaako se raajoihin vai kasvoihin, esiintyykö puhehäiriöitä, nielemisvaikeuksia tai muita löydöksiä. Myös oireiden alkamisajankohta ja kehityskulku ovat olennaisia hoidin kannalta. Erityisesti aivoverenkiertohäiriötä epäillessä potilas voidaan lähettää myös CT- tai magneettikuvaan. Verikokeilla voidaan selvittää aineenvaihdunnan häiriöitä, tulehduksia tai muita sairauksia, jotka voivat altistaa halvaukselle. Esimerkiksi infektiot, diabetes tai elektrolyyttihäiriöt voivat aiheuttaa tai pahentaa oireita. 

Jos aivoinfarktin epäillään syntyneen sydänperäisestä hyytymästä, tehdään tarkempia sydänselvittelyitä kuten esimerkiksi sydämen ultraäänitutkimus ja sydänsähkökäyrän pitkäaikaisrekisteröinti. Myös rytmihäiriöiden tunnistaminen on tärkeää ehkäisevän hoidon kannalta.  

Mikäli epäillään ääreishermoston vauriota tai lihassairautta, hermojen sähköistä toimintaa voidaan arvioida ENMG-tutkimuksella. 

Halvauksen hoito

Halvauksen ensisijainen hoito sisältää akuutin vaiheen toimenpiteet, jotka riippuvat halvauksen syystä. Akuutissa vaiheessa pyritään saamaan halvauksen juurisyy nopeasti hallintaan. Aivoinfarktin tapauksessa se tarkoittaa verisuonen tukkeuman liuottamista tai poistoa, aivoverenvuodon kohdalla verenvuodon tyrehdyttämistä ja komplikaatioiden ehkäisyä. Akuutin hoidon jälkeinen kuntoutus on keskeinen osa toipumista, ja sen tulisi alkaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo sairaalassa. 

Kuntoutus perustuu moniammatilliseen osaamiseen ja se suunnitellaan yksilöllisesti potilaan toimintakyvyn ja kuntoutuksen tavoitteiden pohjalta. Kuntoutus on tavallisesti moniammatillista ja työryhmään voi kuulua esimerkiksi seuraavia terveydenhuollon ammattilaisia: 

  • fysioterapeutti
  • toimintaterapeutti
  • puheterapeutti
  • neuropsykologi
  • kuntoutusohjaaja
  • neurologi
  • sosiaalityöntekijä 

Hyvä kuntoutuksen edellytys on aktiivinen osallistuminen, omatoiminen harjoittelu ja arjen toimintoihin osallistuminen. Vaikka toipumisen isoimmat harppaukset voivat tapahtua jo hyvin aikaisin, kuntoutukseen tulee osallistua pitkäjänteisesti ja kärsivällisesti parhaimman kuntoutumistuloksen saavuttamiseksi. Kuntoutuksen laajuus ja sen tarve vaihtelee tapauskohtaisesti, mutta se voi jatkua jopa vuoden ajan tai pidempäänkin. 

Palvelu sisältyy näihin kategorioihin

Asiantuntijat

Neurologia

Katso vapaat ajat