Artikkeli Uni Elämäntavat

Viisi asiaa, jotka on hyvä tietää unen mittaamisesta älylaitteilla

Moni mittaa unta erilaisten digitaalisten mittareiden avulla, joita löytyy esimerkiksi älykelloista ja sormuksista. Terveystalon digiterveyden ylilääkäri Tuomo Oikarainen kertoo viisi asiaa, joihin unen digitaalisissa mittareissa tulisi kiinnittää huomiota.

1. Älylaitteet eivät riitä diagnooseihin 

"Unen mittaaminen älylaitteilla on laitekohtaista, ja mittaustavat vaihtelevat. Keskeisintä on se, että toisin kuin virallisissa unipolygrafiatutkimuksissa, joissa huomio kiinnitetään aivojen sähkökäyriin, tarkkailevat älylaitteet usein liikettä, sykettä tai happisaturaatiota. Älylaitteiden muodostama arvio unen eri vaiheista perustuu siis täysin eri asioihin kuin kliinisissä tutkimuksissa, eikä älylaitteiden unidata ole vielä niin tarkkaa, että sen perusteella voitaisiin tehdä diagnooseja."

2. Älylaitteet kertovat luotettavimmin unen määrästä 

"Älylaitteesta riippuen saat tietoa ainakin unen määrästä ja laadusta. Näiden tietojen kohdalla on kuitenkin laitekohtaista hajontaa. Unen keston tallentaminen on laitteesta rippumatta luotettavampaa, mutta unen laadun mittaamisessa on vielä jonkin verran epäluotettavuutta. Mittarit voivat kertoa myös siitä, miten uni on jakautunut, eli millaisia eri unen vaiheita yön aikana on ollut ja kuinka kauan eri vaiheet ovat kestäneet, mutta arviota ei voida pitää kovin luotettavana. Näitä unen vaiheita ovat kevyt uni, syvä uni ja REM-uni."

3. Vertaile mittareiden antamia tietoja vain omiin tuloksiisi 

"Koska älylaitteiden mittareissa on jonkin verran hajontaa, on tärkeintä seurata mittareita yksilöllisesti ja pidemmällä aikavälillä. Näin huomaat parhaiten sen, onko unitottumuksissasi tapahtunut jotain muutoksia. Tuloksia ei voi pitää vertailukelpoisina käyttäjien välillä, eli mittareita ei kannata vertailla esimerkiksi ystävien kanssa. Älylaitteen antamaa dataa kannattaa hyödyntää siihen, että oppii tunnistamaan, mikä on niin sanottu normaali tulos itsellesi, samoin kuin sen, jos tulos onkin jonain päivänä normaalista poikkeava. Omasta kokemuksestani voin kertoa, että jos älylaitteeni sanoo, että olen nukkunut huonosti, tiedän mennä illalla aikaisemmin nukkumaan."  

4. Omat tuntemukset ovat tärkein mittari 

"Unen digitaalisista mittareista voisi käyttää tuttua sanontaa: hyvä renki, huono isäntä. Älä siis anna yksittäisille mittareille liian isoa painoarvoa. Tärkeintä on katsoa, ovatko omat tuntemuksesi ja mittareiden lukemat suurin piirtein linjassa. Mittareiden on tarkoitus antaa mielekästä tietoa unesta, ei aiheuttaa lisästressiä. Jos unta rupeaa stressaamaan, unen laatu ainakin heikkenee. Unen seurannalla tavoitellaan hyvää oloa ja energisyyttä. Tärkeintä on se, kuinka itse voit – uni on yksi hyvinvoinnin keskeisistä osatekijöistä. Tärkein mittari kaikista on kuitenkin oma hyvä olo."  

5. Jos et tunnista heikon unen syytä, ota yhteyttä asiantuntijaan  

"Mitä sitten tehdä, jos mittarit näyttävät, että nukut huonosti tai liian vähän? Jos tiedät, että nukut liian vähän tai tunnistat syyn, joka aiheuttaa unen määrässä tai laadussa haasteita, kuten stressi, liian lyhyet yöunet tai vaikka lapsiarki, kannattaa puuttua ensisijaisesti tähän unta häiritsevään syyhyn ja miettiä, voisiko siihen vaikuttaa itse. Jos selkeää syytä väsymykselle, huonounisuudelle tai mittareiden heikoille lukemille ei ole, tai sinulla on esimerkiksi selkeitä uniapneaan viittaavia oireita, suosittelen ottamaan Uniklinikkaan yhteyttä. Terveystalosta löytyy runsaasti todella kokeneita unen ammattilaisia, ja unilääketieteestä onkin tullut kasvava ja jatkuvasti kehittyvä lääketieteen ala."

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Lue lisää aiheesta

Artikkeli

Ota nämä terveysrutiinit tavaksi, kun täytät 80

Terveystalon asiantuntijat listasivat terveysrutiinit, jotka auttavat sinua pitämään itsesi kunnossa iän karttuessa. Lue lääkärien, ravitsemusterapeuttien, psykologin ja fysioterapeutin vinkit.

Artikkeli

"Kolme korttipakan kokoista kerta-annosta" – saatko sinä riittävästi proteiinia?

Ikääntyessä ravinnolla on entistä suurempi merkitys toimintakyvyn säilyttämisessä. Riittävä proteiininsaanti auttaa ehkäisemään sekä lihasmassan että -voiman heikkenemistä, tukee luuston terveyttä ja edistää palautumista. Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miten lisäät helposti proteiinia päivittäiseen ruokavalioosi.

Artikkeli

Nälkäkiukku ei katso ikää – näin pidät kiinni ruokarytmistä myös eläkeiässä

Eläkkeellä arjen rakenne usein muuttuu ja tiukat aikataulut väistyvät rennomman rytmin tieltä. Lounastaukoa ei kannata kuitenkaan unohtaa – ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miksi säännöllisestä ruokarytmistä kannattaa pitää huolta myös eläkeiässä.

Artikkeli

"Voiko painoa laskemalla päästä eroon CPAP-laitteesta?"

Unilääkäri ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Marja Palomäki vastaa lokakuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin uniapneasta.

Artikkeli

Millaisin keinoin yli 70-vuotias voi huolehtia terveydestään? Tee nämä 9 asiaa joka päivä

Ikääntyessä keho kokee monia luonnollisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa paitsi sairastumisriskiin myös arjen sujuvuuteen. Elintavoilla on kuitenkin mahdollista jarruttaa muutosta minkä ikäisenä tahansa ja tehdä omista eläkevuosistaan terveempiä.

Artikkeli

Miten eri unilääkkeet toimivat ja missä tilanteissa lääkehoito voi tulla tarpeen? Viisi faktaa unilääkkeistä

Terveystalon unettomuuden hoitoon perehtynyt yleislääketieteen erikoislääkäri Miia Jansson haluaa lohduttaa unettomuudesta kärsiviä ja muistuttaa, että apukeinoja on saatavilla. Jansson vastaa usein vastaanotolla nouseviin kysymyksiin unilääkkeiden käytöstä.

Näytä kaikki aihealueen artikkelit