Artikkeli Uni Elämäntavat

Viisi asiaa, jotka on hyvä tietää unen mittaamisesta älylaitteilla

Moni mittaa unta erilaisten digitaalisten mittareiden avulla, joita löytyy esimerkiksi älykelloista ja sormuksista. Terveystalon digiterveyden ylilääkäri Tuomo Oikarainen kertoo viisi asiaa, joihin unen digitaalisissa mittareissa tulisi kiinnittää huomiota.

1. Älylaitteet eivät riitä diagnooseihin 

"Unen mittaaminen älylaitteilla on laitekohtaista, ja mittaustavat vaihtelevat. Keskeisintä on se, että toisin kuin virallisissa unipolygrafiatutkimuksissa, joissa huomio kiinnitetään aivojen sähkökäyriin, tarkkailevat älylaitteet usein liikettä, sykettä tai happisaturaatiota. Älylaitteiden muodostama arvio unen eri vaiheista perustuu siis täysin eri asioihin kuin kliinisissä tutkimuksissa, eikä älylaitteiden unidata ole vielä niin tarkkaa, että sen perusteella voitaisiin tehdä diagnooseja."

2. Älylaitteet kertovat luotettavimmin unen määrästä 

"Älylaitteesta riippuen saat tietoa ainakin unen määrästä ja laadusta. Näiden tietojen kohdalla on kuitenkin laitekohtaista hajontaa. Unen keston tallentaminen on laitteesta rippumatta luotettavampaa, mutta unen laadun mittaamisessa on vielä jonkin verran epäluotettavuutta. Mittarit voivat kertoa myös siitä, miten uni on jakautunut, eli millaisia eri unen vaiheita yön aikana on ollut ja kuinka kauan eri vaiheet ovat kestäneet, mutta arviota ei voida pitää kovin luotettavana. Näitä unen vaiheita ovat kevyt uni, syvä uni ja REM-uni."

3. Vertaile mittareiden antamia tietoja vain omiin tuloksiisi 

"Koska älylaitteiden mittareissa on jonkin verran hajontaa, on tärkeintä seurata mittareita yksilöllisesti ja pidemmällä aikavälillä. Näin huomaat parhaiten sen, onko unitottumuksissasi tapahtunut jotain muutoksia. Tuloksia ei voi pitää vertailukelpoisina käyttäjien välillä, eli mittareita ei kannata vertailla esimerkiksi ystävien kanssa. Älylaitteen antamaa dataa kannattaa hyödyntää siihen, että oppii tunnistamaan, mikä on niin sanottu normaali tulos itsellesi, samoin kuin sen, jos tulos onkin jonain päivänä normaalista poikkeava. Omasta kokemuksestani voin kertoa, että jos älylaitteeni sanoo, että olen nukkunut huonosti, tiedän mennä illalla aikaisemmin nukkumaan."  

4. Omat tuntemukset ovat tärkein mittari 

"Unen digitaalisista mittareista voisi käyttää tuttua sanontaa: hyvä renki, huono isäntä. Älä siis anna yksittäisille mittareille liian isoa painoarvoa. Tärkeintä on katsoa, ovatko omat tuntemuksesi ja mittareiden lukemat suurin piirtein linjassa. Mittareiden on tarkoitus antaa mielekästä tietoa unesta, ei aiheuttaa lisästressiä. Jos unta rupeaa stressaamaan, unen laatu ainakin heikkenee. Unen seurannalla tavoitellaan hyvää oloa ja energisyyttä. Tärkeintä on se, kuinka itse voit – uni on yksi hyvinvoinnin keskeisistä osatekijöistä. Tärkein mittari kaikista on kuitenkin oma hyvä olo."  

5. Jos et tunnista heikon unen syytä, ota yhteyttä asiantuntijaan  

"Mitä sitten tehdä, jos mittarit näyttävät, että nukut huonosti tai liian vähän? Jos tiedät, että nukut liian vähän tai tunnistat syyn, joka aiheuttaa unen määrässä tai laadussa haasteita, kuten stressi, liian lyhyet yöunet tai vaikka lapsiarki, kannattaa puuttua ensisijaisesti tähän unta häiritsevään syyhyn ja miettiä, voisiko siihen vaikuttaa itse. Jos selkeää syytä väsymykselle, huonounisuudelle tai mittareiden heikoille lukemille ei ole, tai sinulla on esimerkiksi selkeitä uniapneaan viittaavia oireita, suosittelen ottamaan Uniklinikkaan yhteyttä. Terveystalosta löytyy runsaasti todella kokeneita unen ammattilaisia, ja unilääketieteestä onkin tullut kasvava ja jatkuvasti kehittyvä lääketieteen ala."

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Lue lisää aiheesta

Artikkeli

Hyvä loma tehdään jo ennalta – näin palaudut arjen rasituksista

Kesäloma on monelle suomalaiselle odotettu unelma, johon suunnataan kovin odotuksin. Mutta millainen loma olisi palautumisen kannalta optimaalisin? Unen asiantuntijalääkärinä Terveystalolla työskentelevä Eevert Partinen kertoo.

Artikkeli

"Kuinka paljon huonounisuus vaikuttaa muistiin?"

Neurologian erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Gabriele Sved vastaa Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän unesta.

Artikkeli

"Milloin alkoholi häiritsee nukkumista?"

Yleislääketieteen erikoislääkäri ja unilääkäri Ulla Vehniäinen vastaa toukokuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin alkoholista ja unesta.

Artikkeli

Mistä tiedät, nukutko riittävästi? – Tunnista hälytysmerkit

Jokainen meistä on kuullut, että unta pitäisi kertyä 7–8 tuntia yössä. Silti vain puolet ihmisistä saa riittävästi lepoa. Unen asiantuntijalääkärinä ja työterveyshuollon erikoislääkärinä Terveystalolla työskentelevä Sinikka Haakana kertoo, miten ja miksi uneen kannattaa satsata.

Artikkeli

"Milloin pitäisi huolestua yöllisistä heräämisistä?"

Työterveyshuollon erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Sanna-Tuulia Mattila vastaa huhtikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin yöllisistä heräilyistä.

Artikkeli

"Pitääkö olla huolissaan, jos kuorsaa joka yö?"

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin uniapneasta.

Näytä kaikki aihealueen artikkelit