Viisi asiaa, jotka on hyvä tietää kirkasvalolampuista
Kirkasvalolampusta on paljon iloa vuoden pimeimpään aikaan. Psykiatrian erikoislääkäri Antti-Jussi Ämmälä kertoo, miten käytät niitä tehokkaimmin.
1. Lamppu tahdistaa keskuskellosi
”Kirkas valo aiheuttaa sen, että elimistön keskuskello alkaa tahdistaa muita sisäisiä kelloja. Illalla pimeän tullen keskushermosto kertoo käpyrauhaselle, että on aika erittää melatoniinia, joka edistää nukahtamista. Aamulla valon määrän kasvaessa keskuskello vastaavasti viestii käpyrauhaselle, että nyt sopisi lopettaa. Kaamos sotkee tätä systeemiä, ja kirkasvalolamppua voi käyttää vuorokauden rytmittämiseen.”
2. Kirkas valo ehkäisee kaamosmasennusta
”Paras näyttö ja eniten tutkimusta on kirkasvalolampun toimivuudesta kaamosmasennuksen hoidossa. Silmän kautta aivoihin tuleva kirkas valo vaikuttaa muun muassa aivojen serotoniinijärjestelmään eli kohottaa mielialaa.”
3. Unohda harras tuijotus
”Lamppua ei tarvitse tuijottaa hartaasti. Se toimii hyvin kahden metrin etäisyydeltä. Toimiva tapa on esimerkiksi pitää lamppua päällä, kun syö aamupalaa tai muutoin aamutoimien yhteydessä.”
4. Ota valokuuri parin viikon välein
”Mitä tehokkaampi lamppu, sitä lyhyempi aika sen valossa riittää. Tutustu lampun valmistajan antamiin ohjeisiin. Jos sinulla ei ole suurempia kaamosmasennusoireita tai unihäiriöitä, sopiva aika on 20–30 minuuttia 3–5 aamuna viikossa. Kun kirkasvalolampun vaikutuksen alkaa huomata, kuurin voi lopettaa ja pitää parin viikon tauon. Sen jälkeen lamppua voi käyttää uudelleen parin viikon kuureissa muutamana aamuna viikossa.”
5. Lamppu on melko vaaraton
”Kirkasvalo on vaaraton hoito. Muutamalle ihmiselle sadasta se saattaa aiheuttaa huimausta. Mikäli sinulla on jokin verkkokalvosairaus,tai keinolinssi kysy silmälääkäriltä ensin ennen kuin aloitat hoidon.”
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Uusimmat artikkelit
"Harva täältä lähtee saappaat jalassa" – miten saada lisää terveitä elinvuosia?
Moni luulee, että eläkkeelle nyt jäävät sukupolvet ovat huippukunnossa verrattuna edeltäviin. Tosiasiassa terveitä elinvuosia ei ole tullut lisää samassa suhteessa kuin elinvuosia. Syytkin ovat selkeät – ja ne olisivat hoidettavissa. Lääkärimme Ilse Rauhaniemi ja Kaisa Sotamaa kertovat ratkaisunsa.
”Omaan sairastumisriskiin voi vaikuttaa” – tämä laboratoriotesti näyttää pienetkin elintapamuutokset
Loppuelämäsi tärkeimmät viisi minuuttia? Yksi laboratoriokoe kertoo riskisi sairastua elintapasairauksiin. Esimerkiksi eläkkeelle jäävä voi saada tiedolla lisää terveitä elinvuosia, sanoo johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi.
Fysioterapeutin 6+1 vinkkiä fyysisen kunnon ylläpitämiseen yli 60-vuotiaana
Vuodet tuovat mukanaan muutoksia kehoon, mutta kunnosta huolehtiminen kannattaa kaiken ikäisenä. Liikkumisen asiantuntija, fysioterapeutti Heidi Haimi, jakaa parhaat vinkkinsä hyvän olon arkirutiineihin, joilla ylläpidät lihasvoimaa, tasapainoa sekä liikkuvuutta – ja myös mielen hyvinvointia.
Milloin on aika hakeutua kaihileikkaukseen? Asiantuntija vastaa
Kaihi koskettaa meistä jokaista jossain kohtaa elämää. Hitaasti kehittyvän kaihin oireisiin saatetaan ajan myötä sopeutua, mutta näköä haittaava kaihi on myös hoidettavissa leikkauksella, jossa silmän samentunut linssi eli mykiö vaihdetaan kirkkaaseen keinomykiöön. Optikko Tuija Tast kertoo kaihileikkaukseen hakeutumisesta.
Tiesitkö nämä 10 asiaa kaihileikkauksesta?
Kaihileikkaus on yleinen toimenpide, jolla on pienet leikkausriskit. Kaihileikkauksia tehdäänkin Suomessa vuosittain jopa lähes 60 000. Silmätautien erikoislääkäri Tuomas Paimela ja optikko Tuija Tast kertovat, mitä kaihileikkauksessa tapahtuu.
7 vinkkiä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen eläkkeellä
Eläkevuodet tuovat mukanaan uudenlaista vapautta – mutta myös vastuun omasta hyvinvoinnista. Kun arjessa on aivan uudenlaista liukumaa, on entistä tärkeämpää pitää huolta sekä kehosta että mielestä.