Viisi asiaa, jotka on hyvä tietää kirkasvalolampuista
Kirkasvalolampusta on paljon iloa vuoden pimeimpään aikaan. Psykiatrian erikoislääkäri Antti-Jussi Ämmälä kertoo, miten käytät niitä tehokkaimmin.
1. Lamppu tahdistaa keskuskellosi
”Kirkas valo aiheuttaa sen, että elimistön keskuskello alkaa tahdistaa muita sisäisiä kelloja. Illalla pimeän tullen keskushermosto kertoo käpyrauhaselle, että on aika erittää melatoniinia, joka edistää nukahtamista. Aamulla valon määrän kasvaessa keskuskello vastaavasti viestii käpyrauhaselle, että nyt sopisi lopettaa. Kaamos sotkee tätä systeemiä, ja kirkasvalolamppua voi käyttää vuorokauden rytmittämiseen.”
2. Kirkas valo ehkäisee kaamosmasennusta
”Paras näyttö ja eniten tutkimusta on kirkasvalolampun toimivuudesta kaamosmasennuksen hoidossa. Silmän kautta aivoihin tuleva kirkas valo vaikuttaa muun muassa aivojen serotoniinijärjestelmään eli kohottaa mielialaa.”
3. Unohda harras tuijotus
”Lamppua ei tarvitse tuijottaa hartaasti. Se toimii hyvin kahden metrin etäisyydeltä. Toimiva tapa on esimerkiksi pitää lamppua päällä, kun syö aamupalaa tai muutoin aamutoimien yhteydessä.”
4. Ota valokuuri parin viikon välein
”Mitä tehokkaampi lamppu, sitä lyhyempi aika sen valossa riittää. Tutustu lampun valmistajan antamiin ohjeisiin. Jos sinulla ei ole suurempia kaamosmasennusoireita tai unihäiriöitä, sopiva aika on 20–30 minuuttia 3–5 aamuna viikossa. Kun kirkasvalolampun vaikutuksen alkaa huomata, kuurin voi lopettaa ja pitää parin viikon tauon. Sen jälkeen lamppua voi käyttää uudelleen parin viikon kuureissa muutamana aamuna viikossa.”
5. Lamppu on melko vaaraton
”Kirkasvalo on vaaraton hoito. Muutamalle ihmiselle sadasta se saattaa aiheuttaa huimausta. Mikäli sinulla on jokin verkkokalvosairaus,tai keinolinssi kysy silmälääkäriltä ensin ennen kuin aloitat hoidon.”
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Uusimmat artikkelit
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
"Voiko turvotusta aiheuttaviin ruokiin siedättyä?"
Ravitsemusterapeutti Mikko Rinta vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin turvotuksesta ja vatsavaivoista sekä niitä aiheuttavista ruoista.
Kaihi voi edetä hitaasti ja huomaamattomasti: hakeudu näissä oireissa tutkimuksiin
Kaikissa silmiin liittyvissä muutoksissa tulisi hakeutua silmälääkärin vastaanotolle tai näöntutkimukseen. Myös optikot tunnistavat kaihiin viittaavat oireet ja ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Muistisairaudet yleistyvät selvästi 65 ikävuoden jälkeen: näihin merkkeihin tulisi kiinnittää huomiota
Alkavaa muistisairautta voi olla hankala tunnistaa itse, minkä vuoksi läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Syyskuussa vietetään jälleen muistiviikkoa, minkä tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa muistisairauksista.
Mihin pitkittynyt univaje voi johtaa?
Kun uni jää toistuvasti liian vähäiseksi, seuraukset tuntuvat arjessa ja pidemmällä aikavälillä myös terveydessä. Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkärin mukaan pitkittynyt univaje voi altistaa myös vakaville sairauksille.
"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.