Viisi asiaa, jotka on hyvä tietää kirkasvalolampuista
Kirkasvalolampusta on paljon iloa vuoden pimeimpään aikaan. Psykiatrian erikoislääkäri Antti-Jussi Ämmälä kertoo, miten käytät niitä tehokkaimmin.
1. Lamppu tahdistaa keskuskellosi
”Kirkas valo aiheuttaa sen, että elimistön keskuskello alkaa tahdistaa muita sisäisiä kelloja. Illalla pimeän tullen keskushermosto kertoo käpyrauhaselle, että on aika erittää melatoniinia, joka edistää nukahtamista. Aamulla valon määrän kasvaessa keskuskello vastaavasti viestii käpyrauhaselle, että nyt sopisi lopettaa. Kaamos sotkee tätä systeemiä, ja kirkasvalolamppua voi käyttää vuorokauden rytmittämiseen.”
2. Kirkas valo ehkäisee kaamosmasennusta
”Paras näyttö ja eniten tutkimusta on kirkasvalolampun toimivuudesta kaamosmasennuksen hoidossa. Silmän kautta aivoihin tuleva kirkas valo vaikuttaa muun muassa aivojen serotoniinijärjestelmään eli kohottaa mielialaa.”
3. Unohda harras tuijotus
”Lamppua ei tarvitse tuijottaa hartaasti. Se toimii hyvin kahden metrin etäisyydeltä. Toimiva tapa on esimerkiksi pitää lamppua päällä, kun syö aamupalaa tai muutoin aamutoimien yhteydessä.”
4. Ota valokuuri parin viikon välein
”Mitä tehokkaampi lamppu, sitä lyhyempi aika sen valossa riittää. Tutustu lampun valmistajan antamiin ohjeisiin. Jos sinulla ei ole suurempia kaamosmasennusoireita tai unihäiriöitä, sopiva aika on 20–30 minuuttia 3–5 aamuna viikossa. Kun kirkasvalolampun vaikutuksen alkaa huomata, kuurin voi lopettaa ja pitää parin viikon tauon. Sen jälkeen lamppua voi käyttää uudelleen parin viikon kuureissa muutamana aamuna viikossa.”
5. Lamppu on melko vaaraton
”Kirkasvalo on vaaraton hoito. Muutamalle ihmiselle sadasta se saattaa aiheuttaa huimausta. Mikäli sinulla on jokin verkkokalvosairaus,tai keinolinssi kysy silmälääkäriltä ensin ennen kuin aloitat hoidon.”
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Uusimmat artikkelit
Totta vai tarua: Laskeuma ei aina vaadi leikkaushoitoa
Yleisyydestään huolimatta laskeumiin liittyy monia myyttejä ja myös virheellisiä uskomuksia, vaikka kyse on useimmiten hyvin hoidettavissa olevasta vaivasta. Tiesitkö esimerkiksi, että laskeumien syntyä on myös mahdollista ennaltaehkäistä itse arkisilla valinnoilla?
"Onko pitkäaikaisesta melatoniinin käytöstä haittaa?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Eeva Löfgren vastaa tammikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin melatoniinista.
”Aina saa kysyä, jos hinta mietityttää” – 5 esimerkkiä valinnanvapauskokeilun lisätutkimusten hinnoista
Kelan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu on kerännyt asiakkailta kiitosta erityisesti nopeasta ja mutkattomasta hoitoon pääsystä sekä läpinäkyvästä hinnoittelusta. Johtava lääkäri Marja-Leena Hyypiä antaa viisi käytännön esimerkkiä mahdollisten lisätutkimusten hinnoista – ja kehottaa kysymään rohkeasti lisää.
Totta vai tarua: raudanpuute aiheuttaa levottomia jalkoja
Totta. Rauta on keskeinen tekijä levottomien jalkojen oireyhtymässä. Aina oireilu ei kuitenkaan johdu raudanpuutteesta, minkä vuoksi juurisyyt tulee selvittää, muistuttaa Terveystalon neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved.
"Onko lisäravinteista apua nivelrikon hoidossa?"
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Rami Madanat vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin koskien nivelvaivoja ja nivelrikkoa.
Viisi kotikonstia korkean kolesterolin hallintaan
Korkea kolesteroli ei tunnu eikä näy, mutta sen vaikutukset voivat olla vakavia.