Vanhemmuus on intensiivinen ja tunnepitoinen matka, johon saa kuulua myös haparointia
Kun kantaa vastuuta toisesta, tarvitsee aika ajoin myös itse kannatelluksi ja hoivatuksi tulemista. Psykologi kehottaa kuulostelemaan, mitä kaipaisit juuri nyt ja miten voisit olla itsellesi armollisempi.
Vanhemmuus kysyy välillä omien tarpeiden asettamista taka-alalle: venymistä toisen vuoksi. Jotta toista jaksaa rauhassa tukea, on huolehdittava siitä, etteivät omat rajat liialti ylity.
- Oma mielekäs aika tukee palautumista ja lievittää stressiä. Tällöin arjen haasteita sietää paremmin ja itseä on helpompi tyynnyttää hankalina hetkinä. Välillä on myös tarpeen nojata toiseen aikuiseen ja levähtää itselle turvallisessa ihmissuhteessa. Voisitko pysähtyä kuulostelemaan, miten jakselet? Mitä ehkä kaipaisit juuri nyt, kehottaa psykologimme Tania Virintie Terveystalosta.
Pienetkin hetket tukevat palautumista, jos antaa itselleen luvan hellittää
Tania Virintie kehottaa kuulostelemaan omaa temperamenttia siinä, kuinka huolehtia omasta jaksamisesta vaativan arjen keskellä.
- Toista rentouttaa ystävien tapaaminen, toinen kaipaa metsän hiljaisuutta ja rauhaa. Pienetkin hetket tukevat palautumista, jos antaa itselleen luvan hellittää. Joskus se edellyttää vaikkapa siivouksen siirtämistä tuonnemmaksi ja lapsen päiväunien pyhittämistä jollekin omalle, ei-hyödylliselle tekemiselle tai levolle.
Virintie kertoo, että hänelle esimerkiksi kävelylenkki metsässä on tärkeä stressin säätelykeino, josta hän pyrkii pitämään kiinni joka päivä.
- Kun ovesta lähtee kireä äiti, takaisin tulee yleensä huomattavasti rennompi tyyppi. Olen temperamentiltani herkkä ja tunnollinen, joten pyrin pitämään kokonaiskuormituksen kohtuullisella tasolla huolehtimalla työ- ja vapaa-ajan välisestä tasapainosta.
Mutta mitä jos omasta ajasta tuntee syyllisyyttä, miten siitä voisi oppia pois?
- Itsestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen heijastuu vahvasti vanhemmuuteen, joten omien tarpeiden kuuntelusta ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa. Aikuinen mallintaa näin myös lapselle, että on tärkeää pitää itsestä huolta ja kohdella itseä lempeästi ja arvostavasti, Tania muistuttaa.
Vanhemmuuden paineet voivat uuvuttaa: yhtä reseptiä vanhemmuuteen ei onneksi kuitenkaan ole
Vanhemmuus on intensiivinen ja tunnepitoinen matka. Se koskettaa meissä myös omia lapsuuden kokemuksiamme: miten olemme itse tulleet kohdatuksi ja mitä haluaisimme siirtää tai olla siirtämättä seuraavalle sukupolvelle.
- Saatavilla on paljon tietoa, ja moni vanhempi kokee vanhemmuuteen liittyen stressiä ja suorituspaineita. Vanhemmuuteen ei onneksi ole yhtä reseptiä. Me kasvamme vanhempina lapsen rinnalla. Vanhemmuuteen kuuluu haparointia, riittämättömyyden tunteita ja uuden opettelua. Me yritämme ja erehdymme, onneksi voimme usein myös korjata, Tania Virintie päättää.
Haluaisitko keskustella vanhemmuuteen liittyvistä asioista?
Tilaa Lasten Terveystalon uutiskirje
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.
Lue lisää aiheesta
Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.
Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?
Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.
Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?
Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.
Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?
Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.
Terveystalossa kehitetään uusia lähestymistapoja mielenterveyden hoitoon Vaikuttavuussäätiön tuella
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on saanut Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoituksen (TIA) tutkiakseen yhteistyössä Terveystalon kanssa uudenlaisia lähestymistapoja mielenterveyden tutkimiseen koneoppimisen mallien ja monipuolisten tietovarantojen avulla. Vuosina 2024-2026 toteutettava tutkimus valottaa myös mielenterveyden erilaistuneita konteksteja, joissa erilaiset työntekijäryhmät toimivat ja rakentavat työkykyään. Poikkeuksellisen laajaan aineistokokonaisuuteen perustuva monitieteinen tutkimus tuottaa tuoretta tietoa, joka on laajasti hyödynnettävissä.
Mitä yhteistä on niillä, jotka onnistuvat pysyvissä elämäntapojen muutoksissa?
Terveystalon ravitsemusterapeutin Sirpa Soinin tutkimuksen mukaan ratkaisu pysyvään painonpudotukseen on ajattelutavan muuttaminen.