Artikkeli Mielenterveys

Vanhemmuus on intensiivinen ja tunnepitoinen matka, johon saa kuulua myös haparointia

Kun kantaa vastuuta toisesta, tarvitsee aika ajoin myös itse kannatelluksi ja hoivatuksi tulemista. Psykologi kehottaa kuulostelemaan, mitä kaipaisit juuri nyt ja miten voisit olla itsellesi armollisempi.

Äiti ja tyttölapsi katselevat sohvalla yhdessä puhelinta

Vanhemmuus kysyy välillä omien tarpeiden asettamista taka-alalle: venymistä toisen vuoksi. Jotta toista jaksaa rauhassa tukea, on huolehdittava siitä, etteivät omat rajat liialti ylity.

- Oma mielekäs aika tukee palautumista ja lievittää stressiä. Tällöin arjen haasteita sietää paremmin ja itseä on helpompi tyynnyttää hankalina hetkinä. Välillä on myös tarpeen nojata toiseen aikuiseen ja levähtää itselle turvallisessa ihmissuhteessa. Voisitko pysähtyä kuulostelemaan, miten jakselet? Mitä ehkä kaipaisit juuri nyt, kehottaa psykologimme Tania Virintie Terveystalosta.

Pienetkin hetket tukevat palautumista, jos antaa itselleen luvan hellittää

Tania Virintie kehottaa kuulostelemaan omaa temperamenttia siinä, kuinka huolehtia omasta jaksamisesta vaativan arjen keskellä.

- Toista rentouttaa ystävien tapaaminen, toinen kaipaa metsän hiljaisuutta ja rauhaa. Pienetkin hetket tukevat palautumista, jos antaa itselleen luvan hellittää. Joskus se edellyttää vaikkapa siivouksen siirtämistä tuonnemmaksi ja lapsen päiväunien pyhittämistä jollekin omalle, ei-hyödylliselle tekemiselle tai levolle.

Virintie kertoo, että hänelle esimerkiksi kävelylenkki metsässä on tärkeä stressin säätelykeino, josta hän pyrkii pitämään kiinni joka päivä.

- Kun ovesta lähtee kireä äiti, takaisin tulee yleensä huomattavasti rennompi tyyppi. Olen temperamentiltani herkkä ja tunnollinen, joten pyrin pitämään kokonaiskuormituksen kohtuullisella tasolla huolehtimalla työ- ja vapaa-ajan välisestä tasapainosta.

Mutta mitä jos omasta ajasta tuntee syyllisyyttä, miten siitä voisi oppia pois?

- Itsestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen heijastuu vahvasti vanhemmuuteen, joten omien tarpeiden kuuntelusta ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa. Aikuinen mallintaa näin myös lapselle, että on tärkeää pitää itsestä huolta ja kohdella itseä lempeästi ja arvostavasti, Tania muistuttaa.

Vanhemmuuden paineet voivat uuvuttaa: yhtä reseptiä vanhemmuuteen ei onneksi kuitenkaan ole

Vanhemmuus on intensiivinen ja tunnepitoinen matka. Se koskettaa meissä myös omia lapsuuden kokemuksiamme: miten olemme itse tulleet kohdatuksi ja mitä haluaisimme siirtää tai olla siirtämättä seuraavalle sukupolvelle.

- Saatavilla on paljon tietoa, ja moni vanhempi kokee vanhemmuuteen liittyen stressiä ja suorituspaineita. Vanhemmuuteen ei onneksi ole yhtä reseptiä. Me kasvamme vanhempina lapsen rinnalla. Vanhemmuuteen kuuluu haparointia, riittämättömyyden tunteita ja uuden opettelua. Me yritämme ja erehdymme, onneksi voimme usein myös korjata, Tania Virintie päättää.

Haluaisitko keskustella vanhemmuuteen liittyvistä asioista?

Tutustu perheterapiaamme

Tilaa Lasten Terveystalon uutiskirje

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.

Lue lisää aiheesta

Tällaisia väärinkäsityksiä hierontaan edelleen liitetään Artikkeli

Tällaisia väärinkäsityksiä hierontaan edelleen liitetään

Terveystalon Rela-hierojien Marcus Frangén kertoo, miten ymmärrys hieronnan fysiologisista vaikutuksista on muuttunut ja millaisia väärinkäsityksiä hierontaan sitkeästi liitetään.

Näin Suomi voi -analyysi Artikkeli

Näin Suomi voi vuonna 2024 – katsaus työikäisten terveyteen

Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.

Lapset ruutujen ääressä Artikkeli

Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?

Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.

Nuori nainen liukastuu jäisellä tiellä ja kaatuu Artikkeli

Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?

Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä? Artikkeli

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?

Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.

Ari Väänänen, kuvaaja Annukka Pakarinen Artikkeli

Terveystalossa kehitetään uusia lähestymistapoja mielenterveyden hoitoon Vaikuttavuussäätiön tuella

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on saanut Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoituksen (TIA) tutkiakseen yhteistyössä Terveystalon kanssa uudenlaisia lähestymistapoja mielenterveyden tutkimiseen koneoppimisen mallien ja monipuolisten tietovarantojen avulla. Vuosina 2024-2026 toteutettava tutkimus valottaa myös mielenterveyden erilaistuneita konteksteja, joissa erilaiset työntekijäryhmät toimivat ja rakentavat työkykyään. Poikkeuksellisen laajaan aineistokokonaisuuteen perustuva monitieteinen tutkimus tuottaa tuoretta tietoa, joka on laajasti hyödynnettävissä.