Vanhemmuus on intensiivinen ja tunnepitoinen matka, johon saa kuulua myös haparointia
Kun kantaa vastuuta toisesta, tarvitsee aika ajoin myös itse kannatelluksi ja hoivatuksi tulemista. Psykologi kehottaa kuulostelemaan, mitä kaipaisit juuri nyt ja miten voisit olla itsellesi armollisempi.
Vanhemmuus kysyy välillä omien tarpeiden asettamista taka-alalle: venymistä toisen vuoksi. Jotta toista jaksaa rauhassa tukea, on huolehdittava siitä, etteivät omat rajat liialti ylity.
- Oma mielekäs aika tukee palautumista ja lievittää stressiä. Tällöin arjen haasteita sietää paremmin ja itseä on helpompi tyynnyttää hankalina hetkinä. Välillä on myös tarpeen nojata toiseen aikuiseen ja levähtää itselle turvallisessa ihmissuhteessa. Voisitko pysähtyä kuulostelemaan, miten jakselet? Mitä ehkä kaipaisit juuri nyt, kehottaa psykologimme Tania Virintie Terveystalosta.
Pienetkin hetket tukevat palautumista, jos antaa itselleen luvan hellittää
Tania Virintie kehottaa kuulostelemaan omaa temperamenttia siinä, kuinka huolehtia omasta jaksamisesta vaativan arjen keskellä.
- Toista rentouttaa ystävien tapaaminen, toinen kaipaa metsän hiljaisuutta ja rauhaa. Pienetkin hetket tukevat palautumista, jos antaa itselleen luvan hellittää. Joskus se edellyttää vaikkapa siivouksen siirtämistä tuonnemmaksi ja lapsen päiväunien pyhittämistä jollekin omalle, ei-hyödylliselle tekemiselle tai levolle.
Virintie kertoo, että hänelle esimerkiksi kävelylenkki metsässä on tärkeä stressin säätelykeino, josta hän pyrkii pitämään kiinni joka päivä.
- Kun ovesta lähtee kireä äiti, takaisin tulee yleensä huomattavasti rennompi tyyppi. Olen temperamentiltani herkkä ja tunnollinen, joten pyrin pitämään kokonaiskuormituksen kohtuullisella tasolla huolehtimalla työ- ja vapaa-ajan välisestä tasapainosta.
Mutta mitä jos omasta ajasta tuntee syyllisyyttä, miten siitä voisi oppia pois?
- Itsestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen heijastuu vahvasti vanhemmuuteen, joten omien tarpeiden kuuntelusta ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa. Aikuinen mallintaa näin myös lapselle, että on tärkeää pitää itsestä huolta ja kohdella itseä lempeästi ja arvostavasti, Tania muistuttaa.
Vanhemmuuden paineet voivat uuvuttaa: yhtä reseptiä vanhemmuuteen ei onneksi kuitenkaan ole
Vanhemmuus on intensiivinen ja tunnepitoinen matka. Se koskettaa meissä myös omia lapsuuden kokemuksiamme: miten olemme itse tulleet kohdatuksi ja mitä haluaisimme siirtää tai olla siirtämättä seuraavalle sukupolvelle.
- Saatavilla on paljon tietoa, ja moni vanhempi kokee vanhemmuuteen liittyen stressiä ja suorituspaineita. Vanhemmuuteen ei onneksi ole yhtä reseptiä. Me kasvamme vanhempina lapsen rinnalla. Vanhemmuuteen kuuluu haparointia, riittämättömyyden tunteita ja uuden opettelua. Me yritämme ja erehdymme, onneksi voimme usein myös korjata, Tania Virintie päättää.
Haluaisitko keskustella vanhemmuuteen liittyvistä asioista?
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Lue lisää aiheesta
7 vinkkiä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen eläkkeellä
Eläkevuodet tuovat mukanaan uudenlaista vapautta – mutta myös vastuun omasta hyvinvoinnista. Kun arjessa on aivan uudenlaista liukumaa, on entistä tärkeämpää pitää huolta sekä kehosta että mielestä.
Terveystalo ja MIELI ry edistävät yhdessä mielen hyvinvointia
Terveystalo ja MIELI ry ovat sopineet pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia ja löytää ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.