Unen pioneeri Markku Partinen: Näin ikääntyminen vaikuttaa uneen

Ikääntyminen tekee unesta katkonaisempaa ja aikaistaa unirytmiä. Terveystalo Fokus Unen erikoisyksikön lääketieteellinen johtaja, professori Markku Partinen kertoo viisi toimivaa keinoa, joilla parannat unen määrää ja laatua.

Unen pioneeri, neurologi ja professori Markku Partinen.

1. Melatoniinin eritys vähenee, mutta sitä voi ottaa purkista

Melatoniini eli pimeähormoni on elimistön oma hormoni. Kun sitä illalla alkaa erittyä, aivot saavat viestin, että yö on tulossa ja nukkumaanmenoaika käsillä.
 
Melatoniinin eritys kuitenkin vähenee iän mukana. 55–60 vuoden iän jälkeen melatoniinin tuotanto on hyvin vähäistä. Silloin melatoniinia voi ottaa purkista, Markku Partinen neuvoo.
 
‒ Pitkävaikutteinen, hitaasti imeytyvä melatoniini voi toimia eräänlaisena korvaushoitona. Melatoniini ei aiheuta perinteisiin unilääkkeisiin yhdistettyjä sivuvaikutuksia, kuten muistihäiriöitä, tokkuraisuutta, riippuvuuden kehittymistä tai vieroitusoireita.
 

2. Tahdista vuorokausi kirkasvalolampulla

Iän myötä unijakso usein aikaistuu: illalla mennään aikaisin nukkumaan ja aamulla herätään aikaisin. 
 
‒ Aamuvirkuksi muuttumisesta ei ole haittaa, ellei se sitten ala rajoittaa sosiaalista elämää, Markku Partinen huomauttaa.
 
Väkisin valvominen ei kuitenkaan hyödytä. Vaikka aikaistuneesta unijaksosta kärsivä yrittäisi pysytellä hereillä myöhempään, hänen sisäinen kellonsa herättää hänet totuttuun aikaan.
 
Sen sijaan apu saattaa löytyä kirkasvalolampusta.
 
‒ Ongelmaan voi koettaa valohoitoa, jonka ideana on altistua kirkkaalle valolle myöhään iltapäivisin tai aikaisin illasta. Tämä siirtää unijaksoa myöhäisemmäksi, jolloin myös herääminen siirtyy samoin. Hereillä ollessa kannattaa aika viettää aina hyvässä valaistuksessa.
 

3. Käsittele huolesi päiväsaikaan

Usein saattaa tuntua, että vuoteeseen mennessä kaikki huolet valtaavat mielen ja tekevät nukahtamisen mahdottomaksi. 
 
‒ Tähän voisi kokeilla lääkkeeksi sitä, että pohtii huolta aiheuttavia asioita ja etsii niihin ratkaisuja jonain muuna aikana vuorokaudesta. Tähän hyvä työkalu on huolihetki, jonka aikana huolet voi käsitellä kynän ja paperin avulla juuri silloin, kun itse haluat.
 
 

4. Ota puheeksi lääkkeiden vaikutus uneen

Moniin sairauksiin käytetään lääkkeitä, jotka häiritsevät unta. Tällaisia lääkkeitä voivat olla metoklopramidi, jota käytetään pahoinvoinnissa ja ruuansulatusvaivoissa, beetasalpaajat, astmalääkkeet, antihistamiinit sekä tietyt lääkkeet, joita käytetään muun muassa masennuksen hoidossa.
 
‒ Jos epäilet, että lääkitykselläsi voi olla haittavaikutuksia uneen, asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin kanssa. Muuttamalla hieman annostusta tai siirtämällä lääkkeen oton ajankohtaa voi vähentää näitä haittoja, Markku Partinen kertoo.

5. Mieti suhdettasi nukahtamislääkkeisiin

Partisen mukaan yksi yleisimpiä unettomuuden aiheuttajia on pitkään jatkunut lyhytvaikutteisten unilääkkeiden eli nukahtamisvalmisteiden käyttö. Tutkimukset osoittavat, että yleisimmin käytetyt lääkkeet eivät ikääntyneillä vaikuta uneen halutulla tavalla, jotkut jopa lisäävät uniongelmia.
 
Tämäkin asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin vastaanotolla.
 
‒ Joillekin voi olla hyötyä siitä, että heillä on varalla nukahtamislääkkeitä satunnaisesti käytettäväksi.
 
Uniongelmista kärsivän kannattaa silti kokeilla myös lääkkeettömiä unettomuuden hoitokeinoja, sanoo Partinen.
 
‒ On olemassa erilaisia rentoutumistekniikoita, joita kannattaa kokeilla. Lisäksi on hyvä tarkkailla omia nukkumiseen liittyviä tottumuksia. Joskus uniongelmiin voi löytyä selkeä syy, joka on helposti ratkaistavissa, kuten liika kahvin juominen, liian vähäinen liikunta päiväsaikaan, raskaat ilta-ateriat tai liikunta liian myöhään illalla. 
 
 

Näin pidät huolihetken

  • Varaa huolihetkelle aikaa 15-60 minuuttia päivällä tai varhain illalla.
  • Ota paperia ja kynä. Anna ajatuksesi tulla ja kirjaa kaikki mieleen tulevat huolet paperin vasempaan reunaan.
  • Kirjaa sen jälkeen oikeaan reunaan jokaisen huolen kohdalle vastaukset näihin kysymyksiin: Miksi tämä huoli on minulle tärkeä? Mitä merkitsee, jos huoli toteutuu? Mitä ongelman ratkaiseminen vaatii? Milloin asialle voi tehdä jotain? Voiko tälle tehdä jotakin? 
  • Kiitä itseäsi: annoit itsellesi aikaa ja kävit läpi asioita, jotka voivat olla vaikeita käsitellä.
  • Jos sinulle tulee illan tai yön aikana uusia huolia tai ajatuksia, laita ne paperille ja käsittele seuraavana päivänä huolihetken aikana.
 

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Lue lisää aiheesta

Artikkeli

Totta vai tarua: Mitä syvemmin nukut, sitä vähemmän näet unia

Syvällä unella on merkittävä rooli yön aikaisessa palautumisessa ja aivojen toiminnan ylläpitämisessä. Kannattaako ihmisen kuitenkaan yrittää optimoida syvää unta? Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri, Fokus Unen erikoisyksikön johtaja Eevert Partinen kertoo, mikä on erilaisten univaiheiden tehtävä.

Artikkeli

Kumpi kannattaa, lepo vai liike? 7 myyttiä nivelrikosta

Nivelrikko on yleinen sairaus, mutta liittyykö siihen aina kipuja? Terveystalon tekonivelkirurgian vastuulääkäri Rami Madanat ottaa kantaa yleisimpiin väittämiin nivelrikosta.

Artikkeli

Vaikuttaako hiilihydraattien syöminen illalla unen laatuun?

Yleislääketieteen erikoislääkäri Ulla Vehniäinen vastaa Unen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta väsymykseen.

Artikkeli

Totta vai tarua: Melatoniinilla voi torjua jetlagia

Melatoniini auttaa jetlagiin, kun sitä käytetään oikein. Ensimmäisen annoksen voi itään päin matkustaessa ottaa jo lentokoneessa, sanoo neurologian erikoislääkäri, professori ja unilääkäri Markku Partinen.

Pieni tyttö ja äiti istuvat ulkona sylikkäin Artikkeli

Miten lapsen kanssa tulisi keskustella seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin moninaisuudesta?

Seksuaalisuutta pohtivan lapsen kasvua tukevat hyväksyvä ja lapsen yksilöllisyyttä kunnioittava ilmapiiri sekä vanhemman avoimuus keskustelulle.

Artikkeli

Miksi vähemmistöstressistä pitää puhua?

Pride-kuukausi tarjoaa mahdollisuuden lisätä kaikkien tietoisuutta vähemmistöstressin vaikutuksista ja kannustaa muuttamaan omia toimintatapojamme sensitiivisempään suuntaan.