Artikkeli Uni Terve ikääntyminen

Unen pioneeri Markku Partinen: Näin ikääntyminen vaikuttaa uneen

Ikääntyminen tekee unesta katkonaisempaa ja aikaistaa unirytmiä. Terveystalo Fokus Unen erikoisyksikön lääketieteellinen johtaja, professori Markku Partinen kertoo viisi toimivaa keinoa, joilla parannat unen määrää ja laatua.

Unen pioneeri, neurologi ja professori Markku Partinen.

1. Melatoniinin eritys vähenee, mutta sitä voi ottaa purkista

Melatoniini eli pimeähormoni on elimistön oma hormoni. Kun sitä illalla alkaa erittyä, aivot saavat viestin, että yö on tulossa ja nukkumaanmenoaika käsillä.
 
Melatoniinin eritys kuitenkin vähenee iän mukana. 55–60 vuoden iän jälkeen melatoniinin tuotanto on hyvin vähäistä. Silloin melatoniinia voi ottaa purkista, Markku Partinen neuvoo.
 
‒ Pitkävaikutteinen, hitaasti imeytyvä melatoniini voi toimia eräänlaisena korvaushoitona. Melatoniini ei aiheuta perinteisiin unilääkkeisiin yhdistettyjä sivuvaikutuksia, kuten muistihäiriöitä, tokkuraisuutta, riippuvuuden kehittymistä tai vieroitusoireita.
 

2. Tahdista vuorokausi kirkasvalolampulla

Iän myötä unijakso usein aikaistuu: illalla mennään aikaisin nukkumaan ja aamulla herätään aikaisin. 
 
‒ Aamuvirkuksi muuttumisesta ei ole haittaa, ellei se sitten ala rajoittaa sosiaalista elämää, Markku Partinen huomauttaa.
 
Väkisin valvominen ei kuitenkaan hyödytä. Vaikka aikaistuneesta unijaksosta kärsivä yrittäisi pysytellä hereillä myöhempään, hänen sisäinen kellonsa herättää hänet totuttuun aikaan.
 
Sen sijaan apu saattaa löytyä kirkasvalolampusta.
 
‒ Ongelmaan voi koettaa valohoitoa, jonka ideana on altistua kirkkaalle valolle myöhään iltapäivisin tai aikaisin illasta. Tämä siirtää unijaksoa myöhäisemmäksi, jolloin myös herääminen siirtyy samoin. Hereillä ollessa kannattaa aika viettää aina hyvässä valaistuksessa.
 

3. Käsittele huolesi päiväsaikaan

Usein saattaa tuntua, että vuoteeseen mennessä kaikki huolet valtaavat mielen ja tekevät nukahtamisen mahdottomaksi. 
 
‒ Tähän voisi kokeilla lääkkeeksi sitä, että pohtii huolta aiheuttavia asioita ja etsii niihin ratkaisuja jonain muuna aikana vuorokaudesta. Tähän hyvä työkalu on huolihetki, jonka aikana huolet voi käsitellä kynän ja paperin avulla juuri silloin, kun itse haluat.
 
 

4. Ota puheeksi lääkkeiden vaikutus uneen

Moniin sairauksiin käytetään lääkkeitä, jotka häiritsevät unta. Tällaisia lääkkeitä voivat olla metoklopramidi, jota käytetään pahoinvoinnissa ja ruuansulatusvaivoissa, beetasalpaajat, astmalääkkeet, antihistamiinit sekä tietyt lääkkeet, joita käytetään muun muassa masennuksen hoidossa.
 
‒ Jos epäilet, että lääkitykselläsi voi olla haittavaikutuksia uneen, asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin kanssa. Muuttamalla hieman annostusta tai siirtämällä lääkkeen oton ajankohtaa voi vähentää näitä haittoja, Markku Partinen kertoo.

5. Mieti suhdettasi nukahtamislääkkeisiin

Partisen mukaan yksi yleisimpiä unettomuuden aiheuttajia on pitkään jatkunut lyhytvaikutteisten unilääkkeiden eli nukahtamisvalmisteiden käyttö. Tutkimukset osoittavat, että yleisimmin käytetyt lääkkeet eivät ikääntyneillä vaikuta uneen halutulla tavalla, jotkut jopa lisäävät uniongelmia.
 
Tämäkin asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin vastaanotolla.
 
‒ Joillekin voi olla hyötyä siitä, että heillä on varalla nukahtamislääkkeitä satunnaisesti käytettäväksi.
 
Uniongelmista kärsivän kannattaa silti kokeilla myös lääkkeettömiä unettomuuden hoitokeinoja, sanoo Partinen.
 
‒ On olemassa erilaisia rentoutumistekniikoita, joita kannattaa kokeilla. Lisäksi on hyvä tarkkailla omia nukkumiseen liittyviä tottumuksia. Joskus uniongelmiin voi löytyä selkeä syy, joka on helposti ratkaistavissa, kuten liika kahvin juominen, liian vähäinen liikunta päiväsaikaan, raskaat ilta-ateriat tai liikunta liian myöhään illalla. 
 
 

Näin pidät huolihetken

  • Varaa huolihetkelle aikaa 15-60 minuuttia päivällä tai varhain illalla.
  • Ota paperia ja kynä. Anna ajatuksesi tulla ja kirjaa kaikki mieleen tulevat huolet paperin vasempaan reunaan.
  • Kirjaa sen jälkeen oikeaan reunaan jokaisen huolen kohdalle vastaukset näihin kysymyksiin: Miksi tämä huoli on minulle tärkeä? Mitä merkitsee, jos huoli toteutuu? Mitä ongelman ratkaiseminen vaatii? Milloin asialle voi tehdä jotain? Voiko tälle tehdä jotakin? 
  • Kiitä itseäsi: annoit itsellesi aikaa ja kävit läpi asioita, jotka voivat olla vaikeita käsitellä.
  • Jos sinulle tulee illan tai yön aikana uusia huolia tai ajatuksia, laita ne paperille ja käsittele seuraavana päivänä huolihetken aikana.
 

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

​

Lue lisää aiheesta

Katettu joulupöytä Artikkeli

Ravitsemusterapeutti neuvoo herkuttelemaan jokainen päivä: jouluähky voi kertoa vääristyneestä ruokasuhteesta

Jouluun tai muihin erityishetkiin liittyvä ahmiminen ja sen jälkeinen tarve laihdutuskuureihin voivat olla epäterveen ruokasuhteen merkkejä. Terveystalon ravitsemusterapeutti Mari Aalto kannustaa sallivaan syömiseen vuoden jokaisena päivänä.

Lue lisää
Artikkeli

Totta vai tarua: Unettomuus periytyy

Totta. Unettomuudessa ja herkkäunisuudessa on geneettistä perimää. Monilla unettomuudesta kärsivillä löytyy siis suvusta muitakin, joilla on ollut unettomuutta. Mutta missä menee unettomuuden ja vähäunisuuden raja? Kysymykseen vastaa Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri, Fokus Unen erikoisyksikön johtaja Eevert Partinen.

Lue lisää
Kaisu Norbäck ja Anna-Mari Heikkinen Blogi

Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?

Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.

Lue lisää
Artikkeli

Totta vai tarua: Univelan voi kuitata seuraavana yönä

Yli puolet suomalaisista on tutkimusten mukaan väsyneitä. Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri, Fokus Unen erikoisyksikön johtaja Eevert Partinen kertoo, miten selvität todellisen unentarpeesi.

Lue lisää
Artikkeli

Elämää polvien ehdoilla: ”Tekonivelleikkaus muutti arkeni”

Polvien tekonivelleikkaus sai Petri Raudan tajuamaan, että hänen kipunsa olivat sanelleet koko perheen elämää kauppareissuista kaupunkilomiin jo vuosien ajan. ”Nyt hymyilyttää, kun saa painella koiran kanssa pitkin metsiä”, Rauta sanoo. ”Mietin päivittäin, että menisin koska tahansa uudestaan tekonivelleikkaukseen.”

Lue lisää
Polven tekonivelleikkauksia tekevä ortopedi Jani Knifsund Artikkeli

Polven tekonivelleikkaus: ”Toipuminen vaatii ensin malttia ja sitten sisua”

Polven tekonivelleikkaus helpottaa kipuja ja mahdollistaa arkiliikunnan. Mutta mitä tekemistä potilaan odotuksilla on polven tekonivelleikkauksen onnistumisen kanssa? Yllättävän paljon, sanoo Terveystalon polvikirurgi Jani Knifsund.

Lue lisää
Näytä kaikki aihealueen artikkelit