Työkykyriskiä ennakoivat signaalit - ota organisaatiosi käyttöön kaukoputki tulevaan
Viime vuosina on paljon puhuttu siitä, että sairauspoissaoloseurannassa on havaittu mielenterveydellisistä syistä kirjoitettujen poissaolojen kasvua. Sairauspoissaoloseurantaa on tehty työterveydessä jo vuosia, ja vaikka kyseessä on vakiintunut malli reagoida poissaoloihin ja hallita niistä koituvia kustannuksia, kyse on kuitenkin peräpeiliin katsomisesta. Terveystalossa on valjastettu tukiäly analysoimaan dataa ja luotu kaukoputki tulevaan, joka ennakoi työkykyriskejä ja mahdollistaa niihin pureutumisen jo ennen ensimmäistäkään sairauspoissaoloa.
Terveystalon ennakoivissa signaaleissa nojataan vahvasti tieteeseen ja kaikilla ennakoivilla signaaleilla on tieteellinen näyttö siitä, että ne tunnistavat tulevan työkykyriskin.
– Tulevaisuuden ennustaminen kristallipallolla on liian vaativaa, emmekä ole halunneet lähteä arvailemaan asioita. Siksi kaikki malliin mukaan nostetut työkykyriskiä ennakoivat signaalit on validoitu tieteellisesti ja suomalaisella aineistolla väitöskirjatutkimuksilla, kertoo yritysterveyden kehittämisylilääkäri Maaret Helintö
Terveystalon tukiälyn analysoitavaksi on tällä hetkellä lisätty viisi ennakoivaa työkykyriskisignaalia. Terveystarkastusten yhteydessä tehtävillä terveyskyselyillä kartoitetaan henkilön terveydentilaa, työhyvinvointia ja työkykyä. Voimavarakyselyllä voidaan kartoittaa psyykkisen puolen kuormittumista, keinoja palautua psyykkisestä kuormituksesta ja muistikuormitusta. Jos kyselyiden pohjalta yksikin työkykyriskiosa-alueesta nousee esiin, tästä syntyy hälyte työterveyteen selvittää tilannetta lisää.
– Esimerkiksi tietotyössä olevilla voi voimavarakyselyssä tulla hälyte muistikuormituksesta, jolla on tutkimusten mukaan jopa 2,8 -kertainen riski joutua seuraavan vuoden aikana sairauslomalle, jos kaikki jatkuu ennallaan. Jos puolestaan kuuluu Terveyskyselyssä työkykyriskijoukkoon, on heillä vuoden seurannassa havaittu nelinkertainen määrä sairauspoissaoloja verrattuna niihin, jotka eivät Terveyskyselyn perustella kuuluu työkykyriskijoukkoon, Helintö kertoo.
Palveluiden käyttö kertoo työkyvystä
Kyselyiden lisäksi tukiäly analysoi myös henkilöiden terveyspalveluiden käyttöä. Tutkimusten mukaan vain 10 % asiakkaista voi käyttää jopa 80 % terveydenhuollon resursseista. Näillä niin kutsutuilla suurkuluttajilla on havaittu enemmän ja pidempiä sairauspoissaolojaksoja kuin muilla palveluiden käyttäjillä. Heillä on myös todettu korostunut yhteys pitkiin, yli 15 päivän mittaisiin sairauspoissaoloihin verrattuna muihin palveluiden käyttäjiin.
– Tukiälyn analysoimista palveluiden käytöstä on poistettu kaikki terveystarkastukset ja työkyvyn tukemiseen liittyvät palvelut, eli analyysin kohteena ovat ainoastaan sairausvastaanotot ja muusta irralliset asioinnit. Jos tällaista palvelukäyttöä on runsaasti vuoden sisällä, syntyy jälleen hälyte, jotta päästään selvittämään juurisyy ja tukemaan työkykyä, Helintö sanoo.
Kaikki ennakoivat signaalit ovat Terveystalon työterveysasiakkaille vapaaehtoisia ja jokainen organisaatio saa valita seurataanko näitä lainkaan tai seurataanko näistä kaikkia tai vain osaa. Asiasta sovitaan aina toimintasuunnitelmassa, jonka mukaan työterveys toteuttaa seurantaa ja reagoi herkästi hälytteisiin sovitun mukaisesti.
– Ennakoivien signaalien hyödyntäminen työkykyjohtamisessa auttaa organisaatioita ottamaan paremmin haltuun tilapäisen työkyvyttömyyden kustannuksia ja pysyvän työkyvyttömyyden riskiä. Luonnollisesti toimiva prosessi tukee myös yksilöitä, kun hälyttäviin tilanteisiin voidaan puuttua ennen kuin haasteet syvenevät ja mutkistuvat ja johtavat ongelmiin henkilötasolla. Kaikki voittavat, kun työkykyriskit taklataan jo ennen niiden realisoitumista, Helintö toteaa.
Ennakoivat signaalit osaksi oman organisaation työkykyjohtamista
Haluatko kuulla lisää ennakoivista signaaleista ja ottaa ne käyttöön omassa työkykyjohtamisessasi? Ota yhteyttä omaan yhteyshenkilöösi tai työterveystiimiisi ja miettikää mitkä signaaleista parhaiten tukevat organisaatiotanne.
Tutustu myös
- Tiia Rehon väitöstutkimus ”Frequent Attenders of Occupational Health Primary Care and Work Disability”
Tutustu kuinka voit jättää työelämän kalleimmat lauseet historiaan ja tukea henkilöstösi työkykyä
Lue lisää työterveyden artikkeleita
6 tehokkainta vinkkiä johtajille työkyvystä huolehtimiseen
Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologi Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehoittaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.
Sairauspoissaolosuositukset toimitetaan jatkossa sähköisesti
Toukokuussa 10.5. alkaen myös hoitajien, työfysioterapeuttien ja fysioterapian suoravastaanottajien tekemät sairauspoissaolosuositukset toimitetaan automaattisesti asiakkaalle itselleen Terveystalon sovellukseen ja verkkopalveluun. Samalla suositus siirtyy myös työnantajalle silloin, kun työntekijä on sallinut automaattisen tiedonsiirron työnantajalle, jos työnantajalla on käytössä työkyvynjohtamisen järjestelmä Sirius.
Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.
Mikään määrä terapiaa ei riitä, jos työperäisiä syitä ei ratkaista
Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.
Työturvallisuuslain päivitykset voimaan 1.6.2023 – mitä työnantajan tulee huomioida?
Työturvallisuuslain päivityksen myötä työpaikkojen tulee kesäkuun alusta alkaen entistä järjestelmällisemmin arvioida työn kuormitustekijöitä. Päivitys selkiyttää työnantajan huolehtimisvelvollisuutta täsmentämällä, minkälaisia työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä työnantajan on otettava huomioon. Jotta työelämästä saadaan kestävämpää, on päivityksessä kiinnitetty erityistä huomiota työuupumukselle altistaviin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, jotka liittyvät työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Lisäksi laissa otetaan kantaa työnantajien velvollisuuksiin tehdä toimenpiteitä työurien pidentämisen ja työssä jaksamisen eteen.
Terveystalo mukana Työterveyslaitoksen MielenPolut -hankkeessa
Työelämän muutos edellyttää myös uudenlaisia otteita työkyvyn ylläpitämisessä. Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat viime vuosina olleet yksi suurimmista työkykyhaasteista ja aiheuttavat paljon pitkiä sairauspoissaoloja, sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen toiseksi eniten pysyvää työkyvyttömyyttä. Mikä huolestuttavinta, mielenterveydelliset syyt voivat johtaa työkyvyttömyyteen jo nuorella iällä, toisinaan jopa ennen varsinaisen työuran käynnistymistä.