Työkykyriskiä ennakoivat signaalit - ota organisaatiosi käyttöön kaukoputki tulevaan
Viime vuosina on paljon puhuttu siitä, että sairauspoissaoloseurannassa on havaittu mielenterveydellisistä syistä kirjoitettujen poissaolojen kasvua. Sairauspoissaoloseurantaa on tehty työterveydessä jo vuosia, ja vaikka kyseessä on vakiintunut malli reagoida poissaoloihin ja hallita niistä koituvia kustannuksia, kyse on kuitenkin peräpeiliin katsomisesta. Terveystalossa on valjastettu tukiäly analysoimaan dataa ja luotu kaukoputki tulevaan, joka ennakoi työkykyriskejä ja mahdollistaa niihin pureutumisen jo ennen ensimmäistäkään sairauspoissaoloa.
Terveystalon ennakoivissa signaaleissa nojataan vahvasti tieteeseen ja kaikilla ennakoivilla signaaleilla on tieteellinen näyttö siitä, että ne tunnistavat tulevan työkykyriskin.
– Tulevaisuuden ennustaminen kristallipallolla on liian vaativaa, emmekä ole halunneet lähteä arvailemaan asioita. Siksi kaikki malliin mukaan nostetut työkykyriskiä ennakoivat signaalit on validoitu tieteellisesti ja suomalaisella aineistolla väitöskirjatutkimuksilla, kertoo yritysterveyden kehittämisylilääkäri Maaret Helintö
Terveystalon tukiälyn analysoitavaksi on tällä hetkellä lisätty viisi ennakoivaa työkykyriskisignaalia. Terveystarkastusten yhteydessä tehtävillä terveyskyselyillä kartoitetaan henkilön terveydentilaa, työhyvinvointia ja työkykyä. Voimavarakyselyllä voidaan kartoittaa psyykkisen puolen kuormittumista, keinoja palautua psyykkisestä kuormituksesta ja muistikuormitusta. Jos kyselyiden pohjalta yksikin työkykyriskiosa-alueesta nousee esiin, tästä syntyy hälyte työterveyteen selvittää tilannetta lisää.
– Esimerkiksi tietotyössä olevilla voi voimavarakyselyssä tulla hälyte muistikuormituksesta, jolla on tutkimusten mukaan jopa 2,8 -kertainen riski joutua seuraavan vuoden aikana sairauslomalle, jos kaikki jatkuu ennallaan. Jos puolestaan kuuluu Terveyskyselyssä työkykyriskijoukkoon, on heillä vuoden seurannassa havaittu nelinkertainen määrä sairauspoissaoloja verrattuna niihin, jotka eivät Terveyskyselyn perustella kuuluu työkykyriskijoukkoon, Helintö kertoo.
Palveluiden käyttö kertoo työkyvystä
Kyselyiden lisäksi tukiäly analysoi myös henkilöiden terveyspalveluiden käyttöä. Tutkimusten mukaan vain 10 % asiakkaista voi käyttää jopa 80 % terveydenhuollon resursseista. Näillä niin kutsutuilla suurkuluttajilla on havaittu enemmän ja pidempiä sairauspoissaolojaksoja kuin muilla palveluiden käyttäjillä. Heillä on myös todettu korostunut yhteys pitkiin, yli 15 päivän mittaisiin sairauspoissaoloihin verrattuna muihin palveluiden käyttäjiin.
– Tukiälyn analysoimista palveluiden käytöstä on poistettu kaikki terveystarkastukset ja työkyvyn tukemiseen liittyvät palvelut, eli analyysin kohteena ovat ainoastaan sairausvastaanotot ja muusta irralliset asioinnit. Jos tällaista palvelukäyttöä on runsaasti vuoden sisällä, syntyy jälleen hälyte, jotta päästään selvittämään juurisyy ja tukemaan työkykyä, Helintö sanoo.
Kaikki ennakoivat signaalit ovat Terveystalon työterveysasiakkaille vapaaehtoisia ja jokainen organisaatio saa valita seurataanko näitä lainkaan tai seurataanko näistä kaikkia tai vain osaa. Asiasta sovitaan aina toimintasuunnitelmassa, jonka mukaan työterveys toteuttaa seurantaa ja reagoi herkästi hälytteisiin sovitun mukaisesti.
– Ennakoivien signaalien hyödyntäminen työkykyjohtamisessa auttaa organisaatioita ottamaan paremmin haltuun tilapäisen työkyvyttömyyden kustannuksia ja pysyvän työkyvyttömyyden riskiä. Luonnollisesti toimiva prosessi tukee myös yksilöitä, kun hälyttäviin tilanteisiin voidaan puuttua ennen kuin haasteet syvenevät ja mutkistuvat ja johtavat ongelmiin henkilötasolla. Kaikki voittavat, kun työkykyriskit taklataan jo ennen niiden realisoitumista, Helintö toteaa.
Ennakoivat signaalit osaksi oman organisaation työkykyjohtamista
Haluatko kuulla lisää ennakoivista signaaleista ja ottaa ne käyttöön omassa työkykyjohtamisessasi? Ota yhteyttä omaan yhteyshenkilöösi tai työterveystiimiisi ja miettikää mitkä signaaleista parhaiten tukevat organisaatiotanne.
Tutustu myös
- Tiia Rehon väitöstutkimus ”Frequent Attenders of Occupational Health Primary Care and Work Disability”
Tutustu kuinka voit jättää työelämän kalleimmat lauseet historiaan ja tukea henkilöstösi työkykyä
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Työterveyspsykologin vinkit työyhteisön mielenhyvinvointivallankumoukseen
Mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma on onneksi väistymässä. Sen lisäksi, että työnantajia nykyään ohjataan vahvemmin huolehtimaan psykososiaalisesta kuormituksesta, mielenterveyden haasteita uskalletaan puhua avoimemmin ja niihin osataan hakea apua. Tämä selviää myös Terveystalon tilastoista, joissa niin ahdistushäiriöihin kuin masennustiloihin liittyvät käynnit ovat kasvaneet koko 2020-luvun ajan. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, kuinka pienillä arkisilla teoilla työpaikoilla voidaan tukea mielen hyvinvointia.
Miten tunteisiin oikein pitäisi suhtautua? Aina tunteista ei tarvitse puhua, kertoo psykoterapeutti
Tunteet ovat tärkeitä vihjeitä, mutta huonoja ohjeita. Mielenterveysviikolla puhumme Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin kanssa tunteista – vaikka aina niistä ei tarvitsekaan puhua.
Tekoäly tulevaisuuden työelämässä
Generatiivinen tekoäly, kuten Chat GPT, on tuonut tekoälyn uuteen valoon viime aikoina. Erityisesti sen vaikutus työelämään on kuluvan vuoden aikana puhututtanut niin Suomessa kuin maailmallakin. Terveystalon digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt jakoi näkemyksensä tekoälyn tuomista mahdollisuuksista Terveystalon tulevaisuuden työelämän tekijät -tapahtumassa.
Tulevaisuuden työelämässä teknologia on mahdollistaja ja tiimien ongelmanratkaisukyky resepti menestykseen
Elämme aikakautta, joka on täynnä epävarmuutta ja nopeaa teknologista kehitystä. Generatiivinen tekoäly on noussut 2023 vuoden aikana kaikkien tietoisuuteen ja organisaatioissa mietitään millä tavalla tekoäly muuttaa työtä ja tekemisen tapoja. Teknologian nopea kehitys asettaa haasteita, mutta luo samaan aikaan mahdollisuuksia. Terveystalon Tulevaisuuden työelämän tekijät -tapahtumassa Maria Ritola, teknologiavaikuttaja ja Iris.ai:n perustaja, jakoi näkemyksiään siitä, miten rakentaa hyvää työelämää ja valjastaa teknologia työn tekemisen apuriksi.
Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?
Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.
Uudistetut terveystarkastukset käyttöön ensimmäisillä paikkakunnilla jo marraskuusta 2023 alkaen
Terveystalo on sitoutunut jatkuvasti kehittämään ja parantamaan ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa tarjotakseen asiakkailleen parasta mahdollista hoitoa ja huolenpitoa. Otamme ensimmäisenä työterveystoimijana käyttöömme Suomessa kehitetyn verianalyysiteknologian ja tuomme sen osaksi työterveydessä tehtäviä terveystarkastuksia. Käynnistämme uudistetut terveystarkastukset osassa toimipaikoistamme jo marraskuussa 2023. Verianalyysiteknologian avulla tunnistamme yhdestä verinäytteestä sairastumisriskin kahdeksaan keskeiseen kansantautiin. Näytteenotto on asiakkaalle vaivatonta ja nopeaa.