Tulisiko vettä juoda kolme litraa päivässä?
Vedenjuontiin liittyy monenlaisia harhakäsityksiä. Ravitsemusterapeutti Henna Piippo kertoo, kuinka paljon nestettä tulisi nauttia hellepäivän aikana.
"Ihmisen päivittäinen nesteentarve on noin 2–3 litraa. Nestettä tulee kuitenkin myös ruoan mukana, eli muusta kuin juodusta nesteestä. Juoman muodossa noin puolitoista litraa on hyvä määrä nesteitä päivässä.
Kova helle ja esimerkiksi rankka hikiliikunta vaikuttavat nautitun nesteen tarpeeseen. Lisäksi jotkin lääkkeet poistavat kehosta nesteitä. Suurin osa liikunnasta tai Suomen sääolosuhteista ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi tarvittavan nesteen määrään. Jos on kuitenkin hyvin kuuma kesä, helteet jatkuvat pitkään ja viettää paljon aikaa ulkona auringossa, on hyvä juoda arviolta 0,5-1 litraa normaalia enemmän vettä.
Helteillä kivennäisvedet ovat hyviä juomavaihtoehtoja, sillä niiden sisältävät hivenaineet auttavat nesteen imeytymisessä. Nesteiden heikon imeytymisen voi huomata huonovointisuudesta tai siitä, että virtsaaminen on runsasta. Myös laimeat urheilujuomatiivisteet voivat olla helteisellä kelillä hyviä.
Liiallinen vedenjuonti voi sotkea elimistössä nälän ja kylläisyyden havainnointia. Jos vatsa on turhan täynnä vedestä tai muusta nesteestä, voi tämä liiaksikin siirtää nälän tunnetta. Liikaa nesteitä ei siis kannata juoda, vaan keskittyä monipuoliseen ruokavalioon. Vettä pitää kuitenkin muistaa juoda tasaisesti pitkin päivää, sillä liian vähäinen juominen voi herkästi tuntua nuutuneena olona.
Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että nesteitä tulisi nauttia jokaisen aterian yhteydessä 1–2 lasia. Lisäksi aterioiden välissä olisi hyvä juoda jonkin verran: jos et juo lainkaan aterioiden välissä, voi lähtökohtaisesti sanoa, että juot todennäköisesti liian vähän.”
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Kuinka usein terveydelle tärkeitä arvoja tulisi mitata yli 60-vuotiaana? Johtava lääkäri vastaa
Useimmat tietävät, että oman terveyden mittareita, kuten verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria tulisi aikuisiällä seurata säännöllisesti. Mutta mitä säännöllisyys käytännössä tarkoittaa? Katso ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtavan lääkärin Ilse Rauhaniemen suuntaa antavat ohjeet.
Mitä lisäravinteita ikääntyvä tarvitsee? Ravitsemusterapeutti vastaa
Ravitsemusterapeutti Jan Verho vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän ravitsemuksesta.
10 arjen superruokaa yli 60-vuotiaille – joko nämä löytyvät keittiöstäsi?
Ruoka on paljon enemmän kuin polttoainetta. Se on myös kehon suojakilpi, muistiterveyden edistäjä ja toimintakyvyn ylläpitäjä – nautintoa unohtamatta. Iän karttuessa ravitsemukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä oikeilla ruokavalinnoilla voit vahvistaa lihaksia, ehkäistä sairauksia ja tukea sekä aivo- että sydänterveyttä.
Kuinka saada riittävästi nestettä kesäkuumalla? Lääkärin 5 käytännön vinkkiä ikääntyville
Helteiset kesäpäivät ovat monelle vuoden kohokohta, mutta erityisesti ikääntyvän kannattaa lämmöstä nauttiessaan kiinnittää huomiota myös nestetasapainon ylläpitämiseen. Ota talteen ylilääkäri Tuomo Oikaraisen vinkit riittävän nesteen saamiseen ja kokeile, mikä niistä sopii parhaiten juuri sinulle.
Miten unta parannetaan elintavoilla? Elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri vastaa
Palauttava uni on yksi elintapalääketieteen osa-alueista. Terveystalon terveydenhuollon erikoislääkäri Pekka Aroviita kertoo, mistä elintapalääketieteessä lähdetään liikkeelle, kun unta halutaan parantaa.
Eroon kakkostyypin diabeteksesta elintapamuutoksen avulla
Kun Timo Partanen sai terveystarkastuksessa tietää sairastavansa kakkostyypin diabetesta, hän ymmärsi, että päätyisi hoitamaan sairauttaan lääkkeillä lopun ikäänsä, jos kaikki jatkuisi ennallaan. Diagnoosi herätti hänet pohtimaan tulevaisuuttaan ja motivoi hänet pysyvään muutoksen.