Tulisiko vettä juoda kolme litraa päivässä?
Vedenjuontiin liittyy monenlaisia harhakäsityksiä. Ravitsemusterapeutti Henna Piippo kertoo, kuinka paljon nestettä tulisi nauttia hellepäivän aikana.
"Ihmisen päivittäinen nesteentarve on noin 2–3 litraa. Nestettä tulee kuitenkin myös ruoan mukana, eli muusta kuin juodusta nesteestä. Juoman muodossa noin puolitoista litraa on hyvä määrä nesteitä päivässä.
Kova helle ja esimerkiksi rankka hikiliikunta vaikuttavat nautitun nesteen tarpeeseen. Lisäksi jotkin lääkkeet poistavat kehosta nesteitä. Suurin osa liikunnasta tai Suomen sääolosuhteista ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi tarvittavan nesteen määrään. Jos on kuitenkin hyvin kuuma kesä, helteet jatkuvat pitkään ja viettää paljon aikaa ulkona auringossa, on hyvä juoda arviolta 0,5-1 litraa normaalia enemmän vettä.
Helteillä kivennäisvedet ovat hyviä juomavaihtoehtoja, sillä niiden sisältävät hivenaineet auttavat nesteen imeytymisessä. Nesteiden heikon imeytymisen voi huomata huonovointisuudesta tai siitä, että virtsaaminen on runsasta. Myös laimeat urheilujuomatiivisteet voivat olla helteisellä kelillä hyviä.
Liiallinen vedenjuonti voi sotkea elimistössä nälän ja kylläisyyden havainnointia. Jos vatsa on turhan täynnä vedestä tai muusta nesteestä, voi tämä liiaksikin siirtää nälän tunnetta. Liikaa nesteitä ei siis kannata juoda, vaan keskittyä monipuoliseen ruokavalioon. Vettä pitää kuitenkin muistaa juoda tasaisesti pitkin päivää, sillä liian vähäinen juominen voi herkästi tuntua nuutuneena olona.
Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että nesteitä tulisi nauttia jokaisen aterian yhteydessä 1–2 lasia. Lisäksi aterioiden välissä olisi hyvä juoda jonkin verran: jos et juo lainkaan aterioiden välissä, voi lähtökohtaisesti sanoa, että juot todennäköisesti liian vähän.”
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Kohti hyvinvointia, terveyttä ja pidempiä työuria paremman ymmärryksen avulla
Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Teknologia muuttaa työn tekemisen tapoja. Samalla työn vaatimuksetkin muotoutuvat jatkuvasti. Vanhat taidot eivät enää riitä. Uuden oppimisen vaade on alati läsnä ja työelämän metataidot korostuvat. Työelämä ei siis ole helpottumassa. Työurien olisi kuitenkin jatkuttava aiempaa pidempään talouden kestävyysvajeen hallitsemiseksi. Samaan aikaan elintavoista johtuvia terveyshuolia on yhä nuoremmalla väestöllä. Jos emme muuta mitään, kuka tekee työt tulevaisuudessa?
Yrityksen tärkein voimavara on yrittäjä itse
Yrittäjä, pidätkö parempaa huolta autostasi kuin itsestäsi? Monella yrittäjällä omasta terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen jää usein taka-alalle ja terveysasioiden äärelle havahdutaan vasta silloin, kun sairastuu. Yrityksen tärkein voimavara on yrittäjä itse – siksi satsaus omaan terveyteen ja hyvinvointiin on järkevä, ellei jopa välttämätön, sijoitus.
Paksusuolen syöpä on lisääntynyt entistä nuoremmilla: tällainen ruokavalio voi lisätä riskiä
Paksusuolensyöpä lisääntyy myös Suomessa entistä nuoremmilla. Riskitekijäksi on todettu länsimainen elämäntapa ja ruokavalio.
Terveystalo tarttuu työikäisten pitkäaikaissairauksiin - tavoitteena parempi työkyky ja terveys
Vuonna 2024 teettämämme tutkimuksen* mukaan merkittävässä osassa Terveystalon työterveysasiakkaista, jotka sairastavat kroonisia pitkäaikaissairauksia, sairauden hoidossa ei noudateta hoitotasapainoon tähtääviä kansallisia Käypä Hoito –suosituksia. Samankaltaisia havaintoja on kuluvana vuonna tehnyt myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jonka julkaisemassa Sydänrekisterin raportissa** havaittiin vakavia puutteita sydäninfarktin sairastaneiden kolesteroliseurannassa eri puolella Suomea.
Totta vai tarua: Viikon unettomuus nostaa kehon stressitasoa
Totta. Univaje lisää stressihormonin määrää verenkierrossa läpi vuorokauden. Hoitamattomana unettomuus saattaa johtaa masennukseen tai ahdistuneisuuteen, kertoo Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala.
Lääkäri: luontoliikunta on terveyspommi ja näin hyödyt siitä
Liikunta on hyväksi keholle ja mielelle missä tahansa, mutta erityisen hyväksi se on luonnossa. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Terveystalosta kannustaa hyödyntämään kesäiset säät luontoliikuntaan.