Tulisiko vettä juoda kolme litraa päivässä?
Vedenjuontiin liittyy monenlaisia harhakäsityksiä. Ravitsemusterapeutti Henna Piippo kertoo, kuinka paljon nestettä tulisi nauttia hellepäivän aikana.
"Ihmisen päivittäinen nesteentarve on noin 2–3 litraa. Nestettä tulee kuitenkin myös ruoan mukana, eli muusta kuin juodusta nesteestä. Juoman muodossa noin puolitoista litraa on hyvä määrä nesteitä päivässä.
Kova helle ja esimerkiksi rankka hikiliikunta vaikuttavat nautitun nesteen tarpeeseen. Lisäksi jotkin lääkkeet poistavat kehosta nesteitä. Suurin osa liikunnasta tai Suomen sääolosuhteista ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi tarvittavan nesteen määrään. Jos on kuitenkin hyvin kuuma kesä, helteet jatkuvat pitkään ja viettää paljon aikaa ulkona auringossa, on hyvä juoda arviolta 0,5-1 litraa normaalia enemmän vettä.
Helteillä kivennäisvedet ovat hyviä juomavaihtoehtoja, sillä niiden sisältävät hivenaineet auttavat nesteen imeytymisessä. Nesteiden heikon imeytymisen voi huomata huonovointisuudesta tai siitä, että virtsaaminen on runsasta. Myös laimeat urheilujuomatiivisteet voivat olla helteisellä kelillä hyviä.
Liiallinen vedenjuonti voi sotkea elimistössä nälän ja kylläisyyden havainnointia. Jos vatsa on turhan täynnä vedestä tai muusta nesteestä, voi tämä liiaksikin siirtää nälän tunnetta. Liikaa nesteitä ei siis kannata juoda, vaan keskittyä monipuoliseen ruokavalioon. Vettä pitää kuitenkin muistaa juoda tasaisesti pitkin päivää, sillä liian vähäinen juominen voi herkästi tuntua nuutuneena olona.
Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että nesteitä tulisi nauttia jokaisen aterian yhteydessä 1–2 lasia. Lisäksi aterioiden välissä olisi hyvä juoda jonkin verran: jos et juo lainkaan aterioiden välissä, voi lähtökohtaisesti sanoa, että juot todennäköisesti liian vähän.”
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Onko matalilla rauta-arvoilla yhteys levottomiin jalkoihin?
Neurologian erikoislääkäri Juha Lempiäinen vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Totta vai tarua: Univaje voi johtaa painonnousuun
Vuoden vaihtuminen innostaa monia elämäntapamuutoksiin. Liikunnasta ja ravitsemuksesta puhutaan paljon, mutta hyvä uni jää usein vähemmälle huomiolle. Onko elämäntapojen muuttaminen mahdollista ilman riittävää ja laadukasta unta?
Mihin tarkkaavuutemme katosi ja miten saamme sen takaisin?
Elämme ylisuorittamisen ja ärsykkeiden aikakautta, mikä vaikuttaa kykyymme ylläpitää tarkkaavaisuutta, kertoo Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja ja ensihoitaja Joakim Harju.
Lääkäri neuvoo, mitä lihavuuden lääkehoidosta on hyvä ymmärtää
Lihavuuden lääkehoito voi olla tehokas keino pudottaa painoa. Pelkän lääkkeen sijaan kyse on kuitenkin kokonaisvaltaisesta hoidosta, jonka tueksi tarvitaan oikeaa ravitsemusta ja riittävää lihaskuntoharjoittelua. Elintapalääketieteeseen perehtynyt työterveyslääkäri Vilho Ahola neuvoo, mitä lihavuuslääkkeistä on hyvä ymmärtää, kun harkitsee niiden aloittamista.
Kohti hyvinvointia, terveyttä ja pidempiä työuria paremman ymmärryksen avulla
Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Teknologia muuttaa työn tekemisen tapoja. Samalla työn vaatimuksetkin muotoutuvat jatkuvasti. Vanhat taidot eivät enää riitä. Uuden oppimisen vaade on alati läsnä ja työelämän metataidot korostuvat. Työelämä ei siis ole helpottumassa. Työurien olisi kuitenkin jatkuttava aiempaa pidempään talouden kestävyysvajeen hallitsemiseksi. Samaan aikaan elintavoista johtuvia terveyshuolia on yhä nuoremmalla väestöllä. Jos emme muuta mitään, kuka tekee työt tulevaisuudessa?