Näin onnistut painonpudotuksessa ja saat pysyviä tuloksia
Yhä useampi suomalainen kamppailee terveydelle haitallisen ylipainon kanssa ja etsii ratkaisua hittidieeteistä tai lääkkeistä. Terveystalon laillistettu ravitsemusterapeutti, filosofian tohtori Sirpa Soini on tutkinut onnistuneita painonpudottajia ja kertoo, miten sinäkin voit toteuttaa elämänmuutoksen.
Miksi lihomme? Meidänhän pitäisi vain syödä vähemmän kuin kulutamme, niin helppoa se on! Lihavuuden hoitoon vuosia työssään erikoistunut ravitsemusterapeutti Sirpa Soini tietää, että käytännössä yhtälö on monimutkaisempi. Painonnousuun ei ole koskaan vain yhtä syytä, vaan lihomisen taustalla vaikuttavat monet yksilölliset tekijät.
– Yksi niistä on genotyyppi, joka tarkoittaa perintötekijöitämme eli geenimuotojen kokonaisuutta. Se on osatekijä sille, minkä vuoksi painonhallinta on toisille vaikeampaa, Soini sanoo.
Geenit eivät kuitenkaan selitä kaikkea. Soini tunnistaa työssään ravitsemusterapeuttina neljä tyypillistä tekijää, jotka johtavat kilojen karttumiseen.
4 syytä painonnousuun
- Paino nousee vaivihkaa. Syöt pääosin terveellisesti ja liikut, mutta paino on noussut pitkällä aikavälillä noin kilon vuodessa. Iän myötä kiloja voi kerryttää myös hormonitasapainon muuttuminen. Vaihdevuosina naisten estrogeenin ja progesteronin määrä vähenee ja aiheuttaa rasvan kertymistä. Miehillä saman aiheuttaa testosteronin väheneminen.
- Syömistä on vaikea hallita. Tiedät, mistä terveellinen ruokavalio koostuu, mutta sinun on vaikea noudattaa sitä. Tunteet ohjaavat usein syömistäsi. Haet ruoasta lohtua väsyneenä, tylsistyneenä, vihaisena tai stressaantuneena. Et osaa tunnistaa oikeaa nälän tunnetta.
- Ruokaan on syntynyt riippuvuus. Koetko pakonomaista himoa ruokaan? Asiantuntijat ovat pitkään kiistelleet, voiko ruokaan kehittyä riippuvuus samaan tapaan kuin vaikka päihteisiin. Yksi piirre yhdistää kaikkia addiktioita: niiden kautta ihminen hakee mielihyvän tunnetta, joka koukuttaa.
- Suuret elämänmuutokset. Oletko kohdannut kriisin, joka on suistanut tavallisen arjen raiteiltaan? Avioero, työttömyys tai äkilliset tapaturmat aiheuttavat usein mielen myllerryksen, joka voi muuttaa elämäntapoja ja vaikeuttaa painonhallintaa. Esimerkiksi aktiiviurheilijalle uran päättyminen voi tarkoittaa yhtäkkiä 20–30 kilon painonnousua.
Nopea kuuri vai pysyvä muutos?
Vaihtuvat hittidieetit ja -ruokavaliot ovat olleet aina osa painonhallintakeskustelua. Otsikoihin ovat nousseet vuorollaan pätkäpaastot, paleodieetit ja ketogeeniset ruokavaliot.
– Laihdutuskuurien suurin haaste on, että niillä tähdätään nopeisiin tuloksiin, mutta ei tueta pysyvää elämänmuutosta. Ne eivät myöskään sovi läheskään kaikille, sillä jokainen ihminen on yksilö, Soini sanoo.
Vuonna 2020 julkaistussa väitöskirjassaan Sirpa Soini tutki suomalaisia, jotka ovat pudottaneet painoa ja pysyneet samoissa mitoissa vähintään kaksi vuotta. Onnistujia yhdistivät ravitsemussuositusten noudattaminen, pienet pysyvät muutokset ja pitkäjänteinen työ tulosten saavuttamiseksi.
– Ajattelua on käännettävä niin, että keskiössä ei ole laihdutus, vaan muutos on se tavoite. Kun teet positiivisia elämäntapamuutoksia ja ylläpidät hyviä rutiineja, alkaa syntyä tuloksia ja painokin putoaa. Painonhallinnan kulmakiviä ovat ravinto, liikunta, uni ja stressinhallinta.
Soini muistuttaa, että apua on saatavilla myös silloin, kun perinteiset painonhallintamuodot eivät enää tuota tulosta.
– Joissakin tapauksissa uudet lihavuuslääkkeet voivat olla sopiva ratkaisu muutosten läpiviemiseksi. Näiden tarvetta arvioimme Terveystalossa jokaisen asiakkaan kanssa yksilöllisesti.
Ravitsemusterapeutin vinkit painonhallintaan
- Googlaa kuva ruokakolmiosta ja rakenna ruokavaliosi suomalaisten ravitsemussuositusten pohjalta. Nyrkkisääntö: aloita aina miettimällä, mitä kasviksia valitset ateriallesi ja siirry vasta sitten proteiinin sekä kuitupitoisen hiilihydraattilisukkeen valintaan.
- Syö säännöllisesti 5 kertaa päivässä ja pidä ruokailuvälit tasaisina. Näin vältyt yllättävältä nälältä ja hallitsemattomilta mieliteoilta.
- Pidä aterioiden annoskoot maltillisina niin, ettet syö itseäsi ähkyyn saakka. Älä kiirehdi syödessä: aivot rekisteröivät kylläisyyden tunteen 15–20 minuutin viiveellä.
- Muista harjoittaa lihaskuntoa kuntosalilla ja pidä huolta, että kävelet päivittäin vähintään 30 minuuttia, vaikka osissa. Etätyön myötä erityisesti istumatyöläisten liikunnan määrä on romahtanut.
- Pyri nukkumaan 7–9 tunnin yöunia, sillä se tukee painonhallintaa. Univajeessa syömme usein epäterveellisemmin.
Laillistettu ravitsemusterapeutti
Tilaa ravitsemuksen uutiskirje
Haluatko tukea hyvinvointiasi arjessa? Uutiskirjetilaajanamme uutiskirjeen saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveellisen ruokavalion tueksi. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Uusimmat artikkelit
Hyvä loma tehdään jo ennalta – näin palaudut arjen rasituksista
Kesäloma on monelle suomalaiselle odotettu unelma, johon suunnataan kovin odotuksin. Mutta millainen loma olisi palautumisen kannalta optimaalisin? Unen asiantuntijalääkärinä Terveystalolla työskentelevä Eevert Partinen kertoo.
"Kuinka paljon huonounisuus vaikuttaa muistiin?"
Neurologian erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Gabriele Sved vastaa Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän unesta.
"Riittääkö kävely lihaskunnon ylläpitämiseen vai tarvitsenko myös voimaharjoittelua?"
Fysioterapeutti Suvi Konster vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lihaskunnon ylläpitämisestä.
Saatko sukat jalkaan sujuvasti? Fysioterapeutin 3 helppoa arkivinkkiä liikkuvuuden parantamiseksi
Moni huomaa vuosien verottavan vetreyttä, mutta harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon kehon liikkuvuus vaikuttaa arjen sujuvuuteen. Liikkuvuutta voi ja kannattaa kehittää kaiken ikäisenä – fysioterapeutti Suvi Konster kertoo, miten otat liikkuvuusharjoitukset helposti osaksi jokaista päivää.
Ylivilkas lapsi – käytännön vinkkejä arjen haastaviin tilanteisiin
Kun lapsi ajautuu tunnekuohujen valtaan tai kärsii keskittymisvaikeuksista, vanhemmat tuntevat olonsa usein neuvottomaksi. Terveystalon lastenpsykiatrian erikois- ja vastuulääkäri Kirsi Kakko kertoo, miten pienetkin muutokset voivat helpottaa perheiden arkea.
"Skaalaa, älä skippaa" – asiantuntijan vinkit energisempään arkeen
Hyvinvointia tukevat elintavat eivät synny täydellisistä suorituksista. Elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri Pekka Aroviita kertoo, miksi pienet muutokset ovat usein tehokkain tapa kehittää ruokailutottumuksia, lisätä liikuntaa ja vahvistaa hyvinvointia osana tavallista arkea.