Näin onnistut painonpudotuksessa ja saat pysyviä tuloksia
Yhä useampi suomalainen kamppailee terveydelle haitallisen ylipainon kanssa ja etsii ratkaisua hittidieeteistä tai lääkkeistä. Terveystalon laillistettu ravitsemusterapeutti, filosofian tohtori Sirpa Soini on tutkinut onnistuneita painonpudottajia ja kertoo, miten sinäkin voit toteuttaa elämänmuutoksen.
Miksi lihomme? Meidänhän pitäisi vain syödä vähemmän kuin kulutamme, niin helppoa se on! Lihavuuden hoitoon vuosia työssään erikoistunut ravitsemusterapeutti Sirpa Soini tietää, että käytännössä yhtälö on monimutkaisempi. Painonnousuun ei ole koskaan vain yhtä syytä, vaan lihomisen taustalla vaikuttavat monet yksilölliset tekijät.
– Yksi niistä on genotyyppi, joka tarkoittaa perintötekijöitämme eli geenimuotojen kokonaisuutta. Se on osatekijä sille, minkä vuoksi painonhallinta on toisille vaikeampaa, Soini sanoo.
Geenit eivät kuitenkaan selitä kaikkea. Soini tunnistaa työssään ravitsemusterapeuttina neljä tyypillistä tekijää, jotka johtavat kilojen karttumiseen.
4 syytä painonnousuun
- Paino nousee vaivihkaa. Syöt pääosin terveellisesti ja liikut, mutta paino on noussut pitkällä aikavälillä noin kilon vuodessa. Iän myötä kiloja voi kerryttää myös hormonitasapainon muuttuminen. Vaihdevuosina naisten estrogeenin ja progesteronin määrä vähenee ja aiheuttaa rasvan kertymistä. Miehillä saman aiheuttaa testosteronin väheneminen.
- Syömistä on vaikea hallita. Tiedät, mistä terveellinen ruokavalio koostuu, mutta sinun on vaikea noudattaa sitä. Tunteet ohjaavat usein syömistäsi. Haet ruoasta lohtua väsyneenä, tylsistyneenä, vihaisena tai stressaantuneena. Et osaa tunnistaa oikeaa nälän tunnetta.
- Ruokaan on syntynyt riippuvuus. Koetko pakonomaista himoa ruokaan? Asiantuntijat ovat pitkään kiistelleet, voiko ruokaan kehittyä riippuvuus samaan tapaan kuin vaikka päihteisiin. Yksi piirre yhdistää kaikkia addiktioita: niiden kautta ihminen hakee mielihyvän tunnetta, joka koukuttaa.
- Suuret elämänmuutokset. Oletko kohdannut kriisin, joka on suistanut tavallisen arjen raiteiltaan? Avioero, työttömyys tai äkilliset tapaturmat aiheuttavat usein mielen myllerryksen, joka voi muuttaa elämäntapoja ja vaikeuttaa painonhallintaa. Esimerkiksi aktiiviurheilijalle uran päättyminen voi tarkoittaa yhtäkkiä 20–30 kilon painonnousua.
Nopea kuuri vai pysyvä muutos?
Vaihtuvat hittidieetit ja -ruokavaliot ovat olleet aina osa painonhallintakeskustelua. Otsikoihin ovat nousseet vuorollaan pätkäpaastot, paleodieetit ja ketogeeniset ruokavaliot.
– Laihdutuskuurien suurin haaste on, että niillä tähdätään nopeisiin tuloksiin, mutta ei tueta pysyvää elämänmuutosta. Ne eivät myöskään sovi läheskään kaikille, sillä jokainen ihminen on yksilö, Soini sanoo.
Vuonna 2020 julkaistussa väitöskirjassaan Sirpa Soini tutki suomalaisia, jotka ovat pudottaneet painoa ja pysyneet samoissa mitoissa vähintään kaksi vuotta. Onnistujia yhdistivät ravitsemussuositusten noudattaminen, pienet pysyvät muutokset ja pitkäjänteinen työ tulosten saavuttamiseksi.
– Ajattelua on käännettävä niin, että keskiössä ei ole laihdutus, vaan muutos on se tavoite. Kun teet positiivisia elämäntapamuutoksia ja ylläpidät hyviä rutiineja, alkaa syntyä tuloksia ja painokin putoaa. Painonhallinnan kulmakiviä ovat ravinto, liikunta, uni ja stressinhallinta.
Soini muistuttaa, että apua on saatavilla myös silloin, kun perinteiset painonhallintamuodot eivät enää tuota tulosta.
– Joissakin tapauksissa uudet lihavuuslääkkeet voivat olla sopiva ratkaisu muutosten läpiviemiseksi. Näiden tarvetta arvioimme Terveystalossa jokaisen asiakkaan kanssa yksilöllisesti.
Ravitsemusterapeutin vinkit painonhallintaan
- Googlaa kuva ruokakolmiosta ja rakenna ruokavaliosi suomalaisten ravitsemussuositusten pohjalta. Nyrkkisääntö: aloita aina miettimällä, mitä kasviksia valitset ateriallesi ja siirry vasta sitten proteiinin sekä kuitupitoisen hiilihydraattilisukkeen valintaan.
- Syö säännöllisesti 5 kertaa päivässä ja pidä ruokailuvälit tasaisina. Näin vältyt yllättävältä nälältä ja hallitsemattomilta mieliteoilta.
- Pidä aterioiden annoskoot maltillisina niin, ettet syö itseäsi ähkyyn saakka. Älä kiirehdi syödessä: aivot rekisteröivät kylläisyyden tunteen 15–20 minuutin viiveellä.
- Muista harjoittaa lihaskuntoa kuntosalilla ja pidä huolta, että kävelet päivittäin vähintään 30 minuuttia, vaikka osissa. Etätyön myötä erityisesti istumatyöläisten liikunnan määrä on romahtanut.
- Pyri nukkumaan 7–9 tunnin yöunia, sillä se tukee painonhallintaa. Univajeessa syömme usein epäterveellisemmin.
Laillistettu ravitsemusterapeutti
Tilaa ravitsemuksen uutiskirje
Haluatko tukea hyvinvointiasi arjessa? Uutiskirjetilaajanamme uutiskirjeen saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveellisen ruokavalion tueksi. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Uusimmat artikkelit
Voiko jopa muutamassa päivässä tehoava magneettistimulaatiohoito korvata psykoterapian? Kokenut psykiatri vastaa
Parhaimmillaan alle viikossa masennuksen oireita helpottava magneettistimulaatiohoito tulee mullistamaan masennuksen hoidon perin pohjin. Mutta onko siitä perinteisten hoitopolkujen haastajaksi – vai onko jo vuosisadan ajan kehitetyillä psykoterapeuttisilla menetelmillä yhä paikkansa?
Mistä tiedät, nukutko riittävästi? – Tunnista hälytysmerkit
Jokainen meistä on kuullut, että unta pitäisi kertyä 7–8 tuntia yössä. Silti vain puolet ihmisistä saa riittävästi lepoa. Unen asiantuntijalääkärinä ja työterveyshuollon erikoislääkärinä Terveystalolla työskentelevä Sinikka Haakana kertoo, miten ja miksi uneen kannattaa satsata.
Näin teknologia mullistaa terveydenhoitoa – ”Työterveyden hyöty-kustannussuhde paranee entisestään”
Tekoäly ei vain tehosta vaan myös parantaa terveydenhoitoa. Se tunnistaa riskit ja nopeuttaa lääkäriin pääsyä, uskovat Terveystalon digiasiantuntijat.
"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.
Mikä on sopiva määrä ruutuaikaa eri-ikäisille lapsille?
Monessa kodissa taistellaan päivittäin lasten kännykän käytöstä ja tietokoneella pelaamisesta. Ruutuajan hallinta on helpompaa, kun perheellä on yhteiset pelisäännöt. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sonja Eräranta kertoo uusista ikäkohtaisista suosituksista.
Sydämen yleisin rytmihäiriö ei ole vaaraton – erikoislääkäri kertoo, voiko eteisvärinää ehkäistä
Flimmerinäkin tunnettu sydämen eteisvärinä voi erityisesti ikääntyvillä olla täysin oireeton. Sisätautien erikoislääkäri Susanna Halonen kertoo, voiko eteisvärinän tunnistaa itse ja millaisin keinoin sitä voi pyrkiä ehkäisemään.