Trampoliinihyppely on erinomaista liikuntaa: lastenkirurgi neuvoo, miten perheessä voi välttyä yleisimmiltä trampoliinivammoilta
Trampoliinien yleistyminen on johtanut myös lasten trampoliinivammojen kasvuun, kertoo lastenkirurgian erikoislääkäri Nina Johtimo Lasten Terveystalosta.
Trampoliinilla pomppiminen on monessa lapsiperheessä yksi suosituimmista kesäaktiviteeteista. Hyppely onkin erinomaista liikuntaa, joka kehittää lasten koordinaatiota, tasapainoa ja voimaa.
- Trampoliinihyppely on hauska tapa lisätä lasten aktiivisuutta. Harmillisesti erilaiset vammat ja venähdykset ovat kuitenkin yleistyneet. Onneksi suurimmalta osalta tapaturmista voidaan välttyä, kun opetetaan lapsia hyppimään oikein ja kiinnitetään huomiota trampoliinin turvallisuuteen, kertoo jo 15 vuotta lastenkirurgian erikoislääkärinä toiminut Nina Johtimo Lasten Terveystalosta.
Yleisimpiä lasten trampoliinivammoja ovat murtumat ja venähdykset
Nina Johtimon vastaanotolle tullaan yleensä ranne- ja kyynärpäämurtumien vuoksi. Myös nilkan nyrjähdykset sekä niskan ja selän retkahdusvammat ovat yleisiä trampoliinitapaturmia.
Niskanikaman ja selkärangan murtumat ovat puolestaan hyvin vakavia, mutta onneksi myös hyvin harvinaisia vammoja. Tällaiset ovat yleensä seurauksia volteista, joita kokeillaan esimerkiksi videoiden innoittamana. Voltteja ei saisi harjoitella ilman ohjausta, Nina Johtimo muistuttaa.
Monesti lapset unohtuvat trampoliinin äärelle tuntikausiksi. Tämä voi aiheuttaa rasitusperäistä kipua lapsen kehoon.
Esimerkiksi selkä voi kipeytyä äkillisestä pitkäkestoisesta kuormasta. Eräs lapsiperhe tuli vastaanotolleni ihmetellen, miksi lapsen selkä on yhtäkkiä niin kipeä. Pian selvisi, että lapsi oli hyppinyt innoissaan melkein kahdeksan tuntia putkeen trampoliinilla, Nina Johtimo hymyilee.
Kun trampoliini on pihalla, varusta lääkekaapin sisältö tapaturmien ensihoitoon
Kotihoito trampoliinitapaturmissa riittää, kun lapsi voi liikkua ja kipu menee ohi muutamassa päivässä.
- Pienten trampoliinivammojen ensihoitoon pätevät samat säännöt kuin muihinkin tapaturmiin, eli kolme koota: kylmä, kohoasento ja kompressio eli jokin tukiside. Esimerkiksi lapsen venähtänyt nilkka nostetaan heti kohoasentoon, tukevoitetaan sitomalla ja kylmennetään kylmäpakkauksella. Tarvittaessa vielä neljäs K mukaan eli lapselle sopiva kipulääke, Nina Johtimo ohjeistaa.
Lääkekaapista pitäisi löytyä ensiapuun sopivat tarvikkeet.
- Tapaturmien ensiapupakkaus sisältää laastareita, haavanpuhdistusainetta, steriilejä sidetaitoksia ja sideharsoa sekä lapsille sopivaa kipulääkettä. Pakkasessa pitäisi myös aina olla kylmäpakkaus valmiina käyttöön.
Milloin lapsen kanssa on lähdettävä lääkäriin?
Nina Johtimo kertoo, että lääkäriin on aika lähteä silloin, kun raaja on tapaturman jälkeen käyttökelvoton. Lapsi ei voi siis esimerkiksi laittaa painoa jalalle tai käyttää kättä, eikä kipulääke auta.
- Lääkäri tunnistaa esimerkiksi murtuman tyypillisesti jo tutkiessa, mutta asia varmistetaan aina kuvaamalla. Murtumat kipsataan ja lapsen iästä riippuen raaja on 3–5 viikkoa kipsissä. Joskus joudutaan myös esimerkiksi leikkaamaan kyynärpäävammoja, Nina Johtimo kuvailee.
Onneksi lasten luut paranevat nopeasti ja kasvukin korjaa pieniä virheasentoja.
- Lasten murtumat voivat parantua jo viikoissa, mikä on aikuisiin verrattuna nopeaa. Lapselle tämä on tietysti kovin pitkä aika. Lapset ovat kuitenkin mielestäni parhaita potilaita: lasten kanssa on kiva tehdä töitä, lapset paranevat hyvin ja ovat kovin reippaita ja kiitollisia potilaita, Nina hymyilee.
Lastenkirurgin kymmenen ohjetta trampoliinin turvalliseen käyttöön ja vammojen ehkäisyyn
- Opeta lapsia hyppimään trampoliinilla oikein: vain yksi lapsi pomppimaan kerrallaan, eikä missään nimessä eri kokoisia lapsia hyppimään samaan aikaan.
- Kiinnitä trampoliiniin turvaverkko, joka estää lapsia putoamasta.
- Upota trampoliini kuoppaan maan sisälle, jotta hyppimistaso on matalammalla.
- Voltteja ja muita temppuja saisi harjoitella vain ammattilaisen ohjaamana.
- Liian pienet lapset eivät saisi hyppiä trampoliinilla: alle kouluikäisillä lapsilla ei riitä hyppimiseen kehonhallinta, jolloin vammoja tulee helpommin.
- Trampoliinien reunoilla tulisi olla riittävästi pehmusteita, jotta kaatumiset eivät johda pahoihin vammoihin.
- Kengät pois ja taskut tyhjäksi kovista ja terävistä esineistä!
- Märällä, likaisella tai rikkinäisellä trampoliinilla ei saisi hyppiä.
- Opeta lapset siihen, että trampoliinin alla ei saa ikinä olla.
- Aikuisen olisi hyvä valvoa lasten hyppimistä.
Lastenkirurgian erikoislääkäri
Tilaa Lasten Terveystalon uutiskirje
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi.
Saat myös vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Miten unta parannetaan elintavoilla? Elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri vastaa
Palauttava uni on yksi elintapalääketieteen osa-alueista. Terveystalon terveydenhuollon erikoislääkäri Pekka Aroviita kertoo, mistä elintapalääketieteessä lähdetään liikkeelle, kun unta halutaan parantaa.
Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla
Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.
”Elämä saa näkyä töissä”
Työyhteisön inhimillisyys ruokkii työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista kulttuuria, joka arvostaa aidosti erilaisuutta ja huomioi eri elämäntilanteet, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren.
Eroon kakkostyypin diabeteksesta elintapamuutoksen avulla
Kun Timo Partanen sai terveystarkastuksessa tietää sairastavansa kakkostyypin diabetesta, hän ymmärsi, että päätyisi hoitamaan sairauttaan lääkkeillä lopun ikäänsä, jos kaikki jatkuisi ennallaan. Diagnoosi herätti hänet pohtimaan tulevaisuuttaan ja motivoi hänet pysyvään muutoksen.
Uhmaikä on tärkeä kasvuvaihe: mikä avuksi arkeen uhmaikäisen kanssa?
Uhmaikä on lapsuuden kehityksen ensimmäinen itsenäistymisvaihe ja sijoittuu 2–4 ikävuoden tienoille. Uhmaiän sijaan Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Tania Virintie puhuisi ennemmin tahtoiästä.
"Harva täältä lähtee saappaat jalassa" – miten saada lisää terveitä elinvuosia?
Moni luulee, että eläkkeelle nyt jäävät sukupolvet ovat huippukunnossa verrattuna edeltäviin. Tosiasiassa terveitä elinvuosia ei ole tullut lisää samassa suhteessa kuin elinvuosia. Syytkin ovat selkeät – ja ne olisivat hoidettavissa. Lääkärimme Ilse Rauhaniemi ja Kaisa Sotamaa kertovat ratkaisunsa.