Artikkeli

Totta vai tarua: Voiko tyypin 2 diabetes parantua kokonaan?

Kakkostyypin diabeteksen hoidossa elintapahoito on isossa roolissa jokaisen potilaan kohdalla. Ravitsemusterapeuttimme Reija Männikkö kertoo, voiko sairaus kadota hoidon avulla jopa kokonaan.

Totta ja tarua – tähän ei ole täysin yksiselitteistä vastausta. Se on kuitenkin totta, että puhjennut kakkostyypin diabetes voidaan hyvällä elintapahoidolla saattaa niin sanottuun remissiotilaan, mikä tarkoittaa, että verensokeriarvot ovat normaalit eikä lääkehoitoa tarvita. Vaikka sairaus ”uinuu”, alttius siihen on silti piilevänä taustalla, kertoo ravitsemusterapeuttimme Reija Männikkö.  

Sairauden saattaminen tähän tilaan on kaikille mahdollista, mutta vaatii valtavasti työtä nimenomaan elintapojen osalta.

– Keskeisessä roolissa on etenkin painonpudotus: remissiotilan saavuttaminen vaatii usein noin 10–15 prosentin painonpudotuksen, ja tähän yltävistä noin puolella tauti saadaan remissiovaiheeseen. Jottei tauti aktivoidu uudelleen, tulee painonpudotuksen myös olla pysyvä. Veriarvojen normalisoituminen voi parhaassa tapauksessa karkeasti arvioiden olla todellisuutta jo puolen vuoden kuluttua diagnoosista.

Remissio on usein sitä todennäköisemmin saavutettavissa, mitä nopeammin diagnoosin jälkeen muutoksia elintapoihin päästään tekemään. Vuosikausien sairastamisen jälkeen remissio voi olla haastavampaa saavuttaa. Elintapoihin kannattaa puuttua jo myös niin kutsutussa esidiabeteksen tilassa, jossa taudin kriteerit eivät vielä täyty, mutta sokeriaineenvaihdunnassa on todettu häiriötä. Elintapojen kohentaminen tässä vaiheessa voi tutkitusti estää taudin puhkeamisen jopa kokonaan, tai ainakin siirtää sitä useilla vuosilla eteenpäin.

– Omilla elintavoilla voi kaikissa diabeteksen vaiheissa vaikuttaa sairastumisriskiin tai taudin etenemiseen, Männikkö painottaa.

Muutokset elintavoissa voivat poikia konkreettisia tuloksia melko nopeastikin: verensokerissa voidaan jo puolen vuoden kohdalla nähdä muutoksia, joskus nopeamminkin. Monilla diabeetikoilla voi olla ongelmia myös kolesterolin kanssa. Veren rasva-arvoissa muutoksia parempaan voidaan havaita jo 3 kuukauden kohdalla.

Miten diabetes oireilee? 
Diabeteksen klassisia oireita ovat esimerkiksi jatkuva jano, suurentuneet virtsamäärät ja selittämätön laihtuminen – kun sokeri ei pääse perille kudoksiin energiaa menee hukkaan virtsan mukana. Kakkostyypin diabetes voi kuitenkin kehittyä niin hitaasti vuosien aikana, ettei äkillisesti ilmaantuvia oireita välttämättä tule lainkaan tai ne tulevat niin vaivihkaa, että niihin ehtii tottua. Tauti voi olla pitkään oireetonkin. Diabetesliiton mukaan tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 400 000 suomalaista. Lisäksi 50 000–100 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan tautia tietämättään.  

Diabeteksen monet muodot

Diabeteksesta puhuttaessa sairaudesta erotetaan usein kaksi päätyyppiä: tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes. Kaikissa diabeteksen muodoissa on kuitenkin pohjimmiltaan kyse siitä, että verenkierron sokeripitoisuus on pitkäaikaisesti suurentunut. Vaikka yleisesti puhutaan kahdesta päätyypistä, sairauden muotoja on todellisuudessa useampia. Aina ei ole yksiselitteistä, mistä tyypistä on kyse.

– Kakkostyypin diabeteksen juurisyy on, että insuliinihormonin teho kudoksissa ja soluissa on heikentynyt. Haiman pitäisi aina aterian jälkeen alkaa erittää insuliinia, joka toimii ”portinavaajana” soluihin, jotta sokeri pääsee niihin sisään. Tyypin 2 diabeteksessa insuliinin teho on jostain syystä heikentynyt, joten portit soluihin jäävät ikään kuin avaamatta. Tämän seurauksena haima alkaa puskea insuliinia kahta kauheammin.

Ykköstyypin diabeteksessa haima ei eritä insuliinia lainkaan. 

Voiko minulla olla kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen?

Tyypin 2 diabetekselle altistaa etenkin perinnöllinen alttius. Myös aiemmin sairastettu raskausajan diabetes nostaa merkittävästi riskiä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Sairausriski kasvaa myös iän karttuessa, mutta sairautta esiintyy myös lapsilla ja nuorilla. Ympäristötekijöiden rooli on keskeinen: ruokavalion, riittävän liikunnan, unen ja stressinhallinnan yhteisvaikutusta ei voi liiaksi korostaa.

Diabeteksen ennaltaehkäisyssä korostuvat samat asiat kuin sairauden elintapahoidossakin.

– Ruokavalion rooli on todella keskeinen, siihen liittyy monia laadullisiakin tekijöitä: etenkin riittävä ravintokuidun saanti, ruokavalion rasvan laatu sekä yksittäisistä ruoka-aineista punaisen lihan syönnin rajoittaminen. Nämä laadulliset valinnat vaikuttavat olennaisesti verensokeriin huolimatta siitä, vaikuttavatko ne painoon, Männikkö linjaa.

Oman diabetesriskin voi selvittää Diabetesliiton verkkosivuilta löytyvän testin avulla.

Miten tyypin 2 diabetesta hoidetaan?

  • elintapahoito kaikilla: painonhallinta, liikunnan lisääminen, ruokavalion laadulliset muutokset, tarvittaessa stressinhallinta ja unenhuolto
  • lääkehoito tilanteen mukaan: maltillisessa taudissa pelkkä elintapahoito voi riittää, usein tueksi lisätään tablettimuotoinen lääkehoito
  • jokaiselle etsitään sopiva yksilöllinen hoitotapa

Tutustu ravitsemusterapiaan

Asiantuntija
Reija Männikkö
Reija Männikkö

Ravitsemusterapeutti, terveystieteiden tohtori

Autan sinua, kun tarvitset tukea, kannustusta ja käytännönläheisiä ohjeita syömiseen liittyvissä tilanteissa. Vastaanotollani kartoitan tilanteesi kokonaisvaltaisesti, ja autan löytämään juuri sinulla parhaiten soveltuvat ratkaisut tukemaan tavoitteiden saavuttamista ja niiden toteutumisen seurantaa. Minulla on monipuolisesti kokemusta erityisesti erilaisten suolisto-oireiden ja suolistosairauksien, diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien ja painonhallinnan ravitsemusohjaamisesta. Lisäksi omaan vahvan kokemuksen työterveyttä tukevan ravitsemuksen edistämisestä sekä urheilijoiden ja aktiiviliikkujien ravitsemusohjauksesta. Myös muiden syömiseen liittyvien haasteiden kanssa voit kääntyä puoleeni. Tervetuloa vastaanotolleni!

Lue lisää aiheesta

Lääkäri Joel Markkanen pyörän kanssa Artikkeli

Terveystalo tarjoaa työsuhdepyöräedun yli 6 000 työntekijälleen

Terveystalo haluaa olla alamme edelläkävijä henkilöstön hyvinvoinnissa ja eduissa. Uusimpana tulokkaana on henkilöstölle alettu tarjota sähköpyöräetua, joka on otettu innostuksella vastaan.

Miten päiväunet vaikuttavat yöuneen ikääntyessä? Artikkeli

Miten päiväunet vaikuttavat yöuneen ikääntyessä?

Unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen vastaa heinäkuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

Totta vai tarua: Viikon unettomuus nostaa kehon stressitasoa Artikkeli

Totta vai tarua: Viikon unettomuus nostaa kehon stressitasoa

Totta. Univaje lisää stressihormonin määrää verenkierrossa läpi vuorokauden. Hoitamattomana unettomuus saattaa johtaa masennukseen tai ahdistuneisuuteen, kertoo Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala.

Keski-ikäinen nainen seisoo ikkunan edessä silmät kiinni ja hymyilee Artikkeli

Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisimpien käyntisyiden joukossa vaihdevuosi-ikäisissä naisissa

Vaihdevuodet tuovat mukanaan syvällisiä muutoksia naisen minäkuvaan ja tätä kautta myös parisuhteeseen, kertoo psykologi. Paras tapa kohdata uusi elämänvaihe on utelias ja aktiivinen ote elämästä.

Henkilö juoksee metsäpolulla Artikkeli

Lääkäri: luontoliikunta on terveyspommi ja näin hyödyt siitä

Liikunta on hyväksi keholle ja mielelle missä tahansa, mutta erityisen hyväksi se on luonnossa. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Terveystalosta kannustaa hyödyntämään kesäiset säät luontoliikuntaan.

Viisi tapaa, jolla kesä vaikuttaa ihoomme Artikkeli

Viisi tapaa, jolla kesä vaikuttaa ihoomme

Suojaamalla ihosi auringolta vähennät ihosyövän riskiä ja hidastat ihon vanhenemista. Aurinko voi tuoda myös helpotusta ihosairauksiin. Terveystalon yleislääkäri Emilia Lagus kertoo viisi tapaa, miten kesä vaikuttaa ihoomme.