Artikkeli

Totta vai tarua: Voiko tyypin 2 diabetes parantua kokonaan?

Kakkostyypin diabeteksen hoidossa elintapahoito on isossa roolissa jokaisen potilaan kohdalla. Ravitsemusterapeuttimme Reija Männikkö kertoo, voiko sairaus kadota hoidon avulla jopa kokonaan.

Totta ja tarua – tähän ei ole täysin yksiselitteistä vastausta. Se on kuitenkin totta, että puhjennut kakkostyypin diabetes voidaan hyvällä elintapahoidolla saattaa niin sanottuun remissiotilaan, mikä tarkoittaa, että verensokeriarvot ovat normaalit eikä lääkehoitoa tarvita. Vaikka sairaus ”uinuu”, alttius siihen on silti piilevänä taustalla, kertoo ravitsemusterapeuttimme Reija Männikkö.  

Sairauden saattaminen tähän tilaan on kaikille mahdollista, mutta vaatii valtavasti työtä nimenomaan elintapojen osalta.

– Keskeisessä roolissa on etenkin painonpudotus: remissiotilan saavuttaminen vaatii usein noin 10–15 prosentin painonpudotuksen, ja tähän yltävistä noin puolella tauti saadaan remissiovaiheeseen. Jottei tauti aktivoidu uudelleen, tulee painonpudotuksen myös olla pysyvä. Veriarvojen normalisoituminen voi parhaassa tapauksessa karkeasti arvioiden olla todellisuutta jo puolen vuoden kuluttua diagnoosista.

Remissio on usein sitä todennäköisemmin saavutettavissa, mitä nopeammin diagnoosin jälkeen muutoksia elintapoihin päästään tekemään. Vuosikausien sairastamisen jälkeen remissio voi olla haastavampaa saavuttaa. Elintapoihin kannattaa puuttua jo myös niin kutsutussa esidiabeteksen tilassa, jossa taudin kriteerit eivät vielä täyty, mutta sokeriaineenvaihdunnassa on todettu häiriötä. Elintapojen kohentaminen tässä vaiheessa voi tutkitusti estää taudin puhkeamisen jopa kokonaan, tai ainakin siirtää sitä useilla vuosilla eteenpäin.

– Omilla elintavoilla voi kaikissa diabeteksen vaiheissa vaikuttaa sairastumisriskiin tai taudin etenemiseen, Männikkö painottaa.

Muutokset elintavoissa voivat poikia konkreettisia tuloksia melko nopeastikin: verensokerissa voidaan jo puolen vuoden kohdalla nähdä muutoksia, joskus nopeamminkin. Monilla diabeetikoilla voi olla ongelmia myös kolesterolin kanssa. Veren rasva-arvoissa muutoksia parempaan voidaan havaita jo 3 kuukauden kohdalla.

Miten diabetes oireilee? 
Diabeteksen klassisia oireita ovat esimerkiksi jatkuva jano, suurentuneet virtsamäärät ja selittämätön laihtuminen – kun sokeri ei pääse perille kudoksiin energiaa menee hukkaan virtsan mukana. Kakkostyypin diabetes voi kuitenkin kehittyä niin hitaasti vuosien aikana, ettei äkillisesti ilmaantuvia oireita välttämättä tule lainkaan tai ne tulevat niin vaivihkaa, että niihin ehtii tottua. Tauti voi olla pitkään oireetonkin. Diabetesliiton mukaan tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 400 000 suomalaista. Lisäksi 50 000–100 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan tautia tietämättään.  

Diabeteksen monet muodot

Diabeteksesta puhuttaessa sairaudesta erotetaan usein kaksi päätyyppiä: tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes. Kaikissa diabeteksen muodoissa on kuitenkin pohjimmiltaan kyse siitä, että verenkierron sokeripitoisuus on pitkäaikaisesti suurentunut. Vaikka yleisesti puhutaan kahdesta päätyypistä, sairauden muotoja on todellisuudessa useampia. Aina ei ole yksiselitteistä, mistä tyypistä on kyse.

– Kakkostyypin diabeteksen juurisyy on, että insuliinihormonin teho kudoksissa ja soluissa on heikentynyt. Haiman pitäisi aina aterian jälkeen alkaa erittää insuliinia, joka toimii ”portinavaajana” soluihin, jotta sokeri pääsee niihin sisään. Tyypin 2 diabeteksessa insuliinin teho on jostain syystä heikentynyt, joten portit soluihin jäävät ikään kuin avaamatta. Tämän seurauksena haima alkaa puskea insuliinia kahta kauheammin.

Ykköstyypin diabeteksessa haima ei eritä insuliinia lainkaan. 

Voiko minulla olla kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen?

Tyypin 2 diabetekselle altistaa etenkin perinnöllinen alttius. Myös aiemmin sairastettu raskausajan diabetes nostaa merkittävästi riskiä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Sairausriski kasvaa myös iän karttuessa, mutta sairautta esiintyy myös lapsilla ja nuorilla. Ympäristötekijöiden rooli on keskeinen: ruokavalion, riittävän liikunnan, unen ja stressinhallinnan yhteisvaikutusta ei voi liiaksi korostaa.

Diabeteksen ennaltaehkäisyssä korostuvat samat asiat kuin sairauden elintapahoidossakin.

– Ruokavalion rooli on todella keskeinen, siihen liittyy monia laadullisiakin tekijöitä: etenkin riittävä ravintokuidun saanti, ruokavalion rasvan laatu sekä yksittäisistä ruoka-aineista punaisen lihan syönnin rajoittaminen. Nämä laadulliset valinnat vaikuttavat olennaisesti verensokeriin huolimatta siitä, vaikuttavatko ne painoon, Männikkö linjaa.

Oman diabetesriskin voi selvittää Diabetesliiton verkkosivuilta löytyvän testin avulla.

Miten tyypin 2 diabetesta hoidetaan?

  • elintapahoito kaikilla: painonhallinta, liikunnan lisääminen, ruokavalion laadulliset muutokset, tarvittaessa stressinhallinta ja unenhuolto
  • lääkehoito tilanteen mukaan: maltillisessa taudissa pelkkä elintapahoito voi riittää, usein tueksi lisätään tablettimuotoinen lääkehoito
  • jokaiselle etsitään sopiva yksilöllinen hoitotapa

Tutustu ravitsemusterapiaan

Asiantuntija
Reija Männikkö
Reija Männikkö

Ravitsemusterapeutti, terveystieteiden tohtori

Autan sinua, kun tarvitset tukea, kannustusta ja käytännönläheisiä ohjeita syömiseen liittyvissä tilanteissa. Vastaanotollani kartoitan tilanteesi kokonaisvaltaisesti, ja autan löytämään juuri sinulla parhaiten soveltuvat ratkaisut tukemaan tavoitteiden saavuttamista ja niiden toteutumisen seurantaa. Minulla on monipuolisesti kokemusta erityisesti erilaisten suolisto-oireiden ja suolistosairauksien, diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien ja painonhallinnan ravitsemusohjaamisesta. Lisäksi omaan vahvan kokemuksen työterveyttä tukevan ravitsemuksen edistämisestä sekä urheilijoiden ja aktiiviliikkujien ravitsemusohjauksesta. Myös muiden syömiseen liittyvien haasteiden kanssa voit kääntyä puoleeni. Tervetuloa vastaanotolleni!

Lue lisää aiheesta

Suomen suurimman Terveystalon sairaala laajenee Helsingin keskustassa Artikkeli

Suomen suurimman Terveystalon sairaala laajenee Helsingin keskustassa

Tiesitkö, että Kampin keskusta vastapäätä toimii ympärivuorokautinen tapaturmapäivystys ja huippuluokan sairaala? Kampin Terveystalossa alkaa tänä kesänä laajennusremontti, jonka valmistuttua sairaalassamme on yhteensä yhdeksän leikkaussalia.

Lasten terveys ennen ja nyt: Herkkupäivät ovat historiaa Artikkeli

Lasten terveys ennen ja nyt: Herkkupäivät ovat historiaa

Ravitsemusterapeuttimme Kirsi Englund kertoo, kuinka opettaa lapselle tervettä suhtautumista ruokaan ja herkutteluun.

Nainen katselee aurinkoista metsämaisemaa Artikkeli

Sosiaalisessa mediassa leviää vaarallisia väitteitä aurinkorasvoista ja auringolle altistumisesta

Terveystalon yleislääkäri Emilia Lagus on huolestunut sosiaalisessa mediassa leviävistä harhakäsityksistä, joiden mukaan esimerkiksi aurinkorasvat olisivat auringolle altistumista vaarallisempia tai runsas vedenjuonti voisi ehkäistä palamista.

Tällaisia väärinkäsityksiä hierontaan edelleen liitetään Artikkeli

Tällaisia väärinkäsityksiä hierontaan edelleen liitetään

Terveystalon Rela-hierojien Marcus Frangén kertoo, miten ymmärrys hieronnan fysiologisista vaikutuksista on muuttunut ja millaisia väärinkäsityksiä hierontaan sitkeästi liitetään.

Vatsaelinkirurgian dosentti Timo Heikkinen: ”Lihavuuskirurgia ei ole kosmeettista kirurgiaa, vaan vaikuttavaa sairauden hoitoa” Artikkeli

Vatsaelinkirurgian dosentti Timo Heikkinen: ”Lihavuuskirurgia ei ole kosmeettista kirurgiaa, vaan vaikuttavaa sairauden hoitoa”

Vaikeaan lihavuuteen voi löytyä apu leikkaushoidosta. Tarkoin harkittu toimenpide parantaa potilaan elämänlaatua monin tavoin, kertoo urallaan jo 1 000 lihavuusleikkausta tehnyt kirurgimme Timo Heikkinen.

Nuorten odotukset työelämän yhdenvertaisuudesta Artikkeli

Nuorten odotukset työelämän yhdenvertaisuudesta

Monella alalla pohditaan keinoja ratkaista osaajapula. Erityisesti Suomessa, missä suuret ikäluokat ovat siirtymässä pois työelämästä, organisaatioissa pohditaan keinoja rekrytoida ja sitouttaa nuoria osaajia, jotka odottavat organisaatioilta vahvaa arvojohtamista. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä arvoja nykyaikaisessa työelämässä, ja ne ovat avainasemassa myös nuorten työntekijöiden hyvinvoinnin, motivaation, tuottavuuden kannalta.