Totta vai tarua: Voiko tyypin 2 diabetes parantua kokonaan?
Kakkostyypin diabeteksen hoidossa elintapahoito on isossa roolissa jokaisen potilaan kohdalla. Ravitsemusterapeuttimme Reija Männikkö kertoo, voiko sairaus kadota hoidon avulla jopa kokonaan.
Totta ja tarua – tähän ei ole täysin yksiselitteistä vastausta. Se on kuitenkin totta, että puhjennut kakkostyypin diabetes voidaan hyvällä elintapahoidolla saattaa niin sanottuun remissiotilaan, mikä tarkoittaa, että verensokeriarvot ovat normaalit eikä lääkehoitoa tarvita. Vaikka sairaus ”uinuu”, alttius siihen on silti piilevänä taustalla, kertoo ravitsemusterapeuttimme Reija Männikkö.
Sairauden saattaminen tähän tilaan on kaikille mahdollista, mutta vaatii valtavasti työtä nimenomaan elintapojen osalta.
– Keskeisessä roolissa on etenkin painonpudotus: remissiotilan saavuttaminen vaatii usein noin 10–15 prosentin painonpudotuksen, ja tähän yltävistä noin puolella tauti saadaan remissiovaiheeseen. Jottei tauti aktivoidu uudelleen, tulee painonpudotuksen myös olla pysyvä. Veriarvojen normalisoituminen voi parhaassa tapauksessa karkeasti arvioiden olla todellisuutta jo puolen vuoden kuluttua diagnoosista.
Remissio on usein sitä todennäköisemmin saavutettavissa, mitä nopeammin diagnoosin jälkeen muutoksia elintapoihin päästään tekemään. Vuosikausien sairastamisen jälkeen remissio voi olla haastavampaa saavuttaa. Elintapoihin kannattaa puuttua jo myös niin kutsutussa esidiabeteksen tilassa, jossa taudin kriteerit eivät vielä täyty, mutta sokeriaineenvaihdunnassa on todettu häiriötä. Elintapojen kohentaminen tässä vaiheessa voi tutkitusti estää taudin puhkeamisen jopa kokonaan, tai ainakin siirtää sitä useilla vuosilla eteenpäin.
– Omilla elintavoilla voi kaikissa diabeteksen vaiheissa vaikuttaa sairastumisriskiin tai taudin etenemiseen, Männikkö painottaa.
Muutokset elintavoissa voivat poikia konkreettisia tuloksia melko nopeastikin: verensokerissa voidaan jo puolen vuoden kohdalla nähdä muutoksia, joskus nopeamminkin. Monilla diabeetikoilla voi olla ongelmia myös kolesterolin kanssa. Veren rasva-arvoissa muutoksia parempaan voidaan havaita jo 3 kuukauden kohdalla.
Miten diabetes oireilee?
Diabeteksen klassisia oireita ovat esimerkiksi jatkuva jano, suurentuneet virtsamäärät ja selittämätön laihtuminen – kun sokeri ei pääse perille kudoksiin energiaa menee hukkaan virtsan mukana. Kakkostyypin diabetes voi kuitenkin kehittyä niin hitaasti vuosien aikana, ettei äkillisesti ilmaantuvia oireita välttämättä tule lainkaan tai ne tulevat niin vaivihkaa, että niihin ehtii tottua. Tauti voi olla pitkään oireetonkin. Diabetesliiton mukaan tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 400 000 suomalaista. Lisäksi 50 000–100 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan tautia tietämättään.
Diabeteksen monet muodot
Diabeteksesta puhuttaessa sairaudesta erotetaan usein kaksi päätyyppiä: tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes. Kaikissa diabeteksen muodoissa on kuitenkin pohjimmiltaan kyse siitä, että verenkierron sokeripitoisuus on pitkäaikaisesti suurentunut. Vaikka yleisesti puhutaan kahdesta päätyypistä, sairauden muotoja on todellisuudessa useampia. Aina ei ole yksiselitteistä, mistä tyypistä on kyse.
– Kakkostyypin diabeteksen juurisyy on, että insuliinihormonin teho kudoksissa ja soluissa on heikentynyt. Haiman pitäisi aina aterian jälkeen alkaa erittää insuliinia, joka toimii ”portinavaajana” soluihin, jotta sokeri pääsee niihin sisään. Tyypin 2 diabeteksessa insuliinin teho on jostain syystä heikentynyt, joten portit soluihin jäävät ikään kuin avaamatta. Tämän seurauksena haima alkaa puskea insuliinia kahta kauheammin.
Ykköstyypin diabeteksessa haima ei eritä insuliinia lainkaan.
Voiko minulla olla kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen?
Tyypin 2 diabetekselle altistaa etenkin perinnöllinen alttius. Myös aiemmin sairastettu raskausajan diabetes nostaa merkittävästi riskiä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Sairausriski kasvaa myös iän karttuessa, mutta sairautta esiintyy myös lapsilla ja nuorilla. Ympäristötekijöiden rooli on keskeinen: ruokavalion, riittävän liikunnan, unen ja stressinhallinnan yhteisvaikutusta ei voi liiaksi korostaa.
Diabeteksen ennaltaehkäisyssä korostuvat samat asiat kuin sairauden elintapahoidossakin.
– Ruokavalion rooli on todella keskeinen, siihen liittyy monia laadullisiakin tekijöitä: etenkin riittävä ravintokuidun saanti, ruokavalion rasvan laatu sekä yksittäisistä ruoka-aineista punaisen lihan syönnin rajoittaminen. Nämä laadulliset valinnat vaikuttavat olennaisesti verensokeriin huolimatta siitä, vaikuttavatko ne painoon, Männikkö linjaa.
Oman diabetesriskin voi selvittää Diabetesliiton verkkosivuilta löytyvän testin avulla.
Miten tyypin 2 diabetesta hoidetaan?
- elintapahoito kaikilla: painonhallinta, liikunnan lisääminen, ruokavalion laadulliset muutokset, tarvittaessa stressinhallinta ja unenhuolto
- lääkehoito tilanteen mukaan: maltillisessa taudissa pelkkä elintapahoito voi riittää, usein tueksi lisätään tablettimuotoinen lääkehoito
- jokaiselle etsitään sopiva yksilöllinen hoitotapa
Ravitsemusterapeutti, terveystieteiden tohtori
Lue lisää aiheesta
Fysioterapeutin 6+1 vinkkiä fyysisen kunnon ylläpitämiseen yli 60-vuotiaana
Vuodet tuovat mukanaan muutoksia kehoon, mutta kunnosta huolehtiminen kannattaa kaiken ikäisenä. Liikkumisen asiantuntija, fysioterapeutti Heidi Haimi, jakaa parhaat vinkkinsä hyvän olon arkirutiineihin, joilla ylläpidät lihasvoimaa, tasapainoa sekä liikkuvuutta – ja myös mielen hyvinvointia.
Milloin on aika hakeutua kaihileikkaukseen? Asiantuntija vastaa
Kaihi koskettaa meistä jokaista jossain kohtaa elämää. Hitaasti kehittyvän kaihin oireisiin saatetaan ajan myötä sopeutua, mutta näköä haittaava kaihi on myös hoidettavissa leikkauksella, jossa silmän samentunut linssi eli mykiö vaihdetaan kirkkaaseen keinomykiöön. Optikko Tuija Tast kertoo kaihileikkaukseen hakeutumisesta.
Tiesitkö nämä 10 asiaa kaihileikkauksesta?
Kaihileikkaus on yleinen toimenpide, jolla on pienet leikkausriskit. Kaihileikkauksia tehdäänkin Suomessa vuosittain jopa lähes 60 000. Silmätautien erikoislääkäri Tuomas Paimela ja optikko Tuija Tast kertovat, mitä kaihileikkauksessa tapahtuu.
7 vinkkiä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen eläkkeellä
Eläkevuodet tuovat mukanaan uudenlaista vapautta – mutta myös vastuun omasta hyvinvoinnista. Kun arjessa on aivan uudenlaista liukumaa, on entistä tärkeämpää pitää huolta sekä kehosta että mielestä.
Silmien terveys yli 60-vuotiaana – tunnistatko nämä iän myötä yleistyvät silmäsairaudet?
Näkö on yksi tärkeimmistä aisteistamme – hyvä näkö auttaa meitä liikkumaan turvallisesti ja nauttimaan aktiivisesta arjesta sekä elämän pienistä yksityiskohdista. Ikääntyminen tuo mukanaan monia luonnollisia muutoksia näköön, mutta toisinaan oireiden taustalla piilee hoidettavissa oleva silmäsairaus.
Kuivat silmät kiusaavat yhä useampaa – asiantuntija neuvoo niksit vaivan kotihoitoon
Kuivasilmäisyys on yleinen vaiva, joka koskettaa erityisesti ikääntyvää väestöä, mutta nykyään siitä kärsivät yhä useammin myös nuoremmat lisääntyneen ruutuajan myötä. Oireiden kanssa ei kannata sinnitellä, sillä kuivasilmäisyyden hoidossa konstit ovat monet – pelkällä kotihoidolla voi vaivasta päästä kokonaan eroon.