Totta vai tarua: Univelan voi kuitata seuraavana yönä
Yli puolet suomalaisista on tutkimusten mukaan väsyneitä. Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri, Fokus Unen erikoisyksikön johtaja Eevert Partinen kertoo, miten selvität todellisen unentarpeesi.

”Totta. Huonoja öitä sattuu toisinaan kaikille. Siitä ei tarvitse huolestua, sillä aivomme ovat viisaat. Jos edellisestä yöstä on kertynyt univelkaa, elimistömme osaa kiriä seuraavana yönä univelan kiinni.
Aivomme osaavat tehostaa unta niin, että univelka kuittaantuu pois hieman lyhyemmänkin unen aikana. Silloin muun muassa syvän unen prosentuaalinen määrä lisääntyy. Ihmisen ei siis tarvitse kuitata univelkaa yhtä monella tunnilla kuin sitä on kertynyt.
Sama aivojen toimintalogiikka pätee myös silloin, kun ihmisellä on unettomuutta. Vaikka uneton nukkuu yössä lyhyempiä aikoja, hänen unensa voi olla parempilaatuista kuin täydet yöunet nukkuvalla. Aivot siis kuittaavat osan univelasta tehostamalla toimintaansa tässäkin tapauksessa.
Selvitä todellinen unentarpeesi
Perussääntö on, että ihmisen tulisi nukkua seitsemästä yhdeksään tuntia yössä. Monet tosin väittävät pärjäävänsä vähemmälläkin. Se ei ole välttämättä totta.
Jos haluaa selvittää, paljonko todellisuudessa tarvitsee unta yön aikana, kannattaa tarkkailla unta lomalla.
Mikäli herää lomapäivinä joka päivä esimerkiksi tunnin myöhemmin kuin yleensä arjessaan, kertoo se unen tarpeen todellisen määrän. Kannattaa tosin loman alussa huomioida, että mikäli univelkaa on kertynyt pitkältä ajalta, tilanteen tasoittumiseen voi mennä noin viikko.
Omaa unta on lupa arvostaa. Käytännössä se tarkoittaa, että pyrkii suunnittelemaan arjestaan mahdollisimman säännöllistä niin, että aamut alkaisivat aina samaan aikaan.
Päivän aikana tulisi myös olla aktiivinen, jotta unipainetta muodostuu illalle. Illalla puolestaan olisi hyvä opetella rauhoittumaan.
Doomscrollauksen taustat
Nykyaikana monenlaiset houkutukset pitävät meitä väkisin hereillä silloinkin, kun jo tunnemme itsemme väsyneeksi. Ympärillämme on myös paljon keinotekoista valoa, mikä vaikeuttaa nukahtamista ja häiritsee normaalia väsymyksen kokemusta.
Yksi meitä valvottavista asioista tunnetaan terminä doomscrollaus. Se tarkoittaa katastrofiuutisten ja ilkeilevien sosiaalisen median sisältöjen jatkuvaa selailua kännykällä. Doomscrollaus antaa aivoille dopamiinipuuskan ja sitä kautta hyvän olon tunteen, mikä tekee siitä koukuttavaa.
Teemme doomscrollausta myös siksi, että tieto luo turvaa: sen avulla koemme tietävämme mitä maailmassa tapahtuu ja mistä muut puhuvat. Onkin luonnollista, että ihminen tuntee tiedonjanoa. Emme olisi lajina näin pitkällä ilman kiinnostusta selvittää, mitä seuraavan vuorenhuipun takana on.
Tätä tarvetta ei tulisi kuitenkaan tyydyttää illalla juuri ennen nukkumaan menoa, vaan säästää se seuraavaan aamuun.
Kroonistuuko univelka?
Tutkimusten mukaan yli 50 prosenttia suomalaisista on väsyneitä ja vähintään 20 prosentilla se johtuu univelasta. Sen taustalla vaikuttavat monenlaiset tekijät. Yksi syy univelan kerääntymiseen lienee se, että arjessa on rajallinen määrä tunteja, joita yritetään ikään kuin varastaa unesta.
Teoriassa univelan kroonistuminen on mahdollista. Jos nukumme esimerkiksi viikon ajan joka yö liian vähän, havaitsemme muutoksia ihmisen elintoiminnoissa.
Pitkäkestoisen univelan oireita voivat olla esimerkiksi
- Verenpaineen nousu
- Kolesterolitasojen heikentyminen
- Stressihormoneiden lisääntyminen
- Matala-asteinen tulehdus
- Kohonneet verensokerit
Univelka voi myös lisätä epäterveellisiä ruokatottumuksia ja vähentää halukkuutta liikuntaan, jolloin paino alkaa nousta. Todella pitkään jatkuessaan univelka voi myös lisätä psykiatrisia sairauksia, kuten ahdistusta ja masennusta.
Pitkittynyttä univelkaa ei kuitenkaan voi vähentää muuten kuin säännöllisellä unirytmillä, sillä unta ei voi nukkua varastoon.”

Yleislääkäri
Lue lisää aiheesta

Totta vai tarua: Unettomuus periytyy
Totta. Unettomuudessa ja herkkäunisuudessa on geneettistä perimää. Monilla unettomuudesta kärsivillä löytyy siis suvusta muitakin, joilla on ollut unettomuutta. Mutta missä menee unettomuuden ja vähäunisuuden raja? Kysymykseen vastaa Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri, Fokus Unen erikoisyksikön johtaja Eevert Partinen.

Totta vai tarua: Mitä syvemmin nukut, sitä vähemmän näet unia
Syvällä unella on merkittävä rooli yön aikaisessa palautumisessa ja aivojen toiminnan ylläpitämisessä. Kannattaako ihmisen kuitenkaan yrittää optimoida syvää unta? Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri, Fokus Unen erikoisyksikön johtaja Eevert Partinen kertoo, mikä on erilaisten univaiheiden tehtävä.

Vaikuttaako hiilihydraattien syöminen illalla unen laatuun?
Yleislääketieteen erikoislääkäri Ulla Vehniäinen vastaa Unen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta väsymykseen.

Totta vai tarua: Melatoniinilla voi torjua jetlagia
Melatoniini auttaa jetlagiin, kun sitä käytetään oikein. Ensimmäisen annoksen voi itään päin matkustaessa ottaa jo lentokoneessa, sanoo neurologian erikoislääkäri, professori ja unilääkäri Markku Partinen.

Miten vähennän hampaiden narskuttelua?
Hampaiden narskuttelu eli bruksismi on yöllä tapahtuvaa tahatonta hampaiden yhteen puremista tai hankaamista. Narskuttelu aiheuttaa muun muassa hampaiden kulumista ja kipua leukanivelissä sekä puremalihaksissa. Terveystalon erikoishammaslääkäri Timo Suojärvi kertoo, kuinka narskuttelun oireita voidaan hoitaa ja miten siitä syntyviä vaurioita voidaan vähentää.

Neljä yleistä syytä yöllisiin heräämisiin
Toisin kuin usein ajatellaan, yöllisten heräämisten ajankohdan perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä niiden syistä, sanoo lääkäri Riika Tavast Seinäjoen Fokus Unesta. ”Lääkärille heräämisaika saattaa antaa pieniä vihjeitä. Esimerkiksi masennus saattaa johtaa aamuöisiin heräämisiin, mutta yhtä hyvin masentuneen saattaa olla vaikea nukahtaa.” Hän kertoo nyt, mitkä asiat yleisimmin herättävät yöllä ja mitä niille voi tehdä.