Totta vai tarua: Unettomuus vaikuttaa muistiin

Unettomuus heikentää ihmisen kognitiivista suoriutumiskykyä kokonaisuudessaan.

− Univaje heikentää keskittymiskykyä, tunnesäätelyä ja päättelykykyä. Muistin osalta jo yksi huonosti nukuttu yö haittaa muistijälkien syntymistä, kertoo Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri sekä unilääkäri Eeva Löfgren.

Nykyisissä valtavaa kognitiivista kapasiteettia vaativissa töissä unen ja muistin hyvinvointi korostuu.

− Univajeisena voivat salasanat alkaa unohtua, tavarat hukkua ja deadlinet paukkua, Löfgren kuvailee.

Unettomuudella on vaikutusta sekä lyhyt- että pitkäkestoiseen muistiin

Univaje vaikeuttaa erityisesti päivän aikana opittujen asioiden mieleen painamista.

− Tutkimuksia unen ja muistin yhteydestä on runsaasti. Esimerkiksi opetetun materiaalin muistamista on testattu univajeisen yön jälkeen ja uudelleen useiden kuukausien jälkeen. Univaje on häirinnyt tutkimuksissa tiedon jäämistä sekä lyhyt- että pitkäaikaiseen muistiin, Löfgren kertoo.

Unettomuus on hyvin yksilöllistä: osalla on vaikeuksia nukahtaa ja osa taas heräilee aamuyöstä. Eroa on näin myös siinä, mikä univaiheista jää vajaaksi. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, mikä muistityypeistä kärsii.

− Niin kutsuttu perusuni eli NREM-uni vaikuttaa erityisesti tietomuistiin. Eli siihen, että opimme esimerkiksi tenttimateriaalit ja uusia taitoja. REM-uni taas on oleellinen tunnemuistojen käsittelyssä.

Unettomuuden vaikutukset muistiin ovat yleensä tilapäisiä

Mitä enemmän unettomia öitä on, sitä kehnommalta muisti tuntuu. Muistiongelmat nimittäin kertautuvat, jos unettomuus pitkittyy.

− Onneksi muisti pääosin korjaantuu, kun uni saadaan kuntoon. Univajeen pitkäaikaisia haittoja on kuitenkin tutkittu paljon ja on viitteitä siitä, että sekä pitkäaikainen unettomuus että unettomuuteen käytetyt bentsodiatsepiini-lääkkeet voivat lisätä riskiä muistisairauksien kuten Alzheimerin taudin puhkeamiselle, Löfgren kertoo.

Helli muistia hyvällä unella ja elintavoilla

Unettomuuden taustalla olevat syyt kannattaa selvittää ja hoitaa, jotta unta saataisiin korjattua. Parempi uni näkyy nopeasti päiväaikaisen toimintakyvyn parantumisessa.

− Tärkeimpänä on stressin hallinta, sillä stressi vaikuttaa uneen eikä jatkuva kuormitus tee hyvää aivoille. Kyky rauhoittua ja rentoutua on tärkeää. Hyvän unen lisäksi muistia hellii riittävä liikunta, tarpeeksi hyviä rasvoja ja kasviksia sisältävä ruokavalio, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön rajoittaminen. Muistia kannattaa myös harjoittaa, Löfgren neuvoo.