Totta vai tarua: pitääkö naisten nukkua miehiä enemmän?

Yleisesti ottaen ihmisen tulisi saada vähintään seitsemän tuntia unta sukupuolesta riippumatta.

− Unen tarpeeseen vaikuttavat eniten ikä, genetiikka, kronotyyppi, elämäntavat ja sairaudet sekä unen laatu. On kuitenkin mielenkiintoista, että esimerkiksi Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen*  mukaan suomalaiset naiset nukkuvat keskimäärin 14 minuuttia miehiä enemmän. Tämä ero on tuplaantunut kymmenessä vuodessa, kertoo Terveystalon työterveyslääkäri ja unilääkäri Sanna-Tuulia Mattila.

Tutkimusten mukaan naisen ja miehen kronologinen kello on hieman erilainen. Miehen keskuskello on naisia pidempi eli 24 tuntia ja 11 minuuttia. Naisen taas 24 tuntia ja viisi minuuttia.

− Se, että naisen ja miehen vuorokausi on ikään kuin hieman eri pituinen, ei kuitenkaan vaikuta minuutteja enempää unen määrän tarpeeseen, Mattila kommentoi.

Mattilan mukaan unettomuus on myös 1.5 kertaa yleisempää naisilla kuin miehillä. Unettomuus tarkoittaa sitä, että on joko vaikeutta saada unta, yöaikaista heräilyä tai molempia.

− Ero näkyy varhain, sillä jo kouluterveyskyselyissä unettomuus on tytöillä yleisempää . Omalla vastaanotollani olen havainnut, että naiset myös puhuvat enemmän unettomuudestaan ja tuovat univaikeuksia esiin. 

Naisen hormonaaliset vaihtelut vaikuttavat unen laatuun läpi elämän

Mattilan mukaan syyt siihen, miksi naiset voivat tarvita unta miehiä enemmän, löytyvätkin unen laadusta.

− Mitä huonompaa unen laatu on, sitä enemmän unta tarvitsee. Jos nainen esimerkiksi heräilee herkästi yön aikana, ei seitsemän tuntia unta riitä verrattuna henkilöön, jolla uni on syvää ja levollista. 

Naisen keho käy läpi koko elämän monenlaisia hormonaalisia vaihteluita, jotka voivat aiheuttaa unettomuutta ja heikentää unen laatua.

− Moni nainen kertoo nukkuvansa huonommin kuukautisten aikaan, mikä johtuu estrogeenin tason laskusta. Kuukautiset voivat myös laskea rauta-arvoja ja aiheuttaa levottomien jalkojen oireilua, mikä vaikeuttaa nukahtamista. 
Myös raskauden aikaiset hormonimuutokset sekä muutokset kehossa – kuten pallean nousu – voivat heikentää unta tai aiheuttaa unenaikaisia hengityshäiriöitä.

− Synnytyksen jälkeen puolestaan yöaikainen imetys keskeyttää nukkumista. Monelle myös jää pikkulapsivaiheen jälkeinen levoton nukkuminen ikään kuin päälle, Mattila kertoo.

Lopulta myös vaihdevuodet muuttavat unta.

− Unihäiriöistä ja unettomuusoireista kärsii vaihdevuosien aikana 40–60 % vaihdevuosi-ikäisistä.  Vaihdevuosien jälkeen naisilla esiintyy myös uniapneaa enemmän ja uniapneariski nousee samalle tasolle kuin miehillä. Kun kaikki nämä useimman naisen kokemat hormonaaliset muutokset ja niiden vaikutukset unen laatuun otetaan huomioon, voivat naiset tarvita unta terveitä miehiä enemmän lähestulkoon läpi elämän.

Myös mielenterveyden haasteet vaikuttavat unen laatuun

Riittävä uni auttaa säätelemään tunteita, kuten stressiä. Unen puute voi johtaa jopa masennukseen.

− Kyseessä on ikävä kierre, sillä mielen haasteet voivat aiheuttaa unettomuutta ja unettomuus lisää mielen haasteita, Mattila kuvailee.

Naisilla ahdistuneisuus ja masennusoireet ovat miehiä yleisempiä. Tämä voi olla yksi syy sille, miksi naisten unentarve voi olla keskimäärin miehiä suurempi.

− Havaintoni mukaan naiset ovat taipuvaisempia kantamaan koko perheen psykososiaalista stressiä ja arki voi olla hyvin kuormittavaa. Esimerkiksi Terveystalossa naisten osuus ahdistuneisuus- ja masennusdiagnooseista on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna: naisten osuus noin 68 % ja miesten 32 %.

Kuuntele kehoasi

Mattilan mukaan tärkeintä on kuunnella omaa kehoa ja kunnioittaa sen tarpeita – oli sitten nainen, mies tai muunsukupuolinen.

− Jos elimistössä kuormittaa jokin – kuten naisella esimerkiksi kuukautiset – voi suoda keholleen enemmän unta, noudattaa ehkä tiukemmin unirytmiä ja nukkua päiväunia. On siis oikeus hidastaa tahtia. Ja jos kuukautiset tai esimerkiksi vaihdevuodet aiheuttavat hankalia uniongelmia, on hyvä keskustella asiasta gynekologin kanssa, Mattila muistuttaa.

Tutustu Fokus Unen erikoisyksikköön

Artikkelissa mainitut lähteet:

*Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus: Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2954-1395. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 4.3.2024]. Saantitapa: https://stat.fi/tilasto/akay