Totta vai tarua: Onko sokerikoukku olemassa?
Syöminen koukuttaa eri tavalla kuin tupakka ja alkoholi. Siksi myös riippuvuuden tunteesta pääseminen vaatii toisenlaisia keinoja, sanoo ravitsemusterapeutti Tarja Himberg.

Tieteen näkökulmasta sokeri ei aiheuta samanlaista fysiologista riippuvuutta kuin tupakka, alkoholi tai huumeet. Syömiseen voi kuitenkin kehittyä monimutkaisempi suhde, joka aiheuttaa tunteen riippuvuudesta.
Yksi taustatekijä on, että usein tiettyyn ruokaan liittyy sääntöjä, että sitä saa syödä vain harvoin. Silloin tälle ruoalle syntyy iso palkintoarvo, minkä seurauksena sitä halutaan enemmän. Näin syntyy ikävä kehä. Monella on taustalla se, että he yrittävät pudottaa painoa ja syövät siksi liian vähän. Energiavaje kasvattaa himoa kiellettyä ruokaa kohtaan entisestään. Tyypillisesti syödään liian vähän aamulla ja päivällä eli kaivetaan kuoppaa illaksi, jolloin mieliteot usein iskevät. Usein myös nostamme herkut jalustalle ja ne saavat hirveän ison merkityksen. Jos herkkuihin liittyvistä säännöistä ei pysty pitämään kiinni, se koetaan helposti epäonnistumisena. Ajatellaan, että minulla ei ole itsekuria tai selkärankaa.
Jotta tästä kehästä pääsee pois, on tärkeää ymmärtää, ettei sokerin kohdalla ole kyse samasta asiasta kuin alkoholin tai tupakan kohdalla. Niistä riippuvainen ei voi käyttää niitä vain vähän, vaan niitä on vältettävä kokonaan. Ruokaa ei voi välttää samalla tavalla, vaan ratkaisujen on oltava muita. Monet toki pystyvät olemaan ilman sokeria, mutta yleensä toimivampaa olisi käsitellä suhdettaan syömiseen ja pyrkiä kohtuuteen.
Kohtuuteen pääsee syömällä säännöllisesti, riittävästi ja laadukkaasti eli proteiinia, täysjyväpitoisia hiilihydraatteja, paljon värikkäitä kasviksia ja pehmeää rasvaa. Ei pidä niukistella, vaan uskaltaa syödä itsensä kylläiseksi, mikä ei tarkoita samaa kuin ähkyyn asti syöminen. Tätä rajaa saattaa joutua tunnustelemaan. Riittävän syömisen mittarina voi pitää esimerkiksi sitä, tuleeko päivän aikana jossain kohdassa hallitsematonta nälkää tai tunne, että on pakko saada jotain tiettyä ruokaa. Usein kun asiakkaani alkavat syödä riittävästi perusruokaa, he toteavat, että makeanhimon hillitseminen on helpompaa kuin he ajattelivat. Ei tarvitsekaan ponnistella ja pinnistellä.
Jos himo ei hellitä, on hyvä miettiä, onko makeansyönti opittu tapa. Yhdistyykö se johonkin tiettyyn tilanteeseen, kuten rankan työpäivän jälkeiseen iltaan? Tällaisista tiedostamattomista tavoista voi opetella pois, kun ne ensin tiedostaa. Jos tämäkään ei auta, kannattaa miettiä, hoitaako ruoan avulla jotakin tunnetta. Moni syö vaikkapa suruun tai pönkittää ruoalla positiivisia tunteita.
Asioista ei kannata tehdä liian vaikeita. Voisiko herkku olla vain yksi ruoka muiden joukossa? Jos haluaa karkkia, ottaa karkin sen sijaan, että kieltää sen itseltään, koska karkkia saa syödä vain lauantaisin. Makeaa voi halutessaan syödä vaikka joka päivä pienesti, esimerkiksi kaksi palaa suklaata tai jälkiruokarahkan työpaikan ruokalassa. Moni pelkää, että tämä johtaa hallinnan menetykseen, mutta kun uskaltaa antaa itselleen luvan, kielletyn hedelmän hohto katoaa. Aluksi annoskoot voivat olla suuria, mutta ajan mittaan ne järkevöityvät ja lopulta saattaa huomata, että tänään ei teekään mieli makeaa.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta

Milloin viimeksi jumppasit silmiäsi? Ota talteen silmälääkärin vinkit
Silmäjumppa ei tee ihmeitä – se ei paranna näköä eikä poista silmälasien tarvetta. Mutta silmien säännöllinen lepuuttaminen ja verryttely voivat kuitenkin tuoda konkreettista helpotusta esimerkiksi kuiviin silmiin. Kokeile silmätautien erikoislääkäri Timo Hellstedtin silmäjumppavinkkejä.

"Kolme korttipakan kokoista kerta-annosta" – saatko sinä riittävästi proteiinia?
Ikääntyessä ravinnolla on entistä suurempi merkitys toimintakyvyn säilyttämisessä. Riittävä proteiininsaanti auttaa ehkäisemään sekä lihasmassan että -voiman heikkenemistä, tukee luuston terveyttä ja edistää palautumista. Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miten lisäät helposti proteiinia päivittäiseen ruokavalioosi.

Nälkäkiukku ei katso ikää – näin pidät kiinni ruokarytmistä myös eläkeiässä
Eläkkeellä arjen rakenne usein muuttuu ja tiukat aikataulut väistyvät rennomman rytmin tieltä. Lounastaukoa ei kannata kuitenkaan unohtaa – ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miksi säännöllisestä ruokarytmistä kannattaa pitää huolta myös eläkeiässä.

Millaisin keinoin yli 70-vuotias voi huolehtia terveydestään? Tee nämä 9 asiaa joka päivä
Ikääntyessä keho kokee monia luonnollisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa paitsi sairastumisriskiin myös arjen sujuvuuteen. Elintavoilla on kuitenkin mahdollista jarruttaa muutosta minkä ikäisenä tahansa ja tehdä omista eläkevuosistaan terveempiä.

Tiesitkö jo tämän valinnanvapauskokeilusta? 4+1 tärkeää yksityiskohtaa
Kelan valinnanvapauskokeilu avaa 65 vuotta täyttäneille uusia mahdollisuuksia päästä yksityisen lääkärin vastaanotolle joustavasti ja edullisesti. Tiedätkö jo, mistä kokeilussa on kyse?

Mihin pitkittynyt univaje voi johtaa?
Kun uni jää toistuvasti liian vähäiseksi, seuraukset tuntuvat arjessa ja pidemmällä aikavälillä myös terveydessä. Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkärin mukaan pitkittynyt univaje voi altistaa myös vakaville sairauksille.