Totta vai tarua: Light-limu on terveyden kannalta parempi valinta kuin sokerilimu
Mitä kannattaa pitää mielessä, kun virvoitusjuomahammasta kolottaa? Ravitsemusterapeuttimme Katri Liski vastaa.
Väite on totta, mutta asia ei ole lainkaan niin mustavalkoinen. Virvoitusjuomien runsasta käyttöä ei voi suositella, olipa juoma keinotekoisesti tai sokerilla makeutettua. Sokeria on kuitenkin tutkittu melko paljon, ja etenkin sillä makeutettujen juomien runsaan käytön haitoista on näyttöä. Haittoihin lukeutuvat muun muassa suurentunut lihavuuden, kakkostyypin diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä matala-asteisen tulehduksen riski. Lyhyellä aikavälillä runsas sokerijuomien nauttiminen voi lisäksi aiheuttaa esimerkiksi väsymystä ja mielialan laskua, jos verensokeri sahaa edestakaisin.
Keinotekoisia makeutusaineita on ehditty tutkia vähemmän, ja näytöt niiden haitoista ovat vielä vajavaisia.
Light-tuotteet nousevat usein esiin painonhallinnasta puhuttaessa. Sen suhteen niiden hyötyä ei kuitenkaan ole kiistattomasti osoitettu, vaan tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Olennaista on tiedostaa, että light-virvokkeissa on muitakin puolia kuin energiamäärä. Hampaiden terveydelle haitallisia ovat yhtä lailla sekä keinotekoisesti että sokerilla makeutetut juomat. Keinotekoisten makeutusaineiden yhteyttä suolistomikrobeihin on myös tutkittu, mutta tästäkään ei ole vielä saatu yksiselitteistä näyttöä.
Tärkeintä on ymmärtää, että virvoitusjuomat, olivatpa ne makeutettu keinotekoisesti tai sokerilla, eivät kuulu arkeen ja päivittäiseen käyttöön, vaan juhlahetkiin ja tietoisiin herkutteluhetkiin.
Mitä ovat yleisimmin käytetyt keinotekoiset makeutusaineet?
Yleisimmin virvoitusjuomissa käytettäviä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami K, ja sukraloosi. Aspartaami ja asesulfaami K ovat noin 200 kertaa ja sukraloosi on noin 600 kertaa sokeria makeampaa. Ne eivät kuitenkaan sisällä lainkaan tai juuri lainkaan energiaa. Makeutensa vuoksi niitä myös tarvitaan juoman makeutuksessa hyvin pieniä määriä.
Tärkeintä on ymmärtää, että virvoitusjuomat, olivatpa ne makeutettu keinotekoisesti tai sokerilla, eivät kuulu arkeen ja päivittäiseen käyttöön, vaan juhlahetkiin ja tietoisiin herkutteluhetkiin. ”
Katri Liski
Ovatko keinotekoiset makeutusaineet turvallisia?
Makeutusaineille on määritelty turvallisen päiväsaannin yläraja, niin sanottu ADI-arvo. Jotta riski nykyisten turvallisen käytön rajoissa toteutuisi, tulisi käyttömäärien olla hyvin merkittäviä. Aspartaamin turvallisen saannin raja on tällä hetkellä 40 mg painokiloa kohden päivässä. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä riskikäytön raja ylittyisi, jos hän joisi aspartaamilla makeutettuja juomia 4,6 litraa päivittäin – ja vieläpä jatkuvasti pitkällä aikavälillä.
Joissakin tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että aspartaamilla olisi yhteys syöpään. Näyttö ei kuitenkaan ole vielä vakuuttavaa, eikä myöskään ole tiedossa, onko kyseessä syy-seuraus-yhteys vai onko kyse esimerkiksi siitä, että paljon virvoitusjuomia käyttävien elintavat olisivat muutenkin terveydelle haitallisia.
Tämänhetkisen tiedon valossa kohtuullisesti virvoitusjuomia nauttivan ei siis tarvitse olla peloissaan mahdollisesta yhteydestä syöpään.
Kuinka vähentää omaa virvoitusjuomien nauttimista?
- Etsi korvaava tuote.
Mieti, millä voisit korvata makeutetun virvoitusjuoman. Paras ja helpoin vaihtoehto on vesi, jota voi myös maustaa mieleisekseen esimerkiksi mintulla, basilikalla, timjamilla, sitruunamelissalla tai kurkkuviipaleilla.
Voit kokeilla myös hiilihapotettua vettä ja maustettuja kivennäisvesiä. Maustetut kivennäisvedet on kuitenkin syytä erottaa mehukivennäisvesistä ja hyvinvointijuomista, jotka muistuttavat sisällöltään jo enemmän virvoitusjuomia. - Ole kärsivällinen.
Uuteen makuun tottuminen vie usein pari kolme viikkoa, joten muutokselle kannattaa antaa aikaa tai tehdä se portaittain, jotta lopputulos on pysyvä. - Mieti, mihin tilanteisiin virvoitusjuoma kuuluu.
Jos et halua luopua virvoitusjuomista kokonaan, pohdi ainakin, millaisiin hetkiin se kuuluu. On iso ero, nautitaanko limsoja satunnaisesti juhlissa tai tietoisesti herkuttelumielessä, vai litkitäänkö niitä päivittäin janojuomana veden sijaan. Jos limsoja juo, tärkeintä on muistaa kohtuus – ja ajoittaa juominen mieluiten aterioiden yhteyteen.
Lue lisää aiheesta
Totta vai tarua: Suomalaiset syövät liikaa proteiinia
Kauppojen hyllyt ovat jo vuosien ajan notkuneet proteiinituotteista, ja niitä myös ostavat kaikenikäiset. Terveystalon ravitsemusterapeutti Jan Verho muistuttaa, että valtaosa suomalaisista saa riittävästi proteiinia ihan perusruokavaliosta.
"Mitkä ovat parhaat välipalat ja ruokalajit painonpudotukseen?"
Ravitsemusterapeutti Vilma Kantonen vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ruokailuajoista ja välipaloista.
Ravitsemusohjeita herkkävatsaiselle – mitä kannattaa välttää ja mitä suosia?
Vatsavaivojen jäljittäminen tuntuu usein salapoliisityöltä, kun oireiden aiheuttajaa etsitään ruokavaliokokeiluilla. Laillistettu ravitsemusterapeutti Mari Näätänen kertoo, millaiset ruoka-aineet sopivat yleensä herkkävatsaisille, mutta muistuttaa, ettei ruokavaliota kannata rajoittaa liikaa.
"Kannattaako urheilusuorituksen jälkeen syödä heti vai myöhemmin?"
Ravitsemusterapeutti Maija Hietanen vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin liikunnasta ja ruokavaliosta.
Ikäännytkö ennenaikaisesti? 5+1 vinkkiä matala-asteisen tulehduksen vähentämiseksi
Matala-asteinen tulehdus ei tyypillisesti aiheuta mitään oireita, mutta voi kaikessa hiljaisuudessa lisätä merkittävästi sairastumisriskiä ja edistää solujen ennenaikaista ikääntymistä. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi kertoo, miten tulehdustilaa voi torjua kotikonstein.
Näin onnistut painonpudotuksessa ja saat pysyviä tuloksia
Yhä useampi suomalainen kamppailee terveydelle haitallisen ylipainon kanssa ja etsii ratkaisua hittidieeteistä tai lääkkeistä. Terveystalon laillistettu ravitsemusterapeutti, filosofian tohtori Sirpa Soini on tutkinut onnistuneita painonpudottajia ja kertoo, miten sinäkin voit toteuttaa elämänmuutoksen.