Totta vai tarua: jo yksikin lasillinen vaikuttaa uneen
Moni käyttää alkoholia unilääkkeenä, sillä kokee sen helpottavan nukahtamista. Terveystalon työterveyshuollon erikoislääkäri Petteri Hyrynkangas kertoo, miten alkoholi todellisuudessa vaikuttaa uneemme.

– On totta, että jo yksikin lasillinen alkoholia vaikuttaa aivojemme toimintaan ja sitä kautta uneen, jos alkoholi ei ole ehtinyt poistua elimistöstä. Esimerkiksi yömyssy illalla väsyttää ja nopeuttaa nukahtamista, mutta heikentää merkittävästi unen laatua. Kaiken kaikkiaan alkoholin vaikutukset uneen ovat negatiivisia, Terveystalon työterveyshuollon erikoislääkäri ja vastaava työterveyslääkäri Petteri Hyrynkangas kertoo.
Pienikin määrä alkoholia lamaa hermostomme toimintaa
Alkoholi vaikuttaa aivojemme toimintaan hyvin kokonaisvaltaisesti.
− Hyvin pienikin määrä alkoholia lamaa hermostomme toimintaa, mikä tekee unesta katkonaista. Alkoholi myös pienentää sykevälivaihtelua ja kiihdyttää sykettä, mikä heikentää yöaikaista palautumista. Kun uni ei ole palauttavaa, koemme esimerkiksi väsymystä päivällä, mielialan laskua, ruokahalun kasvua ja keskittymisvaikeuksia. Olemme myös alttiimpia tapaturmille.
Runsas alkoholin käyttö voi johtaa pitkäaikaiseen unettomuuteen.
− Taustalla on todennäköisesti se, että pitkäaikaisessa käytössä alkoholi muuttaa aivojemme kykyä säädellä valveillaoloa ja unta. Monet uneen ja alkoholiin liittyvistä ilmiöistä ovat kuitenkin sellaisia, että tiedämme niiden yhteyden, mutta emme taustalla vaikuttavaa mekanismia, Hyrynkangas kommentoi.
Alkoholi sekoittaa unisykliä ja iskee erityisesti REM-uneen
Uni ei ole samanlaista läpi yön, vaan kulkee sykleissä vaiheesta toiseen. Tällaisia univaiheita ovat esimerkiksi syvä uni sekä REM-uni eli niin kutsuttu vilkeuni.
− Alkoholi vaikuttaa kaikkiin univaiheisiin, mutta vähentää erityisesti REM-unen määrää. Vilkeuni on oppimisen ja muistin kannalta keskeinen univaihe. Alkoholi voi myös sekoittaa univaiheiden järjestystä, mikä tekee unesta kaiken kaikkiaan pinnallisempaa ja vähemmän palauttavaa.
Alkoholi pahentaa olemassa olevia unihäiriöitä ja sairauksia
Alkoholin hermostoa lamauttava vaikutus ahtauttaa hengitysteitä yön aikana.
− Tämä lisää esimerkiksi kuorsaamista ja uniapnean oireita. Alkoholia ei myöskään kannata käyttää jo olemassa oleviin uniongelmiin, eli esimerkiksi nukahtamisvaikeuksiin, sillä se vain syventää ongelmia pidemmällä aikavälillä. Alkoholi itsessään sekä siitä johtuva unen heikentyminen voivat myös pahentaa esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen oireita, Hyrynkangas kuvailee.
Lasillisen vaikutusta omaan uneen voi tarkkailla
Hyrynkankaan mukaan alkoholi vaikuttaa meihin kaikkiin, mutta vaikutusten voimakkuus on yksilöllistä.
− Esimerkiksi vanhemmilla ihmisillä vähäisempi kehon nestemäärä sekä mahdolliset sairaudet pahentavat alkoholin vaikutuksia uneen. Myös naiset ovat fysiologisista syistä herkempiä alkoholin vaikutuksille, sillä naisilla on kehossa vähemmän vettä suhteessa painoon.
Jos joulunaikaa juhlistaa lasillisella tai toisella, on hyvä seurata sen vaikutuksia omaan uneen.
− Esimerkiksi erilaiset älylaitteet ovat tehneet helpoksi oman unen seuraamisen. Kun tietää, millaista oma normaali uni on, näkee helpommin alkoholin mahdolliset vaikutukset. Monet ovatkin huomanneet älylaitteensa avulla, että jo yksikin lasillinen on heikentänyt unenlaatua ja lisännyt heräilyä, vaikkei sitä itse aamulla muistaisikaan, Hyrynkangas kuvailee.

Työterveyshuollon erikoislääkäri, vastaava työterveyslääkäri
Lue lisää aiheesta

Mihin pitkittynyt univaje voi johtaa?
Kun uni jää toistuvasti liian vähäiseksi, seuraukset tuntuvat arjessa ja pidemmällä aikavälillä myös terveydessä. Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkärin mukaan pitkittynyt univaje voi altistaa myös vakaville sairauksille.

Mikä on riittävä määrä syvää unta?
Yleislääketieteen erikoislääkäri Sirkku Käsmä vastaa elokuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unen vaiheista.

Seitsemän hoitokeinoa uniapneaan
Uniapnea vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun ja terveyteen. Onneksi hoitokeinoja on useita – ja tietyissä tapauksissa uniapneasta voi parantua kokonaan. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo seitsemän tehokasta tapaa hoitaa uniapneaa.

Voiko ravintolisistä olla apua unettomuuteen?
Ravitsemusterapeutti Mikko Rinta vastaa heinäkuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja ravintolisistä.

Totta vai tarua: levottomat jalat lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Levottomat jalat -oireyhtymä on yleensä yli 40-vuotiaiden vaiva ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Terveystalon neurologi ja unilääkäri kertoo, miten oireyhtymän voi tunnistaa ja miten sitä hoidetaan.

Näin nukut paremmin myös kesähelteillä: unilääkärin viisi vinkkiä
Kesä ja erityisesti kesäloma ovat erinomaista aikaa niin kehon kuin mielen palautumiselle. Laadukas ja riittävä uni on tärkeä palautumisen perusta, mutta miksi nukumme kesällä usein huonommin?