Totta vai tarua: Halvin laihdutuslääke on uni
Unen yhteys painoon on suurempi kuin moni arvaisikaan: se vaikuttaa paitsi käyttäytymiseen ja syömiseen liittyviin valintoihin, myös suoraan aineenvaihduntaan ja sitä kautta energiankulutukseen. Unilääketieteeseen erikoistunut lääkäri Eeva Löfgren kertoo, kuinka voit valjastaa yöunet painonhallinnan tueksi.

”Väite on totta. Unella on merkittävä vaikutus painonhallintaan sekä käyttäytymisen että aineenvaihdunnan kautta.
Tutkittaessa univajeen vaikutusta ruokahaluun on todettu, että kahden tunnin univaje johtaa keskimäärin 450 lisäkalorin kuluttamiseen seuraavana päivänä. Määrät vaihtelevat 250–500 kalorin välillä, mutta vaikutus on merkittävä.
Tuloksia selittää se, että univaje lisää halua syödä nopeita hiilihydraatteja ja rasvapitoisia ruokia. Toisaalta univaje vaikuttaa myös suoraan suolistohormonien kautta: univajeisella ihmisellä kylläisyyshormoni leptiinin eritys vähenee, ja nälästä viestivän greliinin eritys taas aktivoituu ja lisääntyy.
Lisäksi univaje iskee otsalohkoon, joka toimii mielihalujen hillitsijänä ja rajoittajana. Väsyneenä otsalohkon toiminta vaimenee, jolloin mieliteoille ja ruokahimotuksille antaa helpommin periksi – esimerkiksi kaupassa heräteostosten muodossa.
Pitkäkestoinen univaje simuloi kehittyvää diabetesta
Pitkäaikaisessa univajeessa myös sokeriaineenvaihdunnan säätely heikkenee. Pitkäkestoisen univajeen voi jopa ajatella simuloivan kehittyvää diabetesta: kortisolin erityksen muuttuessa ihmisen stressinsietokyky muuttuu, minkä seurauksena ihminen kuormittuu ja ylivirittyy aiempaa helpommin. Univajeisena ei siis kestetä samanlaista rasitusta kuin hyvin nukkuneena.
Uni vaikuttaa myös siihen, miten tehty treeni puree. Univajeisella ihmisellä, jolla syvän unen määrä jää liian vähäiseksi, kasvuhormonin eritys alkaa heiketä. Jos kasvuhormonia ei erity, eivät lihakset myöskään kehity. Univajeisena salilla kyykkääminen ei siis tuota yhtä hyviä tuloksia kuin hyvin nukkuneena treenaaminen.
Kahden tunnin univaje johtaa keskimäärin 450 lisäkalorin kuluttamiseen seuraavana päivänä. “
Eeva Löfgren
Onko jokin univaihe painohallinnalle erityisen tärkeä?
Syvä uni on painonhallinnan kannalta tärkein. Syvän unen vaihe tulee illalla aina oman univalverytmin mukaan samaan aikaan alkuyöstä – nukkuipa silloin tai. Jos siis valvoo ohi oman syvän unen vaiheensa, jää se siltä yöltä kokonaan väliin.
Omaa sisäistä univalverytmiä voi tahdistaa. Syvää unta tukevat parhaiten säännölliset nukkumaanmenoajat ja rauhoittumisaika iltaisin. Syvää unta pitää ”houkutella” esiin – rankan urheilusuorituksen jälkeen kiireellä petiin menemällä se ei tule. Ennen nukkumaanmenoa kannattaa suosia parasympaattista hermostoa stimuloivia asioita, esimerkiksi halailua. Syvän unen määrä on jokaisella yksilöllinen.
Jos vuorokauteen on aivan pakko nipistää lisää tunteja yöunista, ei niitä kannata anastaa ainakaan illoista. Painonhallinnan kannalta järkevämpää on suosia varhaisia aamulenkkejä kuin yömyöhään treenaamista, sillä syvä uni on tärkein ja herkin univaihe. Aamuyön vaihtelua kestetään usein paremmin. Järkevintä on kuitenkin löytää aika urheilulle muualta kuin yöunista.
Vaikuttaako uni ihmisen fyysiseen suorituskykyyn?
Kyllä. Väsyneenä salikassi jää eteiseen, eli painonhallinnalle tärkeät liikuntasuoritukset jäävät kokonaan tekemättä. Jos taustalla on yksi tai useampi uneton yö, myös riski rasitusvammoille ja muille haavereille kohoaa. Univaje vaikuttaa myös itse suoritukseen: univajeisella leposyke nousee nopeammin ja ihminen kuormittuu normaalia herkemmin, mikä altistaa ylikuormitukselle: yhtäkkiä on pakko hidastaa vauhtia.
Univajeisen ihmisen kannattaa suosia kehoa rauhoittavia lajeja, kuten joogaa tai pilatesta, jotka purkavat kuormitusta. Myös muut maltillisilla sykkeillä tehtävät lajit sopivat. Erityisen haasteellisia ovat korkean vammariskin omaavat lajit.
Liikuntaa on tärkeää rajoittaa uneen nähden: jos on nukkunut huonosti, kova treeni kannattaa tehdä heti aamusta tai heti töiden jälkeen, jotta virittyneisyys ehtii purkautua ennen iltaa. Itselleen kannattaa olla armollinen ja muistaa että univajeessa ei voi treenata tavoitteellisesti.
5 vinkkiä – näin valjastat yöunet painonhallinnan tueksi
-
Säännölliset nukkumaanmenoajat ja riittävä unen määrä
Mene nukkumaan aina samaan aikaan. Seuraa viikkounimäärääsi päiväkirjan avulla: jos nukut viikonloppuisin 10 ja viikolla 7 tuntia yössä, jokin on epätasapainossa. Jos nukut melko saman verran sekä arkena että viikonloppuna, unen määrä on luultavasti riittävällä tasolla. -
Älä mene nälkäisenä nukkumaan tai nipistele hiilihydraateissa
Iltapalalla olisi hyvä syödä pitkäkestoista hiilihydraattia, jottei herää yölliseen kortisolin nousuun. Nukkumaan ei kannata mennä ähkyssä eikä nälkäisenä, vaan sopivan kylläisenä. -
Kiinnitä huomiota kofeiinin määrään
Suomalaiset ovat tunnetusti kahvikansaa. Unen turvaamiseksi päivässä ei kuitenkaan kannata hörppiä kahvia viittä 1,25 dl kupillista enempää. Ratkaisevaa on kofeiinin kokonaismäärä: vaikka ei joisi kahvia enää vaikkapa kello 14 jälkeen, yöunet voivat kärsiä, jos aamupäivän aikana on tullut nautittua kahvia tai muita kofeiinipitoisia juomia yli suositusten verran. -
Rajoita alkoholinkäyttöä
Alkoholinkäyttöön kannattaa kiinnittää huomiota, sillä kohtuukäyttökin vaikuttaa suoraan syvään uneen. Unen kannalta haitallisinta on ilta-aikaan juominen, sillä alkoholi estää melatoniinin muodostumista – ja ilman melatoniinia syvä uni vähenee merkittävästi. -
Ajoita treenit oikein
Kuormittavat treenit kannattaa tehdä tarpeeksi aikaisin iltapäivällä, jotta virittyneisyys ehtii purkautua ennen iltaa. Illat kannattaa omistaa syvää unta esiin houkutteleville rauhoittaville puuhille.

EL, korva-,nenä- ja kurkkutaudit, Unilääketieteen erityispätevyys
Lue lisää aiheesta

"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.

Lääkärille 28,20 eurolla – webinaari vastaa kysymyksiin, joita nyt mietit
Miten 65 vuotta täyttäneiden kokeilu toimii ja mitä siihen kuuluu? Näihin ja kymmeniin muihin kysymyksiin vastasivat webinaarissamme yhteiskuntasuhdejohtaja Eveliina Vigelius, ylilääkäri Jukka Pitkänen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä.

Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.

Mikä on riittävä määrä syvää unta?
Yleislääketieteen erikoislääkäri Sirkku Käsmä vastaa elokuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unen vaiheista.

Seitsemän hoitokeinoa uniapneaan
Uniapnea vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun ja terveyteen. Onneksi hoitokeinoja on useita – ja tietyissä tapauksissa uniapneasta voi parantua kokonaan. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo seitsemän tehokasta tapaa hoitaa uniapneaa.

"Miten voisi pitää oman mielensä virkeänä ja nauttia enemmän omasta seurastaan?"
Psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen vastaa heinäkuun Terveen ikääntymisen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän ihmissuhteista.