Terveystalon uudet pitkäaikaissairauksien hoitopolut varmistavat hoitotasapainon ja tukevat työkykyä

10.3.2023

Terveystalossa kehitetyt digitaaliset hoitopolut tukevat omalta osaltaan hoidon jatkuvuutta, joka on Terveystalossa mitattavastikin erinomaisella tasolla. Hoidon jatkuvuuden taas on osoitettu olevan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin, vähempään päivystyspalveluiden käyttöön sekä vähempään sairastavuuteen ja kuolleisuuteen eli moneen hoidon laadun kovaan mittariin.

Laboratoriossa tehdään näytteenottoa

Alkuvuonna 2023 Terveystalossa julkaistut Käypä hoidon sekä erikoisalajohdon suosituksiin perustuvat uudet hoitopolut tukevat työikäisten tyypillisimpien pitkäaikaissairauksien hoitoa ja mahdollistavat asiakkaan sujuvan palvelupolun pitkäaikaissairauksien laboratoriotutkimuksiin.  

– Pitkäaikaissairauksien hoidossa on ensiarvoisen tärkeää, että potilaan tilannetta seurataan riittävästi, jotta hoitosuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää ja hoito on tavoitteellista, toteaa Terveystalon laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä. 

Vain riittävän tuore laboratoriotutkimus kertoo, onko hoito tasapainossa ja auttaa myös sulkemaan oireiden taustalta mahdolliset muut syyt pois. 

– Tiedämme sekä omasta aineistostamme että kansallisista laaturekistereistä, että huomattavalla osalla pitkäaikaissairaista on puutteita riittävästä laboratorioseurannasta. Esimerkiksi diabeteksen laaturekistereistä havaitaan, että vain 60–80 prosenttia potilaista on käynyt kahden vuoden sisällä kattavissa seurantakokeissa. Omasta aineistostamme havaitsimme, että vain alle 10 prosentille toistuvaa masennusta sairastavalle asiakkaalle oli tehty erotusdiagnostisia tutkimuksia, Ämmälä valottaa.  

Huono hoitotasapaino alentaa työkykyä 

Monesti pitkäaikaissairauden epäily voidaan havaita työterveydessä esimerkiksi säännönmukaisen terveystarkastuksen laboratoriotutkimusten yhteydessä. Jotta vaikutukset työkykyyn ja -tehoon saadaan minimoitua, on hoitoa tärkeä jatkaa työterveydessä. Tämän vuoksi myös hoitopolkuihin liittyvien laboratoriotutkimuspakettien hinnoittelu on asiakkaalle selvästi yksittäistutkimuksia edullisempi. 

– Pitkäaikaissairaudet eivät välttämättä näy poissaolotilastoissa, mutta ilman hoitoa niistä kaikki laskevat yleiskuntoa, vaikuttavat jaksamiseen ja voivat näyttäytyä uupumuksena, kertoo työterveyden ylilääkäri Jukka Pitkänen. 

Myös työ itsessään voi vaikuttaa kroonisen sairauden hoitotasapainoon.    

– Tutkimuksessa on havaittu, että öisin työskentely sekoittaa ihmisten säännöllistä vuorokausirytmiä ja lisää muun muassa sydän- ja verisuonitautien sekä erityyppisten syöpien riskiä. Yötyö vaikuttaa myös nälkää säätelevien hormonien eritykseen ja siten se tulisi huomioida diabeteksen hoidossa. Tavanomaisesta poikkeavalla elämänrytmillä on vaikutuksia työn ja muun elämän yhteensovittamiseen, mikä voi aiheuttaa myös mielenterveyden ongelmia. Pitkäaikaissairauden seuranta työterveydessä mahdollistaakin työn vaikutuksen huomioimisen hoidossa ja varmistaa että hoitotasapaino tukee työkykyä, Ämmälä täydentää.  

Hoitopolut tukevat hoitosuositusten toteutumista 

Hoitopolut ohjaavat asiakkaan laboratoriotutkimukseen, ja asiakas saa sovellukseen ohjeita ajanvaraukseen sekä näytteenottoon valmistumiseen. Pitkäaikaissairauksissa seurantakäyntien näytteenotto on asiakkaalle harvinainen, mutta olennainen tapahtuma hoitotasapainon säilyttämiseksi.  

– Muistutusten ja ohjeiden avulla pyrimme luomaan asiakkaalle sujuvan asiointipolun ja seurannalla varmistamme, ettei huono hoitotasapaino pääse vaikuttamaan työkykyyn, kertoo Ämmälä. 

Uudet hoitopolut huomioivat seuraavien pitkäaikaissairauksien laboratoriotutkimukset: 

  • Kilpirauhasen vajaatoiminta 
  • Kakkostyypin diabetes 
  • Korkean kolesterolin hoito (hyperkolesterolemia) 
  • Verenpainetauti 
  • Masennuksen hoito 

– Olemme saaneet asiakkailtamme hyvää palautetta aiemmista hoitopoluista, ja panostamme jatkossa sekä nykyisten hoitopolkujen kehittämiseen että uusien hoitopolkujen luomiseen. Seuraavaksi kehitystyö jatkuu erityisesti reuman, muistisairauksien, allergioiden ja anemian diagnostiikan osalta, Ämmälä sanoo. 

Lue lisää työterveyden artikkeleita

työkavereita toimistolla Artikkeli

Työterveyspsykologin vinkit työyhteisön mielenhyvinvointivallankumoukseen

Mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma on onneksi väistymässä. Sen lisäksi, että työnantajia nykyään ohjataan vahvemmin huolehtimaan psykososiaalisesta kuormituksesta, mielenterveyden haasteita uskalletaan puhua avoimemmin ja niihin osataan hakea apua. Tämä selviää myös Terveystalon tilastoista, joissa niin ahdistushäiriöihin kuin masennustiloihin liittyvät käynnit ovat kasvaneet koko 2020-luvun ajan. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, kuinka pienillä arkisilla teoilla työpaikoilla voidaan tukea mielen hyvinvointia.

Terveystalon psykologi juttelee tunteista asiakkaan kanssa verkkotapaamisessa Artikkeli

Miten tunteisiin oikein pitäisi suhtautua? Aina tunteista ei tarvitse puhua, kertoo psykoterapeutti

Tunteet ovat tärkeitä vihjeitä, mutta huonoja ohjeita. Mielenterveysviikolla puhumme Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin kanssa tunteista – vaikka aina niistä ei tarvitsekaan puhua.

Ilari Rikhardt Artikkeli

Tekoäly tulevaisuuden työelämässä

Generatiivinen tekoäly, kuten Chat GPT, on tuonut tekoälyn uuteen valoon viime aikoina. Erityisesti sen vaikutus työelämään on kuluvan vuoden aikana puhututtanut niin Suomessa kuin maailmallakin. Terveystalon digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt jakoi näkemyksensä tekoälyn tuomista mahdollisuuksista Terveystalon tulevaisuuden työelämän tekijät -tapahtumassa.

Maria Ritola Terveystalon Tulevaisuuden työelämän tekijät - tapahtumassa Artikkeli

Tulevaisuuden työelämässä teknologia on mahdollistaja ja tiimien ongelmanratkaisukyky resepti menestykseen

Elämme aikakautta, joka on täynnä epävarmuutta ja nopeaa teknologista kehitystä. Generatiivinen tekoäly on noussut 2023 vuoden aikana kaikkien tietoisuuteen ja organisaatioissa mietitään millä tavalla tekoäly muuttaa työtä ja tekemisen tapoja. Teknologian nopea kehitys asettaa haasteita, mutta luo samaan aikaan mahdollisuuksia. Terveystalon Tulevaisuuden työelämän tekijät -tapahtumassa Maria Ritola, teknologiavaikuttaja ja Iris.ai:n perustaja, jakoi näkemyksiään siitä, miten rakentaa hyvää työelämää ja valjastaa teknologia työn tekemisen apuriksi.

Artikkeli

Ilman systemaattisuutta ja systeemisyyttä ennakointi on vailla syvyyttä

Ainoastaan tunnistamalla vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja niihin vaikuttavia muutosajureita, voimme tehdä valintoja toivotun tulevaisuuden eteen. Olemalla aktiivinen toimija, meistä tulee tulevaisuuden arkkitehtejä, sen sijaan, että olisimme sen uhreja. Tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo nosti Terveystalon Tulevaisuuden työelämän tekijät –tapahtumassa esille muutosajureita, jotka olisi hyvä tiedostaa kaikissa organisaatioissa.

Nainen töissä kotitoimistolla Artikkeli

Onnistuneen etätyön johtamisen avainpiirteet

Yksi työelämän voimakkaimmista muutosajureista on teknologian kehitys. Koronapandemian myötä organisaatioissa otettiin nopeasti käyttöön etätyön mahdollistavia työkaluja ja käytäntöjä, minkä myötä myös etäjohtaminen arkipäiväistyi. Paluuta takaisin täysimääräiseen lähityöhön tuskin tapahtuu, mutta hybridimallinkin toimivaksi saaminen edellyttää sopivien rakenteiden luomista sekä etätyölle että etäjohtamiselle.