Terveystalon uudet pitkäaikaissairauksien hoitopolut varmistavat hoitotasapainon ja tukevat työkykyä
Terveystalossa kehitetyt digitaaliset hoitopolut tukevat omalta osaltaan hoidon jatkuvuutta, joka on Terveystalossa mitattavastikin erinomaisella tasolla. Hoidon jatkuvuuden taas on osoitettu olevan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin, vähempään päivystyspalveluiden käyttöön sekä vähempään sairastavuuteen ja kuolleisuuteen eli moneen hoidon laadun kovaan mittariin.
Alkuvuonna 2023 Terveystalossa julkaistut Käypä hoidon sekä erikoisalajohdon suosituksiin perustuvat uudet hoitopolut tukevat työikäisten tyypillisimpien pitkäaikaissairauksien hoitoa ja mahdollistavat asiakkaan sujuvan palvelupolun pitkäaikaissairauksien laboratoriotutkimuksiin.
– Pitkäaikaissairauksien hoidossa on ensiarvoisen tärkeää, että potilaan tilannetta seurataan riittävästi, jotta hoitosuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää ja hoito on tavoitteellista, toteaa Terveystalon laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä.
Vain riittävän tuore laboratoriotutkimus kertoo, onko hoito tasapainossa ja auttaa myös sulkemaan oireiden taustalta mahdolliset muut syyt pois.
– Tiedämme sekä omasta aineistostamme että kansallisista laaturekistereistä, että huomattavalla osalla pitkäaikaissairaista on puutteita riittävästä laboratorioseurannasta. Esimerkiksi diabeteksen laaturekistereistä havaitaan, että vain 60–80 prosenttia potilaista on käynyt kahden vuoden sisällä kattavissa seurantakokeissa. Omasta aineistostamme havaitsimme, että vain alle 10 prosentille toistuvaa masennusta sairastavalle asiakkaalle oli tehty erotusdiagnostisia tutkimuksia, Ämmälä valottaa.
Huono hoitotasapaino alentaa työkykyä
Monesti pitkäaikaissairauden epäily voidaan havaita työterveydessä esimerkiksi säännönmukaisen terveystarkastuksen laboratoriotutkimusten yhteydessä. Jotta vaikutukset työkykyyn ja -tehoon saadaan minimoitua, on hoitoa tärkeä jatkaa työterveydessä. Tämän vuoksi myös hoitopolkuihin liittyvien laboratoriotutkimuspakettien hinnoittelu on asiakkaalle selvästi yksittäistutkimuksia edullisempi.
– Pitkäaikaissairaudet eivät välttämättä näy poissaolotilastoissa, mutta ilman hoitoa niistä kaikki laskevat yleiskuntoa, vaikuttavat jaksamiseen ja voivat näyttäytyä uupumuksena, kertoo työterveyden ylilääkäri Jukka Pitkänen.
Myös työ itsessään voi vaikuttaa kroonisen sairauden hoitotasapainoon.
– Tutkimuksessa on havaittu, että öisin työskentely sekoittaa ihmisten säännöllistä vuorokausirytmiä ja lisää muun muassa sydän- ja verisuonitautien sekä erityyppisten syöpien riskiä. Yötyö vaikuttaa myös nälkää säätelevien hormonien eritykseen ja siten se tulisi huomioida diabeteksen hoidossa. Tavanomaisesta poikkeavalla elämänrytmillä on vaikutuksia työn ja muun elämän yhteensovittamiseen, mikä voi aiheuttaa myös mielenterveyden ongelmia. Pitkäaikaissairauden seuranta työterveydessä mahdollistaakin työn vaikutuksen huomioimisen hoidossa ja varmistaa että hoitotasapaino tukee työkykyä, Ämmälä täydentää.
Hoitopolut tukevat hoitosuositusten toteutumista
Hoitopolut ohjaavat asiakkaan laboratoriotutkimukseen, ja asiakas saa sovellukseen ohjeita ajanvaraukseen sekä näytteenottoon valmistumiseen. Pitkäaikaissairauksissa seurantakäyntien näytteenotto on asiakkaalle harvinainen, mutta olennainen tapahtuma hoitotasapainon säilyttämiseksi.
– Muistutusten ja ohjeiden avulla pyrimme luomaan asiakkaalle sujuvan asiointipolun ja seurannalla varmistamme, ettei huono hoitotasapaino pääse vaikuttamaan työkykyyn, kertoo Ämmälä.
Uudet hoitopolut huomioivat seuraavien pitkäaikaissairauksien laboratoriotutkimukset:
- Kilpirauhasen vajaatoiminta
- Kakkostyypin diabetes
- Korkean kolesterolin hoito (hyperkolesterolemia)
- Verenpainetauti
- Masennuksen hoito
– Olemme saaneet asiakkailtamme hyvää palautetta aiemmista hoitopoluista, ja panostamme jatkossa sekä nykyisten hoitopolkujen kehittämiseen että uusien hoitopolkujen luomiseen. Seuraavaksi kehitystyö jatkuu erityisesti reuman, muistisairauksien, allergioiden ja anemian diagnostiikan osalta, Ämmälä sanoo.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Osuuskauppa Hämeenmaa kannustaa työntekijöitään hakemaan työterveydestä apua vaihdevuosiin
Kolmannes Osuuskauppa Hämeenmaan työntekijöistä on vaihdevuosi-ikäisiä naisia. Avoin puhe vaihdevuosista auttaa tunnistamaan oireet ja hakemaan apua ajoissa, sanoo työhyvinvointipäällikkö Elina Pynnönen.
Näin teknologia mullistaa terveydenhoitoa – ”Työterveyden hyöty-kustannussuhde paranee entisestään”
Tekoäly ei vain tehosta vaan myös parantaa terveydenhoitoa. Se tunnistaa riskit ja nopeuttaa lääkäriin pääsyä, uskovat Terveystalon digiasiantuntijat.
”Sairausloma on viimeinen keino” – näin työterveys ehkäisee sairauspoissaoloja
Suurin osa työterveyden toimista ei koskaan näy työntekijälle tai liity sairauslomaan. Tämä on merkki onnistumisesta.
Terve työelämä barometri 2026: Myönteinen trendi terveellisyydessä, mutta näkemysero inhimillisyydessä ylimmän johdon ja muiden välillä kasvussa
Terve Työelämä -barometri 2026* kertoo, että 48 % yrityspäättäjistä pitää suomalaista työelämää terveenä. Kyseessä on rohkaiseva käänne parempaan, sillä nousua edellisvuodesta on 5 prosenttiyksikön verran. Vaikka yleinen kuva työelämän terveydestä on parantunut, kokemukset johdon aktiivisuudesta ja arjen inhimillisyydestä eriytyvät, joten polarisaatio roolien välillä on kasvussa.
Terve työelämä barometri 2026: Kasvava kuormitus haastaa työelämää, ratkaisu löytyy yhteisöllisyydestä
Terve Työelämä -barometri 2026* kertoo, että 48 % yrityspäättäjistä pitää suomalaista työelämää terveenä. Kyseessä on rohkaiseva käänne parempaan, sillä nousua edellisvuodesta on 5 prosenttiyksikön verran. Samaan aikaan barometri paljastaa työelämän uuden normaalin: jopa 80 % vastaajista kokee suomalaisen työelämän olevan entistä nopeatempoisempaa ja kuormittavampaa.
Yksi verikoe kertoo riskin 8 sairauteen – yhteys myös työpoissaoloihin
Uudenlainen laboratoriotutkimus auttaa tunnistamaan sairauspoissaolojen juurisyitä. Näin data parantaa työterveyden osumatarkkuutta ja vähentää työkykyriskejä.