Terveystalon uudet pitkäaikaissairauksien hoitopolut varmistavat hoitotasapainon ja tukevat työkykyä
Terveystalossa kehitetyt digitaaliset hoitopolut tukevat omalta osaltaan hoidon jatkuvuutta, joka on Terveystalossa mitattavastikin erinomaisella tasolla. Hoidon jatkuvuuden taas on osoitettu olevan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin, vähempään päivystyspalveluiden käyttöön sekä vähempään sairastavuuteen ja kuolleisuuteen eli moneen hoidon laadun kovaan mittariin.
Alkuvuonna 2023 Terveystalossa julkaistut Käypä hoidon sekä erikoisalajohdon suosituksiin perustuvat uudet hoitopolut tukevat työikäisten tyypillisimpien pitkäaikaissairauksien hoitoa ja mahdollistavat asiakkaan sujuvan palvelupolun pitkäaikaissairauksien laboratoriotutkimuksiin.
– Pitkäaikaissairauksien hoidossa on ensiarvoisen tärkeää, että potilaan tilannetta seurataan riittävästi, jotta hoitosuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää ja hoito on tavoitteellista, toteaa Terveystalon laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä.
Vain riittävän tuore laboratoriotutkimus kertoo, onko hoito tasapainossa ja auttaa myös sulkemaan oireiden taustalta mahdolliset muut syyt pois.
– Tiedämme sekä omasta aineistostamme että kansallisista laaturekistereistä, että huomattavalla osalla pitkäaikaissairaista on puutteita riittävästä laboratorioseurannasta. Esimerkiksi diabeteksen laaturekistereistä havaitaan, että vain 60–80 prosenttia potilaista on käynyt kahden vuoden sisällä kattavissa seurantakokeissa. Omasta aineistostamme havaitsimme, että vain alle 10 prosentille toistuvaa masennusta sairastavalle asiakkaalle oli tehty erotusdiagnostisia tutkimuksia, Ämmälä valottaa.
Huono hoitotasapaino alentaa työkykyä
Monesti pitkäaikaissairauden epäily voidaan havaita työterveydessä esimerkiksi säännönmukaisen terveystarkastuksen laboratoriotutkimusten yhteydessä. Jotta vaikutukset työkykyyn ja -tehoon saadaan minimoitua, on hoitoa tärkeä jatkaa työterveydessä. Tämän vuoksi myös hoitopolkuihin liittyvien laboratoriotutkimuspakettien hinnoittelu on asiakkaalle selvästi yksittäistutkimuksia edullisempi.
– Pitkäaikaissairaudet eivät välttämättä näy poissaolotilastoissa, mutta ilman hoitoa niistä kaikki laskevat yleiskuntoa, vaikuttavat jaksamiseen ja voivat näyttäytyä uupumuksena, kertoo työterveyden ylilääkäri Jukka Pitkänen.
Myös työ itsessään voi vaikuttaa kroonisen sairauden hoitotasapainoon.
– Tutkimuksessa on havaittu, että öisin työskentely sekoittaa ihmisten säännöllistä vuorokausirytmiä ja lisää muun muassa sydän- ja verisuonitautien sekä erityyppisten syöpien riskiä. Yötyö vaikuttaa myös nälkää säätelevien hormonien eritykseen ja siten se tulisi huomioida diabeteksen hoidossa. Tavanomaisesta poikkeavalla elämänrytmillä on vaikutuksia työn ja muun elämän yhteensovittamiseen, mikä voi aiheuttaa myös mielenterveyden ongelmia. Pitkäaikaissairauden seuranta työterveydessä mahdollistaakin työn vaikutuksen huomioimisen hoidossa ja varmistaa että hoitotasapaino tukee työkykyä, Ämmälä täydentää.
Hoitopolut tukevat hoitosuositusten toteutumista
Hoitopolut ohjaavat asiakkaan laboratoriotutkimukseen, ja asiakas saa sovellukseen ohjeita ajanvaraukseen sekä näytteenottoon valmistumiseen. Pitkäaikaissairauksissa seurantakäyntien näytteenotto on asiakkaalle harvinainen, mutta olennainen tapahtuma hoitotasapainon säilyttämiseksi.
– Muistutusten ja ohjeiden avulla pyrimme luomaan asiakkaalle sujuvan asiointipolun ja seurannalla varmistamme, ettei huono hoitotasapaino pääse vaikuttamaan työkykyyn, kertoo Ämmälä.
Uudet hoitopolut huomioivat seuraavien pitkäaikaissairauksien laboratoriotutkimukset:
- Kilpirauhasen vajaatoiminta
- Kakkostyypin diabetes
- Korkean kolesterolin hoito (hyperkolesterolemia)
- Verenpainetauti
- Masennuksen hoito
– Olemme saaneet asiakkailtamme hyvää palautetta aiemmista hoitopoluista, ja panostamme jatkossa sekä nykyisten hoitopolkujen kehittämiseen että uusien hoitopolkujen luomiseen. Seuraavaksi kehitystyö jatkuu erityisesti reuman, muistisairauksien, allergioiden ja anemian diagnostiikan osalta, Ämmälä sanoo.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Terve työelämä -barometri: 47 % prosenttia pitää suomalaista työelämää terveenä – toimitusjohtajilla henkilöstöjohtoa ja esihenkilöitä ruusuisempi näkemys työelämän tilasta
Terveystalon vuosittain toteuttamassa Terve työelämä -barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa, organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään ja työterveyden roolia työelämässä.
Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.
Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä
Kuljetus- ja logistiikka-ala on pitkien välimatkojen Suomessa merkittävä työllistäjä. Ammattikuljettajien hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen edellyttää erityisosaamista heidän tarpeistaan ja työn luonteesta johtuen. Tästä syystä Terveystalo perustaa nyt moniammatillisen liikennelääketieteen keskuksen palvelemaan kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä. Uudessa keskuksessa pyritään löytämään keinot vaikuttaa ammattikuljettajien suurimpiin terveysriskeihin, jotka altistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoille sekä elintapasairauksille.
Työpaikoilla toistuvat samat ystävyyden ilmiöt kuin lapsilla kouluissa
Haluamme tuntea itsemme hyväksytyksi ja nähdyksi omana itsenämme, olemme sitten lapsia tai aikuisia. Parhaan ystävän kanssa tätä voi kokea vahvemmin kuin isossa ryhmässä, mutta työpaikoilla sydänystävyydet voivat aiheuttaa myös haasteita.
Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi
Uni vaikuttaa kaikkiin kehomme osa-alueisiin, aina aivoista fyysiseen suorituskykyyn. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi sen merkitys elintapamuutoksessa on kiistaton. Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen kertoo, miten uni liittyy keskeisiin elintapasairauksiin ja mitä vaikutuksia sillä on päivittäiseen toimintaan.
Terveystalossa kehitetään uusia lähestymistapoja mielenterveyden hoitoon Vaikuttavuussäätiön tuella
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on saanut Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoituksen (TIA) tutkiakseen yhteistyössä Terveystalon kanssa uudenlaisia lähestymistapoja mielenterveyden tutkimiseen koneoppimisen mallien ja monipuolisten tietovarantojen avulla. Vuosina 2024-2026 toteutettava tutkimus valottaa myös mielenterveyden erilaistuneita konteksteja, joissa erilaiset työntekijäryhmät toimivat ja rakentavat työkykyään. Poikkeuksellisen laajaan aineistokokonaisuuteen perustuva monitieteinen tutkimus tuottaa tuoretta tietoa, joka on laajasti hyödynnettävissä.