Terveystalon uudet pitkäaikaissairauksien hoitopolut varmistavat hoitotasapainon ja tukevat työkykyä

10.3.2023

Terveystalossa kehitetyt digitaaliset hoitopolut tukevat omalta osaltaan hoidon jatkuvuutta, joka on Terveystalossa mitattavastikin erinomaisella tasolla. Hoidon jatkuvuuden taas on osoitettu olevan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin, vähempään päivystyspalveluiden käyttöön sekä vähempään sairastavuuteen ja kuolleisuuteen eli moneen hoidon laadun kovaan mittariin.

Laboratoriossa tehdään näytteenottoa

Alkuvuonna 2023 Terveystalossa julkaistut Käypä hoidon sekä erikoisalajohdon suosituksiin perustuvat uudet hoitopolut tukevat työikäisten tyypillisimpien pitkäaikaissairauksien hoitoa ja mahdollistavat asiakkaan sujuvan palvelupolun pitkäaikaissairauksien laboratoriotutkimuksiin.  

– Pitkäaikaissairauksien hoidossa on ensiarvoisen tärkeää, että potilaan tilannetta seurataan riittävästi, jotta hoitosuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää ja hoito on tavoitteellista, toteaa Terveystalon laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä. 

Vain riittävän tuore laboratoriotutkimus kertoo, onko hoito tasapainossa ja auttaa myös sulkemaan oireiden taustalta mahdolliset muut syyt pois. 

– Tiedämme sekä omasta aineistostamme että kansallisista laaturekistereistä, että huomattavalla osalla pitkäaikaissairaista on puutteita riittävästä laboratorioseurannasta. Esimerkiksi diabeteksen laaturekistereistä havaitaan, että vain 60–80 prosenttia potilaista on käynyt kahden vuoden sisällä kattavissa seurantakokeissa. Omasta aineistostamme havaitsimme, että vain alle 10 prosentille toistuvaa masennusta sairastavalle asiakkaalle oli tehty erotusdiagnostisia tutkimuksia, Ämmälä valottaa.  

Huono hoitotasapaino alentaa työkykyä 

Monesti pitkäaikaissairauden epäily voidaan havaita työterveydessä esimerkiksi säännönmukaisen terveystarkastuksen laboratoriotutkimusten yhteydessä. Jotta vaikutukset työkykyyn ja -tehoon saadaan minimoitua, on hoitoa tärkeä jatkaa työterveydessä. Tämän vuoksi myös hoitopolkuihin liittyvien laboratoriotutkimuspakettien hinnoittelu on asiakkaalle selvästi yksittäistutkimuksia edullisempi. 

– Pitkäaikaissairaudet eivät välttämättä näy poissaolotilastoissa, mutta ilman hoitoa niistä kaikki laskevat yleiskuntoa, vaikuttavat jaksamiseen ja voivat näyttäytyä uupumuksena, kertoo työterveyden ylilääkäri Jukka Pitkänen. 

Myös työ itsessään voi vaikuttaa kroonisen sairauden hoitotasapainoon.    

– Tutkimuksessa on havaittu, että öisin työskentely sekoittaa ihmisten säännöllistä vuorokausirytmiä ja lisää muun muassa sydän- ja verisuonitautien sekä erityyppisten syöpien riskiä. Yötyö vaikuttaa myös nälkää säätelevien hormonien eritykseen ja siten se tulisi huomioida diabeteksen hoidossa. Tavanomaisesta poikkeavalla elämänrytmillä on vaikutuksia työn ja muun elämän yhteensovittamiseen, mikä voi aiheuttaa myös mielenterveyden ongelmia. Pitkäaikaissairauden seuranta työterveydessä mahdollistaakin työn vaikutuksen huomioimisen hoidossa ja varmistaa että hoitotasapaino tukee työkykyä, Ämmälä täydentää.  

Hoitopolut tukevat hoitosuositusten toteutumista 

Hoitopolut ohjaavat asiakkaan laboratoriotutkimukseen, ja asiakas saa sovellukseen ohjeita ajanvaraukseen sekä näytteenottoon valmistumiseen. Pitkäaikaissairauksissa seurantakäyntien näytteenotto on asiakkaalle harvinainen, mutta olennainen tapahtuma hoitotasapainon säilyttämiseksi.  

– Muistutusten ja ohjeiden avulla pyrimme luomaan asiakkaalle sujuvan asiointipolun ja seurannalla varmistamme, ettei huono hoitotasapaino pääse vaikuttamaan työkykyyn, kertoo Ämmälä. 

Uudet hoitopolut huomioivat seuraavien pitkäaikaissairauksien laboratoriotutkimukset: 

  • Kilpirauhasen vajaatoiminta 
  • Kakkostyypin diabetes 
  • Korkean kolesterolin hoito (hyperkolesterolemia) 
  • Verenpainetauti 
  • Masennuksen hoito 

– Olemme saaneet asiakkailtamme hyvää palautetta aiemmista hoitopoluista, ja panostamme jatkossa sekä nykyisten hoitopolkujen kehittämiseen että uusien hoitopolkujen luomiseen. Seuraavaksi kehitystyö jatkuu erityisesti reuman, muistisairauksien, allergioiden ja anemian diagnostiikan osalta, Ämmälä sanoo. 

Lue lisää työterveyden artikkeleita

Hymyä työyhteisössä Artikkeli

Työelämässä optimistinen asenne on onnellisuutta tärkeämpää

Onnellisuus on yksi länsimaisen kulttuurin tavoitelluimmista asioista. Onnellisuus - kuten mikä tahansa muukaan tunnetila - ei tutkimuksen* mukaan vaikuta merkittävästi työn tuottavuuteen, koska onnellinen henkilö on täysin tyytyväinen siihen, mitä hänellä on. Työelämässä lähtökohtaisesti pyritään kehittymään ja tavoitellaan jatkuvasti jotain parempaa. Jos jo on täysin tyytyväinen, puuttuu tarve haastaa itseään sekä työyhteisöä kilvoittelemaan kohti parempaa. Vaikka onnellisuudella ei ole mitään tekemistä työn onnistumisen kanssa, tulisi työelämässä silti tavoitella asioita, jotka edistävät onnellisuutta.

Kaksi hymyilevää terveydenhuollon ammattilaista Artikkeli

Näin Suomi voi vuonna 2022: Sairauspoissaolojen määrä kasvoi runsaasti ja ne koskettivat yhä useampaa työnantajaa

Terveystalon datasta selviää, että työikäisten sairastaminen kasvoi kymmeniä prosentteja vertailtaessa vuotta 2022 vuoden 2021 tilastoon. Sairastaminen myös näkyi yhä useammalla työpaikalla, sillä loppuvuoden flunssa-aalto oli poikkeuksellisen voimakas ja kontrasti koronavuosien sairastamiseen oli suuri. Mielenterveysperusteiset sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot olivat molemmat laskusuunnassa, mutta muutosta ei voida pitää pelkästään positiivisena.

Nainen työterveyslääkärin vastaanotolla Artikkeli

Enemmän terveyttä ja tyytyväisyyttä: hoidon jatkuvuus on Terveystalossa erinomaisella tasolla

Terveystalo raportoi tiettävästi ensimmäisenä terveydenhuollon toimijana hoidon jatkuvuuden toteutumista. Hoidon jatkuvuus parantaa hoidon tuloksia ja lisää sekä asiakkaan että ammattilaisen tyytyväisyyttä.

Tapaturmapäivystys Artikkeli

Tapaturman sattuessa nopea ohjaus työterveyteen tukee työhön paluuta

Tapaturmattomuuden eteen on suomalaisissa organisaatioissa tehty systemaattista työtä jo vuosien ajan. Terveystalonkin tilastoista selviää, että tapaturmiin liittyvien poissaolojen määrä on laskenut vuosittain ja vuonna 2022 työtapaturmat aiheuttivat 9 % vähemmän poissaoloja mitä vuonna 2021. Itse tapaturmiin liittyvien poissaolojen lasku ei ole aivan yhtä suurta, sillä hybridityön yleistyttyä tapaturmia sattuu myös etätyössä, mutta useimmiten näitä ei voida laskea työtapaturmiksi. Vahingon sattuessa on tärkeä varmistaa tapaturman akuutin hoidon jälkeen potilaan ohjaus työterveyteen, jotta voidaan arvioida työkykyisyys ja laatia työhön paluusuunnitelma.

Työmaalla hymyileviä miehiä Artikkeli

Sujuvammin takaisin töihin

Nopean hoitoon pääsyn lisäksi potilaalle on tärkeää päästä mahdollisimman nopeasti kuntoon. Sujuva hoitopolku mahdollistaa takaisin töihin ja omaan arkeen palaamisen esimerkiksi työtapaturman tai leikkauksen jälkeen niin pian kuin mahdollista.

Stressaantunut nainen juo viiniä Artikkeli

Loma loppui, jäikö korkki auki?

Tuopin tai pullon pohja tulee loman aikana joillekin varsin tutuksi osana rentoutumista. Asiantuntija kertoo, mitä mielelle ja keholle tapahtuu, kun korkin laittaa tiukemmalle tai kokonaan kiinni.