Enemmän terveyttä ja tyytyväisyyttä: hoidon jatkuvuus on Terveystalossa erinomaisella tasolla
Terveystalo raportoi tiettävästi ensimmäisenä terveydenhuollon toimijana hoidon jatkuvuuden toteutumista. Hoidon jatkuvuus parantaa hoidon tuloksia ja lisää sekä asiakkaan että ammattilaisen tyytyväisyyttä.
Hoidon jatkuvuutta mittaava COCI-indeksi (COCI = Continuity of Care Index) kuvaa potilaan käyntien hajautumista eri ammattihenkilöille mitattavalla ajanjaksolla asteikolla 0–1. Jos potilas tapaa lähes joka kerta eri lääkärin, on indeksi lähellä nollaa. Jos taas potilas tapaa aina saman asiantuntijan, on arvo vastaavasti 1.
Terveystalossa COCI-indeksi on nyt julkaistu lääkärien kivijalkavastaanotoilta ja ajanvarauksellisilta etävastaanotoilta ja se koostuu suurimmista erikoisaloista, kuten geriatriasta, psykiatriasta, sisätaudeista ja neurologiasta. Indeksi esitetään erikoisaloittain, sillä toisin kuin terveyskeskuksessa, potilaat hakeutuvat suoraan tietyn erikoisalan lääkärille.
Suurimmat erikoisalat yhteen laskettuna Terveystalon COCI-indeksi on 0,8. Suomalaisessa perusterveydenhuollossa COCI-indeksi on tyypillisesti 0,28–0,3 välillä ja maailmalla parhaat yksiköt pääsevät 0,7–0,8:aan.
– Hoidon jatkuvuus on tärkeää erityisesti ikääntyneiden hoidossa sekä pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen tai masennuksen, hoidossa. Esimerkiksi geriatriassa indeksi on meillä hyvin lähellä yhtä. Myös esimerkiksi keuhkotaudeissa, reumatologiassa, gastroenterologiassa, kirurgiassa ja psykiatriassa luvut ovat todella hyviä, Terveystalon laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä sanoo.
– Yleis- ja työterveyslääkärien COCI-indeksi on pienempi, sillä heidän vastaanotoilleen hakeudutaan myös akuuteissa tilanteissa, joissa ammattilaisen valintaan vaikuttaa erityisesti nopeasti vapaana oleva vastaanottoaika. Ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa hoidon jatkuvuus kyllä toteutuu hyvin, Ämmälä jatkaa.
COCI-indeksiin kerätään dataa kahden vuoden ajalta: tältä ajalta katsotaan, kuinka monta kertaa potilas on käynyt lääkärillä ja kuinka monta kertaa näistä samalla vastaanottajalla.
– Jotta mittari on luotettava, asiakkaalla on oltava käyntejä kahden vuoden aikana vähintään kolme ja hänelle tarjolla useampi vastaanottaja, jotta asiakkaalla on mahdollisuus heistä valita. Metsästämme nimenomaan pitempiaikaisia hoitosuhteita, joita löytyy esimerkiksi diabeteksen ja reumasairauksien hoidossa. Jos käy muutaman kerran vuodessa hoidattamassa flunssaa, on aika sama kenen lääkärin luona käy, Ämmälä toteaa.
Hoidon jatkuvuudesta hyötyvät niin asiakas kuin ammattilainen
– Hoidon jatkuvuuden on osoitettu olevan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin, vähempään päivystyspalveluiden käyttöön sekä vähempään sairastavuuteen ja kuolleisuuteen eli moneen hoidon laadun kovaan mittariin, Ämmälä sanoo.
Useiden tutkimusten mukaan sekä potilaat että ammattilaiset arvostavat pitkäaikaisia hoitosuhteita.
– Kun potilas pääsee tutulle ammattilaiselle, ei tarvitse kerrata joka käynnin alussa koko hoitohistoriaansa ja elämänkaartaan, vaan vastaanottoaika voidaan käyttää kulloisenkin asian hoitamiseen. Tuttu ammattilainen herättää usein luottavaisen ja turvallisen tunteen ja parantaa hoitoon sitoutumista.
– Ammattilainen puolestaan näkee hoidon vaikuttavuuden. Pitkissä hoitosuhteissa on ihan eri tavalla mahdollisuus vaikuttaa asioihin – terveyttä ei muuteta yhdellä tapaamisella. Ne kerrat, kun potilas kertoo, että hän on ollut esimerkiksi kaksi kuukautta tupakoimatta, ovat palkitsevia myös ammattilaiselle, Ämmälä päättää.
Terveystalo julkaisee COCI-indeksin osana laajempaa laatumittaristoa. Tutustu dataan Terveystalon Laatumittaristo-sivulla.
Lue lisää aiheesta
Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla
Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.
”Elämä saa näkyä töissä”
Työyhteisön inhimillisyys ruokkii työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista kulttuuria, joka arvostaa aidosti erilaisuutta ja huomioi eri elämäntilanteet, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren.
Eroon kakkostyypin diabeteksesta elintapamuutoksen avulla
Kun Timo Partanen sai terveystarkastuksessa tietää sairastavansa kakkostyypin diabetesta, hän ymmärsi, että päätyisi hoitamaan sairauttaan lääkkeillä lopun ikäänsä, jos kaikki jatkuisi ennallaan. Diagnoosi herätti hänet pohtimaan tulevaisuuttaan ja motivoi hänet pysyvään muutoksen.
Terve Työelämä -barometri 2025: Kuinka varmistamme, että suomalainen työelämä pysyy kilpailukykyisenä ja terveenä tulevaisuudessa?
Terveystalon vuosittain toteuttamassa Terve Työelämä -barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään.
Terveystalo ja MIELI ry edistävät yhdessä mielen hyvinvointia
Terveystalo ja MIELI ry ovat sopineet pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia ja löytää ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.