Pysyvä elämäntapamuutos on lopulta kiinni ajattelutavoista – ”Kasetti kääntyi päässä”
Mitä yhteistä on niillä, jotka onnistuvat pysyvissä elämäntapojen muutoksissa? Terveystalon ravitsemusterapeutin Sirpa Soinin tutkimuksen mukaan ratkaisevaa on ajattelutavan muutos sekä yksilöllinen lähestymistapa.
Ihmiset, jotka kertovat omistavansa jo mustan vyön laihduttamisesta, ovat tuttu näky ravitsemusterapeutin vastaanotolla.
- Kun esimerkiksi vuosi vaihtuu, he päättävät syödä terveellisesti, kuntoilla viidesti viikossa ja jättää kaikki herkut kerralla pois. Arjen kiireiden iskiessä päälle, palataan kuitenkin hiljalleen vanhoihin tapoihin: syödään epäsäännöllisesti, liikunta hiipuu ja kasvikset unohtuvat. Paino nousee taas takaisin. He siis osaavat kyllä hyökätä, mutta eivät puolustaa, kuvailee Terveystalon ravitsemusterapeutti Sirpa Soini.
Ajattelutavan kääntäminen mahdollistaa mitä vain
Miten puolustuksen sitten saa pelaamaan ja muutoksista tulee pysyviä? Terveystalon ravitsemusterapeutti Sirpa Soini vaihtoi liike-elämästä kutsumustyöhönsä ja on nyt kahdentoista vuoden ajan auttanut ihmisiä painonhallinnassa. Hän on myös tutkinut muun muassa väitöskirjassaan painonpudotuksessa onnistuneita.
- Aivan ratkaisevaa on ajattelutavan muutos. Painonpudotuksessa onnistuneet eivät ajatelleet, että ”nyt alan dieetille”, vaan ”teen muutoksia loppuelämäni ajaksi”. Eräs nainen kuvaili ajatteluaan minulle kertomalla, kuinka kasetti kääntyi päässä, Soini kertoo.
Sirpa Soinin mukaan tällainen ajattelutavan kääntäminen mahdollistaa mitä vain.
- Kaikki voi olla kiinni ihan pienistä ajattelumalleista, joita ei edes pysähdy miettimään. Monet ovat esimerkiksi heikkona kahvihuoneen herkkuihin. Kun sitten ehdotan pullan puolittamista työkaverin kanssa, voi painonpudottaja kertoa ärsyyntyvänsä ”pullan puolittajista”. Tässä kohdin ohjaan henkilöä kääntämään ajattelua päinvastaiseen suuntaan ja miettimään, olisiko se sittenkin fiksu tapa, jota voisi itsekin kokeilla ja näin vähentää makeiden syömistä kieltäytymisen sijaan, Sirpa kuvailee.
Painonpudotuksen perusjutut eivät ole hölynpölyä, vaan usein simppeli ratkaisu
Yhteistä painonpudotuksessa onnistuneilla oli myös se, että onnistujat olivat vähentäneet ruoan määrää ja lisänneet liikuntaa.
- Usein vastaanotolla törmää siihen ajatukseen, että painonpudotuksessa olisi jokin kikka kolmonen, jota ei ole vielä tajunnut. Mutta käytännössä muutoksissa onnistuneet olivat vain pitäneet simppeleistä perusjutuista kiinni: vähentäneet herkkujen syömistä, säännöllistäneet ruokarytmiä, pienentäneet annoskokoja ja lisänneet arkiliikuntaa. Perusjutut eivät siis ole hölynpölyä, vaan ratkaisu suurelle osalle painonpudottajista.
Painonpudotus on yksilölaji
Sirpa Soinin tutkimuksen mukaan painonpudotus on silti yksilölaji.
- Jokaisen tarina on erilainen: kaikilla on omat kompastuskivensä, jotka esimerkiksi sitten yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa voi siirtää pois tieltä. Onnistuminen vaatii sen miettimistä, miten juuri minä voin saavuttaa terveellisen painon ja pidettyä sen siinä.
Sirpan mukaan esimerkiksi se, että paino tulee takaisin, jos sen pudottaa nopeasti, ei ole mikään yleissääntö.
- Pysyvässä painonpudotuksessa voi onnistua, vaikka sen tekisi nopeastikin. Kaikki on kiinni siitä, että on osannut etsiä siihen omaan elämään sopivat tavat toimia. Ravitsemusterapeutin vastaanotolla lähdetään juuri tutkimaan yhdessä sitä omaa elämää: mistä ruoasta juuri minä pidän ja minkälainen liikunta tuo mielihyvää. Suhteutetaan se siihen, miten kannattaisi syödä ja liikkua, sitten lähdetään säätämään näitä kahta kohti toisiaan, Sirpa päättää.
Terveystalon ravitsemusterapeutti Sirpa Soini tutkii väitöskirjassaan painonpudotuksessa onnistuneita, jotka ovat pitäneet saavutetun painonsa vähintään kahden vuoden ajan. Väitöksessä tutkittavia on yhteensä 158 henkeä (100 naista ja 58 miestä). Tutkimukseen osallistuneiden keski-ikä on 44,5 vuotta, 2/3 tutkittavista oli aiemmin pudottanut painoaan ilman pysyviä tuloksia. Väitöskirja on valmistunut vuonna 2020. Täältä voit tutustua väitöskirjaan.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Miltä näyttää naisen terveys vaihdevuosien väistyttyä? Gynekologi kertoo, mitä kaikkien tulisi tietää postmenopaussista
Mikä on postmenopaussi ja miten omasta terveydestään voi huolehtia vaihdevuosien jälkeen? Gynekologian erikoisalajohtaja Satu Wedenoja listaa kolme käytännön vinkkiä.
Mikä on metabolinen ikä ja miksi siitä kannattaa olla kiinnostunut?
Terveystalon uusi tutkimus paljastaa kuinka kehosi ikääntyy. Metabolinen ikä tekee näkyväksi biologisen vanhenemisen.
Viisi kotikonstia korkean kolesterolin hallintaan
Korkea kolesteroli ei tunnu eikä näy, mutta sen vaikutukset voivat olla vakavia.
Laaja 200 000 näytteen aineisto: Nightingale-tutkimus paljastaa yhteyden sairastumisriskien ja sairauspoissaolojen välillä
Terveystalon työterveyspalveluissa hyödynnettävän suomalaisen Nightingale-tutkimuksen data paljastaa selkeän yhteyden elintapasairauksien riskien ja sairauspoissaolojen välillä. Poikkeuksellisen laaja yli 200 000 asiakkaan aineisto osoittaa, että matalan sairastumisriskin henkilöillä poissaoloja oli kertynyt merkittävästi vähemmän, kun taas korkean riskin ryhmissä poissaoloja oli runsaammin. Tulokset kertovat ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkityksestä työkyvyn ja yritysten kilpailukyvyn turvaamisessa.
Lääkärin 5 vinkkiä Joulupukille verenpaineen alentamiseen
Joulunalusajan tehtävälista saattaa nostattaa sykettä muuallakin kuin vain Joulupukin ja tonttujen työpajassa. Terveystalon johtava lääkäri Marja-Leena Hyypiä laati viisi arkista vinkkiä verenpaineesta huolehtimiseen – näitä kannattaa testata niin Korvatunturilla kuin kotona.
Näin nautit joulupöydän antimista hyvää oloasi vaalien: ravitsemusterapeutin viisi vinkkiä
Tarkoittaako terveellinen joulupöytä vain kevyitä vaihtoehtoja ja tiukkoja rajoituksia? Terveystalon ravitsemusterapeutin Mari Aallon mielestä molemmat ovat turhia, kun kuuntelee omaa kehoaan ja pitää huolta ateriarytmistä.