Artikkeli Suun terveys

Poraajasta tuli puhetyöläinen: ”Suun terveys on muutakin kuin reikien paikkaamista”

Hammaslääkärien työkenttä laajeni reikien tilkitsemisestä koko suun terveydestä huolehtimiseen. Työssä tärkeintä on potilaan kohtaaminen ja kuunteleminen, sanoo Terveystalon erikoishammaslääkäri Timo Suojärvi.

Ennen vanhaan hammaslääkärille mentiin lähinnä tarkistuttamaan, onko tullut reikiä. Potilas istui tuolissa hiljaa suu auki ja hammaslääkärin tehtävänä oli etsiä paikattavaa. Jos reikiä löytyi, alkoi vimmattu poraaminen.
 
Tänä päivänä suun terveydenhoito on myös sairauksien ennaltaehkäisyä. Potilaalla on siinä tärkeä rooli, joka hammaslääkärin pitää saada hänet oivaltamaan, sanoo erikoishammaslääkärinä Terveystalossa työskentelevä Timo Suojärvi.
 
‒ Ajattelen, että tänä päivänä hammaslääkärin ammatti on ennen kaikkea puhetyöläisen ammatti. Puhumalla saan potilaani oivaltamaan, miten hän voi itse vaikuttaa hampaidensa ja suunsa terveyteen. 
 
Havainto puheen voimasta syntyi, kun Suojärvi työskenteli opiskeluaikanaan hammaslääkäriaseman asiakaspalvelupisteessä.
 
‒ Tyytyväisimmät asiakkaat olivat niitä, jotka olivat hammaslääkärin tuolissa ymmärtäneet, mitä heidän suussaan tehdään ja miksi.

Suuta hoitamalla hoidetaan kansansairauksia

Mitä muuta suusta sitten tutkitaan kuin reikiä ‒ ja miksi? 
 
Iensairaudet ja suun tulehdukset ovat yleisiä ja edelleen alidiagnosoituja, sanoo Suojärvi. Tänä päivänä ymmärretään kuitenkin aiempaa paremmin, että suun tulehduksilla on vahva yhteys yleisterveyteen, moniin kansansairauksiin ja ylipäätään ihmisten hyvinvointiin ja jaksamiseen.
 
‒ Ientulehdus ja kiinnityskudossairaudet on yhdistetty esimerkiksi reumaan, neurologisiin sairauksiin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä kakkostyypin diabetekseen. Lisäksi suun tulehdukset voivat estää tai viivyttää lääkkeiden aloituksia, leikkauksia ja syöpähoitoja.

Hankalia tulehduksista tekee se, että ne ovat usein oireettomia.

Oireettoman tulehduksen voi havaita vain hammaslääkärin tekemässä suun tutkimuksessa.
 
‒ Suun tulehduksien hoito on halpaa ja valtavan vaikuttavaa. Hammaslääkärin tekemien toimenpiteiden lisäksi on otettava huomioon potilaan oma käyttäytyminen ja laitettava putsausrutiinit kuntoon. Potilas on siis saatava mukaan hoitoon ja tehtävä hänen oma roolinsa hänelle näkyväksi. 
 
Miten tässä voidaan onnistua? Puhumalla, tietenkin.
 
‒ Minun on kerrottava asiat niin, että ne voi ymmärtää ilman hammaslääketieteen koulutusta.

Teknisiä temppuja vai luottamuksen kannattelua?

Timo Suojärvi on puhunut kollegoidensa kanssa paljon siitä, että hammaslääkärin tehtävänä on kannatella potilasta hoidon aikana. Se on tärkeää erityisesti silloin, jos hoidot ovat laajempia ja sisältävät esimerkiksi kirurgisia toimenpiteitä tai hampaiden poistoja ‒ vaiheita, jotka ovat epämukavia.
 
‒ Monilla potilailla on hammaslääkärillä käyntiin liittyviä pelkoja tai varauksia. Minun tehtäväni on kannatella potilaan luottamusta. Siinä tärkeintä on kohtaaminen ja kuuntelu.

Asioista on kerrottava rehellisesti mutta pelottelematta.

Suojärven tapana on kertoa suoraan edessä olevista epämukavuuksista mutta poistaa samalla turhia huolia.
 
‒ Pidän koko ajan huolta siitä, että potilas tietää missä mennään ja mitä seuraavaksi tapahtuu.
 
Hammaslääkärien tekniset apuvälineet ja käytettävät materiaalit ovat kehittyneet vuosien aikana huimasti. Suojärven mielestä ammatillisesti haastavinta ei kuitenkaan ole jonkin vaativan teknisen tempun tekeminen vaan se, että ihmiset pysyvät vaikeidenkin toimenpiteiden keskellä luottavaisina saamaansa hoitoon.
 
‒ Hoidon aikana molemmilla pitää olla suun vuoro, potilaalla ja hammaslääkärillä. Potilaan on tultava kuulluksi ja hammaslääkärin on kerrottava selkeästi ainakin nämä asiat: mitä vaihtoehtoja on, millainen tehtävä toimenpide on, miksi se tehdään, kauanko se kestää ja mitä se maksaa.

Kysy aina tämä hammaslääkäriltä

Entä jos omalle kohdalle sattuu vähemmän puhuva hammaslääkäri? Suojärvi kannustaa potilaita olemaan myös itse aktiivisia. Jokaisen kannattaa hammastarkastuksessa kysyä, onko minulla ientulehdusta ja mitä voisin tehdä, jotta suuni olisi paremmassa kunnossa ja ongelmia ei tulevaisuudessa tulisi.
 
Tämä on tärkeää, sillä meillä on vain yksi terveys, ei suun terveyttä erillään muusta, sanoo Suojärvi. 
 
‒ Haluaisin, että me kaikki alkaisimme nähdä suun terveyden osana kokonaisvaltaista hyvinvointiamme. Hammaslääkäri on nykyään ennen kaikkea suulääkäri.

 


Dental_Nyt-on-suun-vuoro_banneri_912x513_web.png

Koska älykellosi ei kerro hampaiden kuntoa

Vaikka muuten pitäisimme huolta kunnostamme, suunterveys usein unohtuu. Nyt on aika tehdä tähän muutos, sillä hampaiden kunto vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin.

Lue lisää aiheesta

Nuori nainen juo terveysjuomaa Artikkeli

Ylihammaslääkäri: Urheilu- ja hyvinvointijuomat ovat yhtä haitallisia suunterveydelle kuin limsat

Vähäkaloriset energiajuomat ja terveelliseksi mielletyt kombuchat ovat monien huulilla. Moni pitää tällaisia hyvinvointijuomia terveellisinä, mutta Terveystalon ylihammaslääkäri Ritva Lindbladin mukaan asia ei ole niin yksioikoinen.

Terveystalon ravitsemusterapeutin Sirpa Soinin tutkimuksen mukaan ratkaisu pysyvään painonpudotukseen on ajattelutavan muuttaminen. Artikkeli

Mitä yhteistä on niillä, jotka onnistuvat pysyvissä elämäntapojen muutoksissa?

Terveystalon ravitsemusterapeutin Sirpa Soinin tutkimuksen mukaan ratkaisu pysyvään painonpudotukseen on ajattelutavan muuttaminen.

Tippa ei tapa, mutta voi kertoa paljon! Artikkeli

Tippa ei tapa, mutta voi kertoa paljon!

Jotta voi ymmärtää kokonaiskuvan, on joskus sukellettava pintaa syvemmälle. Koska emme aina voi silmin havaita hienovaraisia signaaleja, jotka ovat avainasemassa työkyvyn ylläpitämisessä, tarvitsemme moderneja työkaluja selvitystyön avuksi. Terveystalon työterveysasiakkaille yksinoikeudella osan terveystarkastusta tarjottava Nightingalen verianalyysiteknologia avaa ikkunan henkilön hyvinvointiin ja mahdollisiin työkykyä uhkaaviin riskeihin. Kumppanimme Nightingale Healthin teknologiajohtaja ja perustaja Antti Kangas kertoo, miten veripisarasta saadaan puristettua polku kohti terveempää ja tuottavampaa työtä.

Katettu joulupöytä Artikkeli

Ravitsemusterapeutti neuvoo herkuttelemaan jokainen päivä: jouluähky voi kertoa vääristyneestä ruokasuhteesta

Jouluun tai muihin erityishetkiin liittyvä ahmiminen ja sen jälkeinen tarve laihdutuskuureihin voivat olla epäterveen ruokasuhteen merkkejä. Terveystalon ravitsemusterapeutti Mari Aalto kannustaa sallivaan syömiseen vuoden jokaisena päivänä.

Kun Marin takahammas lohkesi toistuvasti, ratkaisu löytyi aikuisiän oikomishoidosta: “Vau, tältäkö purennan pitää tuntua?” Artikkeli

Kun Marin takahammas lohkesi toistuvasti, ratkaisu löytyi aikuisiän oikomishoidosta: “Vau, tältäkö purennan pitää tuntua?”

Tarve tai halu aloittaa oikomishoito aikuisiällä voi syntyä monesta eri syystä: toisinaan taustalla ovat ulkonäköön liittyvät syyt ja toisinaan terveydelliset tai fysiologiset syyt. Mari Varjonen päätyi oikomishoitoon vaikean purentavirheen takia, joka alkoi oireilla vasta aikuisena. Mari ja häntä hoitava erikoishammaslääkäri Virpi Myller kertovat, mitä aikuisiän oikomishoidosta olisi hyvä tietää ja mitä oikomismatkan varrella on odotettavissa.

Pieni tyttö ja äiti istuvat ulkona sylikkäin Artikkeli

Miten lapsen kanssa tulisi keskustella seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin moninaisuudesta?

Seksuaalisuutta pohtivan lapsen kasvua tukevat hyväksyvä ja lapsen yksilöllisyyttä kunnioittava ilmapiiri sekä vanhemman avoimuus keskustelulle.