Artikkeli Suun terveys

Poraajasta tuli puhetyöläinen: ”Suun terveys on muutakin kuin reikien paikkaamista”

Hammaslääkärien työkenttä laajeni reikien tilkitsemisestä koko suun terveydestä huolehtimiseen. Työssä tärkeintä on potilaan kohtaaminen ja kuunteleminen, sanoo Terveystalon erikoishammaslääkäri Timo Suojärvi.

Ennen vanhaan hammaslääkärille mentiin lähinnä tarkistuttamaan, onko tullut reikiä. Potilas istui tuolissa hiljaa suu auki ja hammaslääkärin tehtävänä oli etsiä paikattavaa. Jos reikiä löytyi, alkoi vimmattu poraaminen.

Tänä päivänä suun terveydenhoito on myös sairauksien ennaltaehkäisyä. Potilaalla on siinä tärkeä rooli, joka hammaslääkärin pitää saada hänet oivaltamaan, sanoo erikoishammaslääkärinä Terveystalossa työskentelevä Timo Suojärvi.

‒ Ajattelen, että tänä päivänä hammaslääkärin ammatti on ennen kaikkea puhetyöläisen ammatti. Puhumalla saan potilaani oivaltamaan, miten hän voi itse vaikuttaa hampaidensa ja suunsa terveyteen.

Havainto puheen voimasta syntyi, kun Suojärvi työskenteli opiskeluaikanaan hammaslääkäriaseman asiakaspalvelupisteessä.

‒ Tyytyväisimmät asiakkaat olivat niitä, jotka olivat hammaslääkärin tuolissa ymmärtäneet, mitä heidän suussaan tehdään ja miksi.

Suuta hoitamalla hoidetaan kansansairauksia

Mitä muuta suusta sitten tutkitaan kuin reikiä ‒ ja miksi?

Iensairaudet ja suun tulehdukset ovat yleisiä ja edelleen alidiagnosoituja, sanoo Suojärvi. Tänä päivänä ymmärretään kuitenkin aiempaa paremmin, että suun tulehduksilla on vahva yhteys yleisterveyteen, moniin kansansairauksiin ja ylipäätään ihmisten hyvinvointiin ja jaksamiseen.

‒ Ientulehdus ja kiinnityskudossairaudet on yhdistetty esimerkiksi reumaan, neurologisiin sairauksiin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä kakkostyypin diabetekseen. Lisäksi suun tulehdukset voivat estää tai viivyttää lääkkeiden aloituksia, leikkauksia ja syöpähoitoja.

Hankalia tulehduksista tekee se, että ne ovat usein oireettomia. “

Oireettoman tulehduksen voi havaita vain hammaslääkärin tekemässä suun tutkimuksessa.

‒ Suun tulehduksien hoito on halpaa ja valtavan vaikuttavaa. Hammaslääkärin tekemien toimenpiteiden lisäksi on otettava huomioon potilaan oma käyttäytyminen ja laitettava putsausrutiinit kuntoon. Potilas on siis saatava mukaan hoitoon ja tehtävä hänen oma roolinsa hänelle näkyväksi.

Miten tässä voidaan onnistua? Puhumalla, tietenkin.

‒ Minun on kerrottava asiat niin, että ne voi ymmärtää ilman hammaslääketieteen koulutusta.

Teknisiä temppuja vai luottamuksen kannattelua?

Timo Suojärvi on puhunut kollegoidensa kanssa paljon siitä, että hammaslääkärin tehtävänä on kannatella potilasta hoidon aikana. Se on tärkeää erityisesti silloin, jos hoidot ovat laajempia ja sisältävät esimerkiksi kirurgisia toimenpiteitä tai hampaiden poistoja ‒ vaiheita, jotka ovat epämukavia.

‒ Monilla potilailla on hammaslääkärillä käyntiin liittyviä pelkoja tai varauksia. Minun tehtäväni on kannatella potilaan luottamusta. Siinä tärkeintä on kohtaaminen ja kuuntelu.

Asioista on kerrottava rehellisesti mutta pelottelematta. “

Suojärven tapana on kertoa suoraan edessä olevista epämukavuuksista mutta poistaa samalla turhia huolia.

‒ Pidän koko ajan huolta siitä, että potilas tietää missä mennään ja mitä seuraavaksi tapahtuu.

Hammaslääkärien tekniset apuvälineet ja käytettävät materiaalit ovat kehittyneet vuosien aikana huimasti. Suojärven mielestä ammatillisesti haastavinta ei kuitenkaan ole jonkin vaativan teknisen tempun tekeminen vaan se, että ihmiset pysyvät vaikeidenkin toimenpiteiden keskellä luottavaisina saamaansa hoitoon.

‒ Hoidon aikana molemmilla pitää olla suun vuoro, potilaalla ja hammaslääkärillä. Potilaan on tultava kuulluksi ja hammaslääkärin on kerrottava selkeästi ainakin nämä asiat: mitä vaihtoehtoja on, millainen tehtävä toimenpide on, miksi se tehdään, kauanko se kestää ja mitä se maksaa.

Kysy aina tämä hammaslääkäriltä

Entä jos omalle kohdalle sattuu vähemmän puhuva hammaslääkäri? Suojärvi kannustaa potilaita olemaan myös itse aktiivisia. Jokaisen kannattaa hammastarkastuksessa kysyä, onko minulla ientulehdusta ja mitä voisin tehdä, jotta suuni olisi paremmassa kunnossa ja ongelmia ei tulevaisuudessa tulisi.

Tämä on tärkeää, sillä meillä on vain yksi terveys, ei suun terveyttä erillään muusta, sanoo Suojärvi.

‒ Haluaisin, että me kaikki alkaisimme nähdä suun terveyden osana kokonaisvaltaista hyvinvointiamme. Hammaslääkäri on nykyään ennen kaikkea suulääkäri.

Koska älykellosi ei kerro hampaiden kuntoa

Vaikka muuten pitäisimme huolta kunnostamme, suunterveys usein unohtuu. Nyt on aika tehdä tähän muutos, sillä hampaiden kunto vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin.

Lue lisää

Lue lisää aiheesta

Artikkeli

"Miten kauan kahvi tai alkoholi häiritsee unta?"

Erikoislääkäri Piia Marin vastaa marraskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unta häiritsevistä tekijöistä.

Artikkeli

Auttaako hieronta lievittämään stressiä? – Kosketus palauttaa ja rauhoittaa kehoa ja mieltä

Stressi ei aina näy ulospäin, mutta keho kyllä kertoo, kun kuormitus kasvaa. Terveystalon Rela-hierojien koulutettu hieroja Lassi Ylösen mukaan keho viestii stressistä usein hienovaraisin merkein.

Artikkeli

Ota nämä terveysrutiinit tavaksi, kun täytät 80

Terveystalon asiantuntijat listasivat terveysrutiinit, jotka auttavat sinua pitämään itsesi kunnossa iän karttuessa. Lue lääkärien, ravitsemusterapeuttien, psykologin ja fysioterapeutin vinkit.

Artikkeli

Milloin viimeksi jumppasit silmiäsi? Ota talteen silmälääkärin vinkit

Silmäjumppa ei tee ihmeitä – se ei paranna näköä eikä poista silmälasien tarvetta. Mutta silmien säännöllinen lepuuttaminen ja verryttely voivat kuitenkin tuoda konkreettista helpotusta esimerkiksi kuiviin silmiin. Kokeile silmätautien erikoislääkäri Timo Hellstedtin silmäjumppavinkkejä.

Artikkeli

"Kolme korttipakan kokoista kerta-annosta" – saatko sinä riittävästi proteiinia?

Ikääntyessä ravinnolla on entistä suurempi merkitys toimintakyvyn säilyttämisessä. Riittävä proteiininsaanti auttaa ehkäisemään sekä lihasmassan että -voiman heikkenemistä, tukee luuston terveyttä ja edistää palautumista. Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miten lisäät helposti proteiinia päivittäiseen ruokavalioosi.

Artikkeli

Nälkäkiukku ei katso ikää – näin pidät kiinni ruokarytmistä myös eläkeiässä

Eläkkeellä arjen rakenne usein muuttuu ja tiukat aikataulut väistyvät rennomman rytmin tieltä. Lounastaukoa ei kannata kuitenkaan unohtaa – ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miksi säännöllisestä ruokarytmistä kannattaa pitää huolta myös eläkeiässä.

Näytä kaikki aihealueen artikkelit