Artikkeli Suun terveys

Poraajasta tuli puhetyöläinen: ”Suun terveys on muutakin kuin reikien paikkaamista”

Hammaslääkärien työkenttä laajeni reikien tilkitsemisestä koko suun terveydestä huolehtimiseen. Työssä tärkeintä on potilaan kohtaaminen ja kuunteleminen, sanoo Terveystalon erikoishammaslääkäri Timo Suojärvi.

Ennen vanhaan hammaslääkärille mentiin lähinnä tarkistuttamaan, onko tullut reikiä. Potilas istui tuolissa hiljaa suu auki ja hammaslääkärin tehtävänä oli etsiä paikattavaa. Jos reikiä löytyi, alkoi vimmattu poraaminen.

Tänä päivänä suun terveydenhoito on myös sairauksien ennaltaehkäisyä. Potilaalla on siinä tärkeä rooli, joka hammaslääkärin pitää saada hänet oivaltamaan, sanoo erikoishammaslääkärinä Terveystalossa työskentelevä Timo Suojärvi.

‒ Ajattelen, että tänä päivänä hammaslääkärin ammatti on ennen kaikkea puhetyöläisen ammatti. Puhumalla saan potilaani oivaltamaan, miten hän voi itse vaikuttaa hampaidensa ja suunsa terveyteen.

Havainto puheen voimasta syntyi, kun Suojärvi työskenteli opiskeluaikanaan hammaslääkäriaseman asiakaspalvelupisteessä.

‒ Tyytyväisimmät asiakkaat olivat niitä, jotka olivat hammaslääkärin tuolissa ymmärtäneet, mitä heidän suussaan tehdään ja miksi.

Suuta hoitamalla hoidetaan kansansairauksia

Mitä muuta suusta sitten tutkitaan kuin reikiä ‒ ja miksi?

Iensairaudet ja suun tulehdukset ovat yleisiä ja edelleen alidiagnosoituja, sanoo Suojärvi. Tänä päivänä ymmärretään kuitenkin aiempaa paremmin, että suun tulehduksilla on vahva yhteys yleisterveyteen, moniin kansansairauksiin ja ylipäätään ihmisten hyvinvointiin ja jaksamiseen.

‒ Ientulehdus ja kiinnityskudossairaudet on yhdistetty esimerkiksi reumaan, neurologisiin sairauksiin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä kakkostyypin diabetekseen. Lisäksi suun tulehdukset voivat estää tai viivyttää lääkkeiden aloituksia, leikkauksia ja syöpähoitoja.

Hankalia tulehduksista tekee se, että ne ovat usein oireettomia. “

Oireettoman tulehduksen voi havaita vain hammaslääkärin tekemässä suun tutkimuksessa.

‒ Suun tulehduksien hoito on halpaa ja valtavan vaikuttavaa. Hammaslääkärin tekemien toimenpiteiden lisäksi on otettava huomioon potilaan oma käyttäytyminen ja laitettava putsausrutiinit kuntoon. Potilas on siis saatava mukaan hoitoon ja tehtävä hänen oma roolinsa hänelle näkyväksi.

Miten tässä voidaan onnistua? Puhumalla, tietenkin.

‒ Minun on kerrottava asiat niin, että ne voi ymmärtää ilman hammaslääketieteen koulutusta.

Teknisiä temppuja vai luottamuksen kannattelua?

Timo Suojärvi on puhunut kollegoidensa kanssa paljon siitä, että hammaslääkärin tehtävänä on kannatella potilasta hoidon aikana. Se on tärkeää erityisesti silloin, jos hoidot ovat laajempia ja sisältävät esimerkiksi kirurgisia toimenpiteitä tai hampaiden poistoja ‒ vaiheita, jotka ovat epämukavia.

‒ Monilla potilailla on hammaslääkärillä käyntiin liittyviä pelkoja tai varauksia. Minun tehtäväni on kannatella potilaan luottamusta. Siinä tärkeintä on kohtaaminen ja kuuntelu.

Asioista on kerrottava rehellisesti mutta pelottelematta. “

Suojärven tapana on kertoa suoraan edessä olevista epämukavuuksista mutta poistaa samalla turhia huolia.

‒ Pidän koko ajan huolta siitä, että potilas tietää missä mennään ja mitä seuraavaksi tapahtuu.

Hammaslääkärien tekniset apuvälineet ja käytettävät materiaalit ovat kehittyneet vuosien aikana huimasti. Suojärven mielestä ammatillisesti haastavinta ei kuitenkaan ole jonkin vaativan teknisen tempun tekeminen vaan se, että ihmiset pysyvät vaikeidenkin toimenpiteiden keskellä luottavaisina saamaansa hoitoon.

‒ Hoidon aikana molemmilla pitää olla suun vuoro, potilaalla ja hammaslääkärillä. Potilaan on tultava kuulluksi ja hammaslääkärin on kerrottava selkeästi ainakin nämä asiat: mitä vaihtoehtoja on, millainen tehtävä toimenpide on, miksi se tehdään, kauanko se kestää ja mitä se maksaa.

Kysy aina tämä hammaslääkäriltä

Entä jos omalle kohdalle sattuu vähemmän puhuva hammaslääkäri? Suojärvi kannustaa potilaita olemaan myös itse aktiivisia. Jokaisen kannattaa hammastarkastuksessa kysyä, onko minulla ientulehdusta ja mitä voisin tehdä, jotta suuni olisi paremmassa kunnossa ja ongelmia ei tulevaisuudessa tulisi.

Tämä on tärkeää, sillä meillä on vain yksi terveys, ei suun terveyttä erillään muusta, sanoo Suojärvi.

‒ Haluaisin, että me kaikki alkaisimme nähdä suun terveyden osana kokonaisvaltaista hyvinvointiamme. Hammaslääkäri on nykyään ennen kaikkea suulääkäri.

Koska älykellosi ei kerro hampaiden kuntoa

Vaikka muuten pitäisimme huolta kunnostamme, suunterveys usein unohtuu. Nyt on aika tehdä tähän muutos, sillä hampaiden kunto vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin.

Lue lisää

Lue lisää aiheesta

Artikkeli

"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"

Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.

Artikkeli

Miten asiantuntijat hoitavat sydänterveyttään arjessa? Kokeile vinkkejä

Sydämen terveyttä voi tukea yllättävän pienilläkin teoilla arjessa. Asiantuntijoidemme vinkit muistuttavat, että parhaat terveysteot harvoin ovat täysivaltaisia elämäntaparemontteja, vaan arjen rutiineja, jotka tekevät hyvää niin keholle kuin mielelle.

Artikkeli

Ylihammaslääkäri varoittaa: ”Nikotiinipussit ja sähkötupakointi näkyvät jo nyt suun terveydessä”

Nikotiinipussien käyttö lisääntyy erityisesti työikäisillä miehillä ja naisilla. Nuorilla puolestaan sähkötupakointi on viidessä vuodessa jopa kolminkertaistunut. Se tiedetään jo, että nikotiinipussit ja sähkötupakat aiheuttavat suussa samankaltaisia muutoksia kuin perinteinen tupakointi. Terveystalon ylihammaslääkäri Ritva Lindblad varoittaa, että tuotteiden vaikutuksista suun terveyteen nähdään nyt vasta ensimmäiset merkit.

Artikkeli

”Mihin se ei vaikuttaisi?” – verenpaine on ehkä tärkein terveyden mittari

Valtaosalla yli 55-vuotiaista on korkea verenpaine. Sydän- ja aivoninfarktien lisäksi se lisää esimerkiksi muistisairauksien riskiä. Onneksi verenpainetta on helppo hoitaa, sanoo lääkäri Kaisa Sotamaa.

Artikkeli

Kuinka usein terveydelle tärkeitä arvoja tulisi mitata yli 60-vuotiaana? Johtava lääkäri vastaa

Useimmat tietävät, että oman terveyden mittareita, kuten verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria tulisi aikuisiällä seurata säännöllisesti. Mutta mitä säännöllisyys käytännössä tarkoittaa? Katso ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtavan lääkärin Ilse Rauhaniemen suuntaa antavat ohjeet.

Artikkeli

10 arjen superruokaa yli 60-vuotiaille – joko nämä löytyvät keittiöstäsi?

Ruoka on paljon enemmän kuin polttoainetta. Se on myös kehon suojakilpi, muistiterveyden edistäjä ja toimintakyvyn ylläpitäjä – nautintoa unohtamatta. Iän karttuessa ravitsemukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä oikeilla ruokavalinnoilla voit vahvistaa lihaksia, ehkäistä sairauksia ja tukea sekä aivo- että sydänterveyttä.

Näytä kaikki aihealueen artikkelit