Totta vai tarua: Univaje voi johtaa painonnousuun
Vuoden vaihtuminen innostaa monia elämäntapamuutoksiin. Liikunnasta ja ravitsemuksesta puhutaan paljon, mutta hyvä uni jää usein vähemmälle huomiolle. Onko elämäntapojen muuttaminen mahdollista ilman riittävää ja laadukasta unta?
− Satunnaiset huonot yöunet eivät ole pitkällä tähtäimellä painonhallinnan kannalta ratkaisevia. Jatkuva univaje tai huonolaatuinen uni voi sen sijaan vaikeuttaa merkittävästi terveellisissä elämäntavoissa pysymistä. Kun olemme väsyneitä, emme jaksa tehdä arjessa terveellisiä valintoja tai lähteä liikkumaan. Univaje voi johtaa painonnousuun monella eri mekanismilla, kertoo unilääkärimme Eevert Partinen.
Liian lyhyet unet horjuttavat painoa sääteleviä hormoneita
Unen pituudella on suora yhteys painonhallintaan. Tutkimukset ovat esimerkiksi osoittaneet, että alle seitsemän tunnin yöuni lisää riskiä painonnousuun.
− Univaje häiritsee muun muassa kehomme hormonitasapainoa. Liian vähäiset yöunet lisäävät nälkähormonin eli greliinin määrää kehossa ja puolestaan vähentävät kylläisyyshormoni leptiinin tuotantoa.
Tämä johtaa siihen, että syömme liikaa kulutukseemme nähden. Väsyneinä valitsemme myös ruokia, jotka sisältävät paljon energiaa.
− Univajeisena syömme päivässä keskimäärin 500 kcal enemmän, mikä vastaa suunnilleen yhtä isoa hampurilaista. Kehomme yrittää siis ikään kuin korvata univajeen aiheuttamaa energiapuutosta ruoalla, mikä ei todellisuudessa toimi. Syöminen nimittäin vaikuttaa vireyttä sääteleviin välittäjäaineisiin päinvastoin eli mitä enemmän syömme, sitä enemmän meitä väsyttää, Eevert kuvailee.
Univaje heikentää itsehillintää ja muuttaa aivojen palkitsemisjärjestelmää: herkutkin maistuvat paremmalta
Univajeisena aivojemme kyky kontrolloida impulsseja ja tehdä päätöksiä on heikompaa.
− Annamme univajeisina mieliteoille helpommin periksi, sillä kykymme tehdä päätöksiä pitkän aikavälin tavoitteen eteen on huonompi. Valitsemmekin herkemmin välittömän palkinnon eli esimerkiksi herkkujen nauttimisen. Painonhallinnan kannalta olisi kuitenkin tärkeää pystyä tekemään valintoja pitkällä tähtäimellä.
Univaje muuttaa aivojemme toimintaa myös toisella, vähän kummallisellakin tavalla. Herkut voivat nimittäin maistua tavallista paremmilta.
− Univaje näyttää muuttavan aivojemme palkitsemisjärjestelmää niin, että makeat ja hiilihydraattipitoiset ruoat tuottavat normaalia enemmän mielihyvää ja vähemmän makeat taas normaalia vähemmän mielihyvää. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hyvin nukuttuamme voimme tyytyä makeanhimossa appelsiiniin, mutta univelkaisina valitsemme suklaan, Eevert kuvailee.
Katkonainen ja heikkolaatuinen uni vaikuttaa kehon koostumukseen
Syvän unen aikana kehomme erittää kasvuhormonia: se on tärkeää sekä rasvanpolton että lihasmassan ylläpidon ja kasvattamisen kannalta.
− Jos uni on katkonaista, emme välttämättä saa tarpeeksi syvää unta. Se voi hiljalleen vaikuttaa myös kehon koostumukseen. Tutkimuksissa on esimerkiksi viitteitä siitä, että univajeisella lihasmassan osuus pudotetusta painosta on huomattavasti suurempaa, kuin niillä, jotka nukkuvat hyvin. Univaje myös lisää elimistön stressihormonin eli kortisolin määrää, mikä puolestaan altistaa rasvan kertymiselle erityisesti vyötärön alueelle.
Unen pitäisi olla elämäntaparemontissa perustus, jonka päälle rakennetaan terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta
− Uni ei yksin ratkaise painonhallinnan haasteita, mutta tarjoaa sille vankan pohjan. Hyvään ja riittävään uneen panostaminen voisikin olla se ensimmäinen askel elämäntapamuutoksessa, Eevert päättää.
Yleislääkäri
Lue lisää aiheesta
Milloin viimeksi jumppasit silmiäsi? Ota talteen silmälääkärin vinkit
Silmäjumppa ei tee ihmeitä – se ei paranna näköä eikä poista silmälasien tarvetta. Mutta silmien säännöllinen lepuuttaminen ja verryttely voivat kuitenkin tuoda konkreettista helpotusta esimerkiksi kuiviin silmiin. Kokeile silmätautien erikoislääkäri Timo Hellstedtin silmäjumppavinkkejä.
"Kolme korttipakan kokoista kerta-annosta" – saatko sinä riittävästi proteiinia?
Ikääntyessä ravinnolla on entistä suurempi merkitys toimintakyvyn säilyttämisessä. Riittävä proteiininsaanti auttaa ehkäisemään sekä lihasmassan että -voiman heikkenemistä, tukee luuston terveyttä ja edistää palautumista. Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miten lisäät helposti proteiinia päivittäiseen ruokavalioosi.
Nälkäkiukku ei katso ikää – näin pidät kiinni ruokarytmistä myös eläkeiässä
Eläkkeellä arjen rakenne usein muuttuu ja tiukat aikataulut väistyvät rennomman rytmin tieltä. Lounastaukoa ei kannata kuitenkaan unohtaa – ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miksi säännöllisestä ruokarytmistä kannattaa pitää huolta myös eläkeiässä.
"Voiko painoa laskemalla päästä eroon CPAP-laitteesta?"
Unilääkäri ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Marja Palomäki vastaa lokakuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin uniapneasta.
Millaisin keinoin yli 70-vuotias voi huolehtia terveydestään? Tee nämä 9 asiaa joka päivä
Ikääntyessä keho kokee monia luonnollisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa paitsi sairastumisriskiin myös arjen sujuvuuteen. Elintavoilla on kuitenkin mahdollista jarruttaa muutosta minkä ikäisenä tahansa ja tehdä omista eläkevuosistaan terveempiä.
Miten eri unilääkkeet toimivat ja missä tilanteissa lääkehoito voi tulla tarpeen? Viisi faktaa unilääkkeistä
Terveystalon unettomuuden hoitoon perehtynyt yleislääketieteen erikoislääkäri Miia Jansson haluaa lohduttaa unettomuudesta kärsiviä ja muistuttaa, että apukeinoja on saatavilla. Jansson vastaa usein vastaanotolla nouseviin kysymyksiin unilääkkeiden käytöstä.