Geenit vastaan ruokavalio – kumpi määrää?

Onko geeneillä vai ruokavaliolla suurempi rooli painonhallinnassa? 

– Vaikea kysymys, johon ei ole yksinkertaista vastausta. Joidenkin tutkimusten mukaan geenien osuus painonhallinnassa olisi jopa 80 %, mutta tämä ei varmastikaan päde jokaisen kohdalla. Geeneillä on joka tapauksessa merkittävä rooli, ja on tärkeää ymmärtää, mitä geenejä painonhallinnan yhteydessä tarkoitetaan, vastaa Matikka.

Ei ole olemassa vain yhtä geeniä, joka vaikuttaisi painoon ja sen hallintaan. Kyseessä on monien geenien ja ominaisuuksien summa. On esimerkiksi geenejä, jotka määrittelevät aineenvaihdunnan toimintaa ja ruoan käsittelyä, kun tietyt geenit säätelevät syömiskäyttäytymistämme aivoissa. Palkitsemisjärjestelmä aivoissa toimii yksilöllisesti, joten osalle ruoka aiheuttaa suurempaa nautintoa kuin toisille. Määräävät geenit eivät siis liity ainoastaan kehomme fysiologiseen kykyyn käsitellä ruokaa, vaan myös aivojemme toimintaan.

Kivikautiset geenit ohjaavat kehomme toimintaa edelleen

Kivikaudella ihmisen keho pyrki saamaan mahdollisimman paljon ravintoa ja varastoimaan sitä pitkään, sillä vaarana oli jatkuvasti aliravitsemus. On yksilöllistä, kuinka paljon nämä kivikautiset geenit ohjailevat elimistöä vielä tänä päivänä. Esimerkiksi pariskunta saattaa syödä täysin samaa ruokaa päivittäin, jolloin heillä on sama energiansaanti, mutta sen vaikutukset elimistöön ja painoon voivat olla hyvinkin erilaiset. Syy tähän on se, että jokaisen keho vastaanottaa ja käsittelee ruokaa omalla tavallaan.

– Kaikilla ei ole tasa-arvoinen asema painonhallintaan tai laihdutukseen. Osalle ihmisistä painonhallinta on huomattavasti haastavampaa kuin toisille. Jokaisella meillä on oma biologinen painomme, mikä tarkoittaa, että osalle vaikkapa perinteisen painoindeksin mukainen lievä ylipaino on täysin normaalia. Tämä tulisi myös pitää mielessä, kun painoa lähdetään pudottamaan. Osaan meistä kivikauden geenit vaikuttavat vahvemmin, ja keho voi taistella kovastikin vastaan, kun yrittää pudottaa painoa.

Matikka myös muistuttaa, että yksilöllisyyden vuoksi ei ole mitään tiettyä painoa, johon tulisi pyrkiä. Esimerkiksi naisten painonhallintaan asettavat uusia haasteita usein vaihdevuodet, jolloin ei välttämättä ole järkevääkään pyrkiä samaan painoon kuin kaksikymppisenä. On hyvä pitää mielessä geenien ja biologian asettamat rajoitteet ja pyrkiä painoon, joka on omalle keholle sopivin, ja jota pystyy ylläpitämään arjessa ilman valtavia ponnisteluita.

Elintapasairaudet puhkeavat osalle helpommin geenien vuoksi 

Tiedetään, että geenit ja perimä vaikuttavat painon lisäksi myös muuhun terveyteemme ja sairauksien riskiin. Esimerkiksi kolesteroli saattaa nousta perimän seurauksena, vaikka ruokavalio olisikin kohdallaan. Tästä syystä kolesterolimittaukseen kannattaakin hakeutua jo ennen 40 ikävuotta, jos vanhemmilla on korkea kolesteroli ja siihen tarkoitettu lääkitys. Lisäksi muun muassa tyypin 2 diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet ovat osittain perinnöllisiä sairauksia, mutta niiden puhkeamista voidaan elintavoilla, kuten ruokavaliolla, ehkäistä tai ainakin hidastaa tehokkaasti.

Jos omat geenit ovat painonnousuun taipuvia, perimässä on sukurasitusta elintapasairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin tai diabetekseen, ja kärsii vaikkapa verenpainetaudista, on painonhallintaan tärkeää kiinnittää huomiota. Osalla riskitekijät saattavat kasautua, mikä entisestään nostaa ruokavalion ja muiden elintapojen merkitystä. Jos elintavat eivät ole kunnossa, riski myös perimässä olevien elintapasairauksien puhkeamiseen on suurempi.

Lohduttavaa on kuitenkin, että koko terveytemme ei ole geenien käsissä.

– On tärkeää pitää mielessä, että elintavoilla voi ainakin osittain kumota geenien vaikutusta. Geenit toki määräävät sitäkin, kuinka paljon työtä sen eteen pitää tehdä, summaa Matikka