Lääkäri neuvoo, mitä lihavuuden lääkehoidosta on hyvä ymmärtää
Lihavuuden lääkehoito voi olla tehokas keino pudottaa painoa. Pelkän lääkkeen sijaan kyse on kuitenkin kokonaisvaltaisesta hoidosta, jonka tueksi tarvitaan oikeaa ravitsemusta ja riittävää lihaskuntoharjoittelua. Elintapalääketieteeseen perehtynyt työterveyslääkäri Vilho Ahola neuvoo, mitä lihavuuslääkkeistä on hyvä ymmärtää, kun harkitsee niiden aloittamista.
Sanotaan se heti alkuun: lihavuuslääkkeitä ei tällä hetkellä pystytä tuottamaan niin paljon kuin niitä menisi maailmalla kaupaksi.
Tämän haluaa Terveystalon työterveyslääkäri Vilho Ahola mainita, jotta ihmisille ei synny vääriä käsityksiä lihavuuslääkkeiden saatavuudesta.
‒ Tilanne kohenee jollakin aikavälillä, kun lääkeyhtiöt rakentavat lisäkapasiteettia. Mutta hetkessä eivät haasteet lääkkeiden saatavuudessa korjaudu, ainakaan niin pienessä markkinassa kuin Suomi. Lääkäriltä ei siis välttämättä tällä hetkellä saa lihavuuslääkkeen reseptiä, vaikka haluaisi.
Ilmiö kertoo siitä, että tehokkaille painonpudotuksen apukeinoille riittää kaikkialla maailmassa kysyntää.
Lihavuuden lääkehoito ei kuitenkaan ole mikään näppärä pikadieetti, vaan kokonaisvaltaista hoitoa, joka vaatii aina tuekseen oikean ravitsemuksen ja riittävästi oikeanlaista liikuntaa.
Vilho Ahola kertoo kolme tärkeintä seikkaa, jotka hän keskustelee aina potilaidensa kanssa läpi ennen lihavuuslääkehoidon aloittamista.
1. Lihavuuden lääkehoito on pitkäaikaista hoitoa
Yksi tärkeimmistä asioista ymmärtää on tämä: lihavuuslääkkeisiin ja lääkityksen seurantaan on sitouduttava pitkäaikaisesti.
‒ Yhdysvalloissa lihavuuslääkkeitä on käytetty pitempään kuin meillä, ja sieltä kertyneen tiedon mukaan vaikuttaa siltä, että noin puolet ihmisistä tarvitsee lääkityksen jopa pysyvästi.
Jos lihavuuslääkkeitä käyttää lyhytaikaisesti ja lopettaa kertarysäyksellä, siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. “
‒ Kehomme toimii niin, että jos esimerkiksi 120-kiloinen ihminen pudottaa painostaan 30‒40 kiloa, elimistö pyrkii kaikin keinoin palauttamaan painon ennalleen. Syy on osaltaan evoluutiossa. Missä tilanteessa luolamiehen tai -naisen olisi hyödyttänyt laihtua? Vararavinnosta on aina ollut meille ihmisille hyödyllistä pitää kiinni.
Ahola kertoo, että hän voi mainita lihavuuslääkityksen potilaalle yhtenä mahdollisena vaihtoehtona, mutta sen vahvemmin hänellä ei ole tapana suositella lääkitystä.
‒ Tämä hoito vaatii sitoutumista, ja siksi kiinnostuksen pitää mielestäni lähteä potilaasta itsestään. Jos potilas ilmaisee olevansa kiinnostunut, lähdemme juttelemaan, mitä kaikkea lääkehoito edellyttää.
2. Lääke vähentää ruokahalua, ja siksi ravitsemukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota
Lihavuuslääkkeiden toimintalogiikasta on hyvä ymmärtää, että lääkkeiden teho perustuu puhtaasti ruokahalun vähentymiseen, ei esimerkiksi rasvan polttamisen tehostamiseen.
‒ Siksi on äärimmäisen tärkeää, että lääkehoidon yhteydessä saa riittävästi proteiinia. Jos sitä tulee ravinnosta liian vähän, elimistö ottaa herkemmin tarvitsemansa energian lihaksista. Tämä tarkoittaa, että jos lääkehoitoa ei tueta oikealla ruokavaliolla, lihasmassaa häviää merkittävän paljon, jopa puolet laihdutetusta painosta, Vilho Ahola kertoo.
On äärimmäisen tärkeää, että lääkehoidon yhteydessä saa riittävästi proteiinia. “
Lihavuuslääkehoidon aikana suositus onkin, että lääkäri ohjaa potilaan aina ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Näin tekee myös Ahola jokaisen potilaansa kanssa.
‒ Ravitsemusterapeutti auttaa rytmittämään aterioita ja varmistamaan, että ruokavalio pysyy ravintorikkaana. Vaadittuja proteiinimääriä on yleensä vaikea saada kasaan kevyellä salaatilla tai kasviskeitolla. Proteiinia olisi hyvä saada kerta-annoksena jokaisen aterian yhteydessä 20‒30 grammaa, jotta lihasmassaa häviää mahdollisimman vähän.
3. Hoito vaatii aina tuekseen lihaskuntoharjoittelua
Vähintään yhtä tärkeää on vahvistaa lääkehoidon aikana lihaskuntoa. Elimistö toimii nimittäin tässäkin niin, että jos lihasmassalle ei ole käyttöä, elimistö ottaa tarvitsemansa energian herkästi lihasmassasta.
‒ Silloin kun lihaksia ei käytä, elimistö ikään kuin arvioi, että lihasmassa on tarpeetonta ja kuluttaa turhaan energiaa, ja siksi se voidaan hyvin polttaa pois. Jos taas lihaksia käyttää koko ajan, energia lähtee rasvakudoksista ja tarpeelliset lihakset säästetään. Elimistö toimii loogisesti, kunhan sille viestii tavoilla, jotka se ymmärtää, Ahola selittää.
Olympiatason painonnostajaksi ei tarvitse ryhtyä, mutta vähintään pari kertaa viikossa pitäisi tehdä lihaskuntoharjoittelua.
Lihasvoima määrittää, pystyykö seitsemänkymppisenä kantamaan kauppakassit. “
‒ Lihasvoima on se, joka meitä liikuttaa. Se määrittää, pystyykö seitsemänkymppisenä kantamaan kauppakassit ja pääseekö ylös tuolista. Myös painonhallinnan kannalta liikunnan tehtävänä on ylläpitää lihasmassaa. Jos lihasmassaa häviää, kehon energiankulutus vähenee, sillä lihas kuluttaa levossakin, toisin kuin rasva.
Ahola sanoo, että vaihdevuodet ohittaneille naisille hän määrää lihavuuslääkitystä vain, jos he harrastavat säännöllistä lihaskuntoharjoittelua. Vaihdevuosien jälkeen kun lihasmassan katoaminen vauhdittuu muutenkin. Tämä potilasryhmä onkin kaikkein suurimmassa riskissä hävittää tärkeät lihaksensa.
‒ Silloin voi tulla aiheuttaneeksi enemmän haittaa kuin hyötyä, jos painoa lähtee enemmän lihaksesta kuin rasvasta.
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Vilho Ahola on työterveyslääkäri, joka on perehtynyt erityisesti elintapalääketieteeseen, hormoniainevaihduntaan ja psykologiaan. Ahola on toiminut myös Suomen Fitnessurheilu ry:n maajoukkueen lääkärinä, valmentajana fitness-lajeissa sekä monien urheilijoiden ravintovalmentajana aina olympiatasolle asti.
Lue lisää aiheesta
Mihin tarkkaavuutemme katosi ja miten saamme sen takaisin?
Elämme ylisuorittamisen ja ärsykkeiden aikakautta, mikä vaikuttaa kykyymme ylläpitää tarkkaavaisuutta, kertoo Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja ja ensihoitaja Joakim Harju.
Miten vaihdevuodet vaikuttavat migreeniin? Näin vastaa neurologi
Naisista jopa 33 prosentin on arvioitu sairastavan migreeniä jossain vaiheessa elämäänsä. Vaihdevuodet koskettavat heistä jokaista. Neurologimme Markku Nissilä kertoo, miten vaihdevuodet voivat vaikuttaa sairauteen.
Tästä on kyse – 5 faktaa esivaihdevuosista
Mistä esivaihdevuodet tunnistaa ja voiko niille tehdä jotain? Gynekologimme Paula Turtiainen kertoo, mitä jokaisen 35 vuotta täyttäneen naisen kannattaa asiasta tietää.
Miten vaihdevuosi-ikäisen tulisi treenata? Fysioterapeutti korostaa yhtä asiaa
Keski-iän kieppeillä moni nainen havahtuu lihas- ja nivelkipuihin, joita harva kuitenkaan osaa yhdistää vaihdevuosiin. Vastaava fysioterapeuttimme Sonja Toivola kertoo, miksi vaihdevuosi-ikäisen kannattaisi panostaa lihaskuntotreeniin.
”Luulin, että vaihdevuodet alkavat viisikymppisenä”
Riikka Mäkinen alkoi saada ensimmäisiä vaihdevuosioireita 40-vuotiaana. Hoito auttoi vaikeisiin oireisiin ja toi elämänilon takaisin.
”Sen saagan haluaisin lopettaa” – moni vaihdevuosi-ikäinen kärsii unioireista turhaan
Moni nainen yllättyy ja järkyttyy, kun univaikeudet ovatkin ensimmäinen merkki vaihdevuosista. Aivan suotta, sanoo unilääkäri Eeva Löfgren. Oireisiin on tehokas hoito, eikä se ole unilääke.