Lääkäri neuvoo, mitä lihavuuden lääkehoidosta on hyvä ymmärtää
Lihavuuden lääkehoito voi olla tehokas keino pudottaa painoa. Pelkän lääkkeen sijaan kyse on kuitenkin kokonaisvaltaisesta hoidosta, jonka tueksi tarvitaan oikeaa ravitsemusta ja riittävää lihaskuntoharjoittelua. Elintapalääketieteeseen perehtynyt työterveyslääkäri Vilho Ahola neuvoo, mitä lihavuuslääkkeistä on hyvä ymmärtää, kun harkitsee niiden aloittamista.

Lihavuuden hoito on viime vuosina mullistunut, kun hoidon osaksi on ensimmäistä kertaa saatu aidosti tehokkaita lääkkeitä. Terveystalon työterveyslääkäri Vilho Ahola korostaa, että asiakkaille voidaan nyt tarjota vaikuttavaa hoitoa, jossa elintapahoitoon yhdistetään lääkehoito.
Aiemmin lääkkeiden saatavuudessa oli ongelmia, kun niitä ei pystytty tuottamaan yhtä paljon kuin maailmalla oli kysyntää. Ahola kuitenkin kertoo, että ongelma on selätetty.
‒ Nyt lihavuuden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden saatavuus näyttää oikein hyvältä.
Lihavuuden lääkehoito ei kuitenkaan ole mikään näppärä pikadieetti, vaan kokonaisvaltaista hoitoa, joka vaatii aina tuekseen oikean ravitsemuksen ja riittävästi oikeanlaista liikuntaa.
Vilho Ahola kertoo kolme tärkeintä seikkaa, jotka hän keskustelee aina potilaidensa kanssa läpi ennen lihavuuslääkehoidon aloittamista.
1. Lihavuuden lääkehoito on pitkäaikaista hoitoa
Yksi tärkeimmistä asioista ymmärtää on tämä: lihavuuslääkkeisiin ja lääkityksen seurantaan on sitouduttava pitkäaikaisesti.
‒ Yhdysvalloissa lihavuuslääkkeitä on käytetty pitempään kuin meillä, ja sieltä kertyneen tiedon mukaan vaikuttaa siltä, että noin puolet ihmisistä tarvitsee lääkityksen jopa pysyvästi.
Jos lihavuuslääkkeitä käyttää lyhytaikaisesti ja lopettaa kertarysäyksellä, siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. “
‒ Kehomme toimii niin, että jos esimerkiksi 120-kiloinen ihminen pudottaa painostaan 30‒40 kiloa, elimistö pyrkii kaikin keinoin palauttamaan painon ennalleen. Syy on osaltaan evoluutiossa. Missä tilanteessa luolamiehen tai -naisen olisi hyödyttänyt laihtua? Vararavinnosta on aina ollut meille ihmisille hyödyllistä pitää kiinni.
Ahola kertoo, että hän voi mainita lihavuuslääkityksen potilaalle yhtenä mahdollisena vaihtoehtona, mutta sen vahvemmin hänellä ei ole tapana suositella lääkitystä.
‒ Tämä hoito vaatii sitoutumista, ja siksi kiinnostuksen pitää mielestäni lähteä potilaasta itsestään. Jos potilas ilmaisee olevansa kiinnostunut, lähdemme juttelemaan, mitä kaikkea lääkehoito edellyttää.
2. Lääke vähentää ruokahalua, ja siksi ravitsemukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota
Lihavuuslääkkeiden toimintalogiikasta on hyvä ymmärtää, että lääkkeiden teho perustuu puhtaasti ruokahalun vähentymiseen, ei esimerkiksi rasvan polttamisen tehostamiseen.
‒ Siksi on äärimmäisen tärkeää, että lääkehoidon yhteydessä saa riittävästi proteiinia. Jos sitä tulee ravinnosta liian vähän, elimistö ottaa herkemmin tarvitsemansa energian lihaksista. Tämä tarkoittaa, että jos lääkehoitoa ei tueta oikealla ruokavaliolla, lihasmassaa häviää merkittävän paljon, jopa puolet laihdutetusta painosta, Vilho Ahola kertoo.
On äärimmäisen tärkeää, että lääkehoidon yhteydessä saa riittävästi proteiinia. “
Lihavuuslääkehoidon aikana suositus onkin, että lääkäri ohjaa potilaan aina ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Näin tekee myös Ahola jokaisen potilaansa kanssa.
‒ Ravitsemusterapeutti auttaa rytmittämään aterioita ja varmistamaan, että ruokavalio pysyy ravintorikkaana. Vaadittuja proteiinimääriä on yleensä vaikea saada kasaan kevyellä salaatilla tai kasviskeitolla. Proteiinia olisi hyvä saada kerta-annoksena jokaisen aterian yhteydessä 20‒30 grammaa, jotta lihasmassaa häviää mahdollisimman vähän.
3. Hoito vaatii aina tuekseen lihaskuntoharjoittelua
Vähintään yhtä tärkeää on vahvistaa lääkehoidon aikana lihaskuntoa. Elimistö toimii nimittäin tässäkin niin, että jos lihasmassalle ei ole käyttöä, elimistö ottaa tarvitsemansa energian herkästi lihasmassasta.
‒ Silloin kun lihaksia ei käytä, elimistö ikään kuin arvioi, että lihasmassa on tarpeetonta ja kuluttaa turhaan energiaa, ja siksi se voidaan hyvin polttaa pois. Jos taas lihaksia käyttää koko ajan, energia lähtee rasvakudoksista ja tarpeelliset lihakset säästetään. Elimistö toimii loogisesti, kunhan sille viestii tavoilla, jotka se ymmärtää, Ahola selittää.
Olympiatason painonnostajaksi ei tarvitse ryhtyä, mutta vähintään pari kertaa viikossa pitäisi tehdä lihaskuntoharjoittelua.
Lihasvoima määrittää, pystyykö seitsemänkymppisenä kantamaan kauppakassit. “
‒ Lihasvoima on se, joka meitä liikuttaa. Se määrittää, pystyykö seitsemänkymppisenä kantamaan kauppakassit ja pääseekö ylös tuolista. Myös painonhallinnan kannalta liikunnan tehtävänä on ylläpitää lihasmassaa. Jos lihasmassaa häviää, kehon energiankulutus vähenee, sillä lihas kuluttaa levossakin, toisin kuin rasva.
Ahola sanoo, että vaihdevuodet ohittaneille naisille hän määrää lihavuuslääkitystä vain, jos he harrastavat säännöllistä lihaskuntoharjoittelua. Vaihdevuosien jälkeen kun lihasmassan katoaminen vauhdittuu muutenkin. Tämä potilasryhmä onkin kaikkein suurimmassa riskissä hävittää tärkeät lihaksensa.
‒ Silloin voi tulla aiheuttaneeksi enemmän haittaa kuin hyötyä, jos painoa lähtee enemmän lihaksesta kuin rasvasta.

Työterveyslääkäri, unen asiantuntijalääkäri
Vilho Ahola on työterveyslääkäri, joka on perehtynyt erityisesti elintapalääketieteeseen, hormoniainevaihduntaan ja psykologiaan. Ahola on toiminut myös Suomen Fitnessurheilu ry:n maajoukkueen lääkärinä, valmentajana fitness-lajeissa sekä monien urheilijoiden ravintovalmentajana aina olympiatasolle asti.
Lue lisää aiheesta

"Kolme korttipakan kokoista kerta-annosta" – saatko sinä riittävästi proteiinia?
Ikääntyessä ravinnolla on entistä suurempi merkitys toimintakyvyn säilyttämisessä. Riittävä proteiininsaanti auttaa ehkäisemään sekä lihasmassan että -voiman heikkenemistä, tukee luuston terveyttä ja edistää palautumista. Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miten lisäät helposti proteiinia päivittäiseen ruokavalioosi.

Nälkäkiukku ei katso ikää – näin pidät kiinni ruokarytmistä myös eläkeiässä
Eläkkeellä arjen rakenne usein muuttuu ja tiukat aikataulut väistyvät rennomman rytmin tieltä. Lounastaukoa ei kannata kuitenkaan unohtaa – ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miksi säännöllisestä ruokarytmistä kannattaa pitää huolta myös eläkeiässä.

Millaisin keinoin yli 70-vuotias voi huolehtia terveydestään? Tee nämä 9 asiaa joka päivä
Ikääntyessä keho kokee monia luonnollisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa paitsi sairastumisriskiin myös arjen sujuvuuteen. Elintavoilla on kuitenkin mahdollista jarruttaa muutosta minkä ikäisenä tahansa ja tehdä omista eläkevuosistaan terveempiä.

Mihin pitkittynyt univaje voi johtaa?
Kun uni jää toistuvasti liian vähäiseksi, seuraukset tuntuvat arjessa ja pidemmällä aikavälillä myös terveydessä. Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkärin mukaan pitkittynyt univaje voi altistaa myös vakaville sairauksille.

"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.

Miten asiantuntijat hoitavat sydänterveyttään arjessa? Kokeile vinkkejä
Sydämen terveyttä voi tukea yllättävän pienilläkin teoilla arjessa. Asiantuntijoidemme vinkit muistuttavat, että parhaat terveysteot harvoin ovat täysivaltaisia elämäntaparemontteja, vaan arjen rutiineja, jotka tekevät hyvää niin keholle kuin mielelle.