Polven tekonivelleikkaus: ”Toipuminen vaatii ensin malttia ja sitten sisua”
Polven tekonivelleikkaus helpottaa kipuja ja mahdollistaa arkiliikunnan. Mutta mitä tekemistä potilaan odotuksilla on polven tekonivelleikkauksen onnistumisen kanssa? Yllättävän paljon, sanoo Terveystalon polvikirurgi Jani Knifsund.
Tekonivelleikkaus on osaavalle kirurgille usein hoidon helpoin osuus.
‒ Tulen käsityöläissuvusta, jossa kaikki ovat joko puuseppiä tai putkimiehiä. Ehkä siksi leikkaustekniikoiden oppiminen on aina ollut minulle helppoa, Turun Terveystalon polviortopedi Jani Knifsund kertoo.
Knifsundin mukaan hoidon haastavin osuus onkin ennen leikkausta. Silloin on analysoitava, onko potilaalle leikkauksesta apua, ja tehtävä leikkauspäätös.
‒ Potilaalla on oltava pitkälle edennyt nivelrikko ja kivuliaat oireet. Tämän lisäksi nivelrikon pitää näkyä röntgenkuvissa ja kuvien löydösten on sovittava oireisiin. Myös se on tärkeää, että potilas on motivoitunut kuntouttamaan itseään leikkauksen jälkeen.
Tekonivelleikkaus onnistuu, kun odotukset ovat kohdillaan
Leikkauksen onnistumiseen vaikuttaa se, että potilaalla on tekonivelleikkauksen lopputuloksesta realistiset odotukset. Knifsundilla ei ole tapana silotella asioita. Hän on mieluummin realisti.
‒ Tekonivelpolvi ei välttämättä koskaan tunnu ihan täysin omalta polvelta, ja tämän sanon myös potilaille. Tekonivel auttaa hyvin kävelykipuun ja arkiliikkumiseen, mutta jos tavoitteena on pelata tennistä yhtä kovalla tasolla kuin joskus ennen, pyrin olemaan lupaamatta liikoja. Jos odotukset ovat liian korkealla, ihminen ei yleensä ole lopputulokseen tyytyväinen.
Knifsund pyrkii aina vastaamaan suoraan potilaidensa kysymyksiin, sillä se lisää luottamusta. Kun todennäköisyydet, riskit, leikkauskriteerit ja kaikki potilasta askarruttava on yhdessä käyty läpi, edessä on leikkauspäätös.
‒ Minulla on tapana sanoa potilailleni, että koska tämä on elämänlaatuleikkaus, lopullinen päätös on sinun. Kaikki eivät halua päätöstä tehdä, ja jotkut saattavat vähän ahdistuakin. Kun huomaan sen, autan potilastani päätöksenteossa.
Tekonivelleikkauksesta toipuu omassa tahdissaan
Polven tekonivelleikkauksesta toipuminen on yksilöllistä. Suurin osa kävelee jo parin, kolmen kuukauden päästä sujuvasti ilman kyynärsauvoja.
‒ Toipuminen on jokaisella erilainen prosessi. Siksi ei pidä olla huolissaan, vaikka toipuminen tuntuisi omalla kohdalla hitaalta.
Terveystalolla tekonivelleikkauksesta toipuvaa potilasta tukee ortopedin ja fysioterapeutin muodostama työpari. “
Knifsundin mukaan monia kauhistuttaa kuulla, että polven kuntoutumisessa voi leikkauksen jälkeen mennä jopa vuosi. Kävely ja liikkuminen sujuu toki hyvin jo sitä ennen, mutta noin vuoden paikkeilla polvi alkaa yleensä tuntua lähes omalta.
‒ Olen huomannut, että toipumisesta ei kannata maalailla liian positiivista kuvaa. Kun potilaalla sitten menee odotettua paremmin, hän voimaantuu ja motivoituu. Toki tämä on hyvin yksilökohtaista.
Kevyeen työhön pystyy monesti palaamaan noin kuukauden päästä polven tekonivelleikkauksesta. Hiljattain Knifsundin vastaanotolla kävi viiden viikon kontrollikäynnillä potilas, joka oli juuri palannut työhönsä päiväkotiin.
Kuntoutus on iso osa tekonivelleikkauksen lopputulosta.
‒ Alkuvaiheessa tarvitaan malttia, jotta kipu saadaan pois, ja loppuvaiheessa sisua, että lihasvoima saadaan takaisin.
Polven tekonivel pitää ihmisen liikkeellä
Puuseppien suvussa käsityöläisyys velvoittaa, mutta miksi Jani Knifsundista tuli juuri polvikirurgi?
‒ Minua on aina kiinnostanut se, miten voin vaikuttaa potilaideni elämänlaatuun ihmisen koko elinkaaren ajan.
Jo hänen uransa alkuvaiheessa oli selvää, että väestön vanhetessa tekonivelkirurgian merkitys lisääntyy. Knifsundin mukaan tekonivelleikkaukset ovat aidosti vaikuttavaa kirurgiaa, jolla on valtavasti merkitystä ihmisen elämänlaadulle.
‒ Menin 15 vuotta sitten tekonivelosastolle töihin, koska ajattelin jo silloin, että tekonivelleikkaus pitää hallita, jotta ihmistä pystyy hoitamaan koko hänen elämänsä ajan.
Lue lisää tekonivelkirurgiasta Terveystalossa
Lue lisää aiheesta
Miten voi erottaa murtuman ja venähdyksen? Lääkäri kertoo ainoan oikean vastauksen
Talvikuukausina ranne- ja nilkkamurtumia sekä aivotärähdyksiä sattuu yli tuplasti enemmän kuin muina vuodenaikoina. Terveystalon tapaturmapäivystyksen vastuulääkäri Jarkko Pajarinen kertoo, miten murtuman voi tunnistaa ja voiko oikeanlaista kaatumistekniikkaa harjoitella.
TPS Jalkapallon Riku Riski kuntoutumisestaan: "Ilman fysioterapeuttia palaisin kentälle liian aikaisin"
Fysioterapeutti on yksi loukkaantuneen urheilijan tärkeimmistä tukihenkilöistä. Miten kaksikko pelaa yhteen kuntoutumisen aikana? TPS Jalkapallon laitahyökkääjä Riku Riski ja Terveystalon fysioterapeutti Marko Grönholm kertovat.
Elämää polvien ehdoilla: ”Tekonivelleikkaus muutti arkeni”
Polvien tekonivelleikkaus sai Petri Raudan tajuamaan, että hänen kipunsa olivat sanelleet koko perheen elämää kauppareissuista kaupunkilomiin jo vuosien ajan. ”Nyt hymyilyttää, kun saa painella koiran kanssa pitkin metsiä”, Rauta sanoo. ”Mietin päivittäin, että menisin koska tahansa uudestaan tekonivelleikkaukseen.”
Kumpi kannattaa, lepo vai liike? 7 myyttiä nivelrikosta
Nivelrikko on yleinen sairaus, mutta liittyykö siihen aina kipuja? Terveystalon tekonivelkirurgian vastuulääkäri Rami Madanat ottaa kantaa yleisimpiin väittämiin nivelrikosta.
Kesän tapaturmista yksi on kaikkein tavallisin: lääkäri neuvoo, miten kannattaa toimia
Nilkan nyrjähdys on yleisin tapa teloa itsensä kesäaikaan, selviää Terveystalon hoitamien tapaturmien tilastoista. Vakavammat tapaturmat sen sijaan syntyvät pääosin neljästä eri syystä, kertoo tapaturmien vastuulääkäri ja ortopedi Jarkko Pajarinen.
Lasten terveys ennen ja nyt: Urheilusta saatu rasitusvamma on nykyään yleinen vaiva
Niin terveellistä kuin urheilu onkin, siitä voi seurata rasitusvammoja varsinkin kasvupyrähdyksen aikana. Silloin luut sekä lihasten ja jänteiden kiinnittymiskohdat ovat hauraimmillaan, sanoo lasten ja nuorten ortopedi, professori Jaakko Sinikumpu Terveystalosta.