Polven tekonivelleikkaus: ”Toipuminen vaatii ensin malttia ja sitten sisua”
Polven tekonivelleikkaus helpottaa kipuja ja mahdollistaa arkiliikunnan. Mutta mitä tekemistä potilaan odotuksilla on polven tekonivelleikkauksen onnistumisen kanssa? Yllättävän paljon, sanoo Terveystalon polvikirurgi Jani Knifsund.
Tekonivelleikkaus on osaavalle kirurgille usein hoidon helpoin osuus.
‒ Tulen käsityöläissuvusta, jossa kaikki ovat joko puuseppiä tai putkimiehiä. Ehkä siksi leikkaustekniikoiden oppiminen on aina ollut minulle helppoa, Turun Terveystalon polviortopedi Jani Knifsund kertoo.
Knifsundin mukaan hoidon haastavin osuus onkin ennen leikkausta. Silloin on analysoitava, onko potilaalle leikkauksesta apua, ja tehtävä leikkauspäätös.
‒ Potilaalla on oltava pitkälle edennyt nivelrikko ja kivuliaat oireet. Tämän lisäksi nivelrikon pitää näkyä röntgenkuvissa ja kuvien löydösten on sovittava oireisiin. Myös se on tärkeää, että potilas on motivoitunut kuntouttamaan itseään leikkauksen jälkeen.
Tekonivelleikkaus onnistuu, kun odotukset ovat kohdillaan
Leikkauksen onnistumiseen vaikuttaa se, että potilaalla on tekonivelleikkauksen lopputuloksesta realistiset odotukset. Knifsundilla ei ole tapana silotella asioita. Hän on mieluummin realisti.
‒ Tekonivelpolvi ei välttämättä koskaan tunnu ihan täysin omalta polvelta, ja tämän sanon myös potilaille. Tekonivel auttaa hyvin kävelykipuun ja arkiliikkumiseen, mutta jos tavoitteena on pelata tennistä yhtä kovalla tasolla kuin joskus ennen, pyrin olemaan lupaamatta liikoja. Jos odotukset ovat liian korkealla, ihminen ei yleensä ole lopputulokseen tyytyväinen.
Knifsund pyrkii aina vastaamaan suoraan potilaidensa kysymyksiin, sillä se lisää luottamusta. Kun todennäköisyydet, riskit, leikkauskriteerit ja kaikki potilasta askarruttava on yhdessä käyty läpi, edessä on leikkauspäätös.
‒ Minulla on tapana sanoa potilailleni, että koska tämä on elämänlaatuleikkaus, lopullinen päätös on sinun. Kaikki eivät halua päätöstä tehdä, ja jotkut saattavat vähän ahdistuakin. Kun huomaan sen, autan potilastani päätöksenteossa.
Tekonivelleikkauksesta toipuu omassa tahdissaan
Polven tekonivelleikkauksesta toipuminen on yksilöllistä. Suurin osa kävelee jo parin, kolmen kuukauden päästä sujuvasti ilman kyynärsauvoja.
‒ Toipuminen on jokaisella erilainen prosessi. Siksi ei pidä olla huolissaan, vaikka toipuminen tuntuisi omalla kohdalla hitaalta.
Terveystalolla tekonivelleikkauksesta toipuvaa potilasta tukee ortopedin ja fysioterapeutin muodostama työpari. “
Knifsundin mukaan monia kauhistuttaa kuulla, että polven kuntoutumisessa voi leikkauksen jälkeen mennä jopa vuosi. Kävely ja liikkuminen sujuu toki hyvin jo sitä ennen, mutta noin vuoden paikkeilla polvi alkaa yleensä tuntua lähes omalta.
‒ Olen huomannut, että toipumisesta ei kannata maalailla liian positiivista kuvaa. Kun potilaalla sitten menee odotettua paremmin, hän voimaantuu ja motivoituu. Toki tämä on hyvin yksilökohtaista.
Kevyeen työhön pystyy monesti palaamaan noin kuukauden päästä polven tekonivelleikkauksesta. Hiljattain Knifsundin vastaanotolla kävi viiden viikon kontrollikäynnillä potilas, joka oli juuri palannut työhönsä päiväkotiin.
Kuntoutus on iso osa tekonivelleikkauksen lopputulosta.
‒ Alkuvaiheessa tarvitaan malttia, jotta kipu saadaan pois, ja loppuvaiheessa sisua, että lihasvoima saadaan takaisin.
Polven tekonivel pitää ihmisen liikkeellä
Puuseppien suvussa käsityöläisyys velvoittaa, mutta miksi Jani Knifsundista tuli juuri polvikirurgi?
‒ Minua on aina kiinnostanut se, miten voin vaikuttaa potilaideni elämänlaatuun ihmisen koko elinkaaren ajan.
Jo hänen uransa alkuvaiheessa oli selvää, että väestön vanhetessa tekonivelkirurgian merkitys lisääntyy. Knifsundin mukaan tekonivelleikkaukset ovat aidosti vaikuttavaa kirurgiaa, jolla on valtavasti merkitystä ihmisen elämänlaadulle.
‒ Menin 15 vuotta sitten tekonivelosastolle töihin, koska ajattelin jo silloin, että tekonivelleikkaus pitää hallita, jotta ihmistä pystyy hoitamaan koko hänen elämänsä ajan.
Lue lisää tekonivelkirurgiasta Terveystalossa
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Kaihi voi edetä hitaasti ja huomaamattomasti: hakeudu näissä oireissa tutkimuksiin
Kaikissa silmiin liittyvissä muutoksissa tulisi hakeutua silmälääkärin vastaanotolle tai näöntutkimukseen. Myös optikot tunnistavat kaihiin viittaavat oireet ja ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Muistisairaudet yleistyvät selvästi 65 ikävuoden jälkeen: näihin merkkeihin tulisi kiinnittää huomiota
Alkavaa muistisairautta voi olla hankala tunnistaa itse, minkä vuoksi läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Syyskuussa vietetään jälleen muistiviikkoa, minkä tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa muistisairauksista.
"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.
Miten asiantuntijat hoitavat sydänterveyttään arjessa? Kokeile vinkkejä
Sydämen terveyttä voi tukea yllättävän pienilläkin teoilla arjessa. Asiantuntijoidemme vinkit muistuttavat, että parhaat terveysteot harvoin ovat täysivaltaisia elämäntaparemontteja, vaan arjen rutiineja, jotka tekevät hyvää niin keholle kuin mielelle.
Lääkärille 28,20 eurolla – webinaari vastaa kysymyksiin, joita nyt mietit
Miten 65 vuotta täyttäneiden kokeilu toimii ja mitä siihen kuuluu? Näihin ja kymmeniin muihin kysymyksiin vastasivat webinaarissamme yhteiskuntasuhdejohtaja Eveliina Vigelius, ylilääkäri Jukka Pitkänen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä.
"Miten voisi pitää oman mielensä virkeänä ja nauttia enemmän omasta seurastaan?"
Psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen vastaa heinäkuun Terveen ikääntymisen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän ihmissuhteista.