Polven tekonivelleikkaus: ”Toipuminen vaatii ensin malttia ja sitten sisua”
Polven tekonivelleikkaus helpottaa kipuja ja mahdollistaa arkiliikunnan. Mutta mitä tekemistä potilaan odotuksilla on polven tekonivelleikkauksen onnistumisen kanssa? Yllättävän paljon, sanoo Terveystalon polvikirurgi Jani Knifsund.
Tekonivelleikkaus on osaavalle kirurgille usein hoidon helpoin osuus.
‒ Tulen käsityöläissuvusta, jossa kaikki ovat joko puuseppiä tai putkimiehiä. Ehkä siksi leikkaustekniikoiden oppiminen on aina ollut minulle helppoa, Turun Terveystalon polviortopedi Jani Knifsund kertoo.
Knifsundin mukaan hoidon haastavin osuus onkin ennen leikkausta. Silloin on analysoitava, onko potilaalle leikkauksesta apua, ja tehtävä leikkauspäätös.
‒ Potilaalla on oltava pitkälle edennyt nivelrikko ja kivuliaat oireet. Tämän lisäksi nivelrikon pitää näkyä röntgenkuvissa ja kuvien löydösten on sovittava oireisiin. Myös se on tärkeää, että potilas on motivoitunut kuntouttamaan itseään leikkauksen jälkeen.
Tekonivelleikkaus onnistuu, kun odotukset ovat kohdillaan
Leikkauksen onnistumiseen vaikuttaa se, että potilaalla on tekonivelleikkauksen lopputuloksesta realistiset odotukset. Knifsundilla ei ole tapana silotella asioita. Hän on mieluummin realisti.
‒ Tekonivelpolvi ei välttämättä koskaan tunnu ihan täysin omalta polvelta, ja tämän sanon myös potilaille. Tekonivel auttaa hyvin kävelykipuun ja arkiliikkumiseen, mutta jos tavoitteena on pelata tennistä yhtä kovalla tasolla kuin joskus ennen, pyrin olemaan lupaamatta liikoja. Jos odotukset ovat liian korkealla, ihminen ei yleensä ole lopputulokseen tyytyväinen.
Knifsund pyrkii aina vastaamaan suoraan potilaidensa kysymyksiin, sillä se lisää luottamusta. Kun todennäköisyydet, riskit, leikkauskriteerit ja kaikki potilasta askarruttava on yhdessä käyty läpi, edessä on leikkauspäätös.
‒ Minulla on tapana sanoa potilailleni, että koska tämä on elämänlaatuleikkaus, lopullinen päätös on sinun. Kaikki eivät halua päätöstä tehdä, ja jotkut saattavat vähän ahdistuakin. Kun huomaan sen, autan potilastani päätöksenteossa.
Tekonivelleikkauksesta toipuu omassa tahdissaan
Polven tekonivelleikkauksesta toipuminen on yksilöllistä. Suurin osa kävelee jo parin, kolmen kuukauden päästä sujuvasti ilman kyynärsauvoja.
‒ Toipuminen on jokaisella erilainen prosessi. Siksi ei pidä olla huolissaan, vaikka toipuminen tuntuisi omalla kohdalla hitaalta.
Terveystalolla tekonivelleikkauksesta toipuvaa potilasta tukee ortopedin ja fysioterapeutin muodostama työpari. “
Knifsundin mukaan monia kauhistuttaa kuulla, että polven kuntoutumisessa voi leikkauksen jälkeen mennä jopa vuosi. Kävely ja liikkuminen sujuu toki hyvin jo sitä ennen, mutta noin vuoden paikkeilla polvi alkaa yleensä tuntua lähes omalta.
‒ Olen huomannut, että toipumisesta ei kannata maalailla liian positiivista kuvaa. Kun potilaalla sitten menee odotettua paremmin, hän voimaantuu ja motivoituu. Toki tämä on hyvin yksilökohtaista.
Kevyeen työhön pystyy monesti palaamaan noin kuukauden päästä polven tekonivelleikkauksesta. Hiljattain Knifsundin vastaanotolla kävi viiden viikon kontrollikäynnillä potilas, joka oli juuri palannut työhönsä päiväkotiin.
Kuntoutus on iso osa tekonivelleikkauksen lopputulosta.
‒ Alkuvaiheessa tarvitaan malttia, jotta kipu saadaan pois, ja loppuvaiheessa sisua, että lihasvoima saadaan takaisin.
Polven tekonivel pitää ihmisen liikkeellä
Puuseppien suvussa käsityöläisyys velvoittaa, mutta miksi Jani Knifsundista tuli juuri polvikirurgi?
‒ Minua on aina kiinnostanut se, miten voin vaikuttaa potilaideni elämänlaatuun ihmisen koko elinkaaren ajan.
Jo hänen uransa alkuvaiheessa oli selvää, että väestön vanhetessa tekonivelkirurgian merkitys lisääntyy. Knifsundin mukaan tekonivelleikkaukset ovat aidosti vaikuttavaa kirurgiaa, jolla on valtavasti merkitystä ihmisen elämänlaadulle.
‒ Menin 15 vuotta sitten tekonivelosastolle töihin, koska ajattelin jo silloin, että tekonivelleikkaus pitää hallita, jotta ihmistä pystyy hoitamaan koko hänen elämänsä ajan.
Lue lisää tekonivelkirurgiasta Terveystalossa
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
”Oletko varma”, kysyi kirurgi – Katrilta leikattiin molemmat polvet kerralla
Polvien nivelrikko aiheutti Katri Kurroselle paitsi kovaa kipua myös unettomuutta ja väsymystä. Leikkauksen jälkeen hän iloitsee jälleen liikkumisesta ja ihmettelee, miten nopeasti kuntoutuminen on käynyt.
Ota nämä terveysrutiinit tavaksi, kun täytät 80
Terveystalon asiantuntijat listasivat terveysrutiinit, jotka auttavat sinua pitämään itsesi kunnossa iän karttuessa. Lue lääkärien, ravitsemusterapeuttien, psykologin ja fysioterapeutin vinkit.
”Mikä helpotus!” – turkulainen Ritva Salmenoksa sai yleislääkäriltä nopean avun
Valinnanvapauskokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla. Terveystalossa lääkärillä käynyt Ritva Salmenoksa sai terveyshuoleensa apua ja vinkkaa nyt kokeilusta myös ystävilleen. – Vastaanotoilla hoidetaan sairauksia, jotka olisi jo pitänytkin hoitaa, sanoo useita kymmeniä valinnanvapauskokeilun vastaanottoja pitänyt lääkäri Tapani Strander.
"Kolme korttipakan kokoista kerta-annosta" – saatko sinä riittävästi proteiinia?
Ikääntyessä ravinnolla on entistä suurempi merkitys toimintakyvyn säilyttämisessä. Riittävä proteiininsaanti auttaa ehkäisemään sekä lihasmassan että -voiman heikkenemistä, tukee luuston terveyttä ja edistää palautumista. Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miten lisäät helposti proteiinia päivittäiseen ruokavalioosi.
Nälkäkiukku ei katso ikää – näin pidät kiinni ruokarytmistä myös eläkeiässä
Eläkkeellä arjen rakenne usein muuttuu ja tiukat aikataulut väistyvät rennomman rytmin tieltä. Lounastaukoa ei kannata kuitenkaan unohtaa – ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miksi säännöllisestä ruokarytmistä kannattaa pitää huolta myös eläkeiässä.
Millaisin keinoin yli 70-vuotias voi huolehtia terveydestään? Tee nämä 9 asiaa joka päivä
Ikääntyessä keho kokee monia luonnollisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa paitsi sairastumisriskiin myös arjen sujuvuuteen. Elintavoilla on kuitenkin mahdollista jarruttaa muutosta minkä ikäisenä tahansa ja tehdä omista eläkevuosistaan terveempiä.