Periytyvätkö allergiat ja miten ne vaikuttavat lapsen kehitykseen? Seitsemän kysymystä lasten ruoka-aineallergioista
Ruoka-aineallergiat lapsilla ovat hyvin yleisiä: jopa kolmasosalla pienistä lapsista epäillään allergiaa. Kysymyksiin ruoka-aineallergioista ja niiden hoidosta vastaa Lasten Terveystalon ravitsemusterapeutti Katja Nissinen.

Miten lapsen ruoka-aineallergia voi oireilla?
”Lapsen allerginen oireilu alkaa usein 6-12 kuukauden ikäisenä. Oireet jaetaan välittömiin sekä viivästyneisiin oireisiin.
Välittömiä oireita ovat muutamien minuuttien ja viimeistään parin tunnin jälkeen alkavat iho-oireet, kuten ihon punoitus tai nokkosihottuma tai oksentelu ja pulauttelu.
Viivästyneitä allergisia oireita ovat sen sijaan vatsaoireet kuten ripuli ja ilmavaivat, atooppisen ihottuman paheneminen, levottomuus ja itkuisuus. On kuitenkin hyvä muistaa, että normaaliin vauvan ja lapsen elämään kuuluu myös itkua ja vatsaoireita.”
Mitkä ruoka-aineet voivat aiheuttaa lapsilla allergiaa?
”Allerginen reaktio voi periaatteessa syntyä mille vain ruoalle, jonka proteiinille lapsi herkistyy. Tyypillisesti allergisia oireita aiheuttavat lehmänmaito, kananmuna, vehnä, ohra, ruis ja soija.
Jos allerginen oireilu on alkanut siitepölykaudella, on hyvä selvittää, onko kyse sittenkin ristireaktiosta: tämä tarkoittaa sitä, että reaktio ruoka-aineeseen johtuu siitepölyallergiasta.”
Miten toimin, jos epäilen lapsellani ruoka-aineallergiaa?
”Neuvolasta voi aina kysyä neuvoa ja monesti esimerkiksi vauvan kasvussakin näkyy jotakin, johon neuvolassa puututaan. Lastenlääkäri auttaa sitten tarvittaessa eteenpäin ja allergiaa lähdetään selvittämään niin kutsutulla välttämis-altistuskokeella.
Kokeessa ruokavaliosta karsitaan ensin täysin pois se ruoka-aine, jonka epäillään aiheuttavan allergiaa. Tämän aikana seurataan, lähtevätkö oireet helpottamaan. Välttämisjakson jälkeen lapsi saa uudelleen kyseistä ruoka-ainetta, jolloin varmistuu sen sopivuus tai sopimattomuus. Jos kyseessä on ravitsemuksessa keskeinen ruoka-aine (esim maito tai viljat) aloitetaan ruoka-altistus lääkärin vastaanotolla ja jatketaan tarvittaessa kotona ohjeiden mukaan.”
Voiko lapsi päästä eroon ruoka-aineallergiasta kokonaan?
”Vaikka ruoka-aineallergiat ovat pienillä lapsilla hyvin yleisiä, on hyvä uutinen kuitenkin se, että suurimmalla osalla allergiat ovat ohimeneviä. Lehmänmaitoallergia helpottaa 75 prosentilla kolmeen ikävuoteen mennessä ja noin 90 prosentilla lapsista allergiat ovat väistyneet kymmenenteen ikävuoteen mennessä. Usein vanhemmalta tuleekin vuoden tai kahden vuoden päästä helpottunut viesti, että nyt voimme jo syödä ihan kaikkea.
Tyypillisesti lapsen allerginen oireilu loppuu jo viimeistään kouluikäisenä, kun lapsi on kehittänyt erilaisia ruoka-aineita kohtaan sietokyvyn ruoka-altistusten kautta. Jos siis allergiset oireet ovat hyvin lieviä, ei ruoka-aineen välttämisessä tarvitse olla täysin ehdoton. Esimerkiksi kananmunaa voi sietää hyvin vaikkapa kuumennetun ruoan seassa, vaikka ei vielä pelkkänä kananmuna sietäisikään.”
Voivatko allergiat aiheuttaa haittaa lapsen kasvulle ja kehitykselle?
”Jos lapsi on laajasti allerginen ja ruokavalio on hyvin kapea, voi se haitata lapsen kasvua ja kehitystä. Tällöin on erittäin tärkeää varmistaa, että lapsi saa tarvittavan määrän energiaa, proteiinia ja tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita eri ruokaryhmistä.
Kun lääkäri on todennut ruoka-aineallergian, varmistetaan ravitsemusterapeutin kanssa ruokavalion riittävyys ja käydään ihan käytännön asioita läpi. Ravitsemusterapeutilta saa ruokaohjeita ja vinkkejä esimerkiksi siihen, millä maitotuotteet voi korvata. Lapselle kokatessa luovuus on valttia, sillä lapsi ei vielä tiedä, miten ihmisen ”kuuluu” syödä. Tattaripuuron seassa voi olla vaikkapa kalkkunalihapaloja tarpeen vaatiessa.
Syöminen on kuitenkin muutakin kuin vain ravintoaineiden saantia: se on tärkeää myös esimerkiksi motoriikan kannalta esimerkiksi puhumisen opettelussa. Jos lapsi syö vain kukkakaalisosetta, ei se tarjoa tarpeeksi haastetta suulle. ”
Lapselle kokatessa luovuus on valttia, sillä lapsi ei vielä tiedä, miten ihmisen ”kuuluu” syödä. Tattaripuuron seassa voi olla vaikkapa kalkkunalihapaloja tarpeen vaatiessa. “
Miksi lapsi on allerginen ja voivatko allergiat periytyä?
”Ruoka-aineallergiat johtuvat lapsen suoliston kehittymättömyydestä. Imeväisen suoliston limakalvo läpäisee herkästi esimerkiksi ruoan valkuaisaineita eli proteiineja, jotka aiheuttavat allergisen reaktion.
Varsinaiset allergiat eivät periydy, mutta alttius allergiaan voi periytyä. Pikkusiskolla ei siis automaattisesti ole allergioita, jos isosiskolla on.”
Ovatko ruoka-aine allergiat yleistyneet ja voiko niitä estää?
”Varmaksi emme osaa sanoa, ovatko allergiat tai tietämyksemme niistä lisääntyneet. Tiedämme kuitenkin, että kasvuympäristömme on muuttunut suuresti. Nykylapset kasvavat hyvin hygieenisissä olosuhteissa, eivätkä altistu samalla tavalla hyvillekin mikrobeille. Altistuminen taas voi suojata jossakin määrin allergioilta.
Virallisia suosituksia allergian ehkäisyyn ei ole. Sietokyky näyttäisi kuitenkin kehittyvän parhaiten, kun lapselle annetaan kiinteitä ruokia 4-6 kuukauden iässä. Mitään ruoka-aineita ei kannata varmuuden varalta myöskään välttää, vaan lapselle kannattaa antaa mahdollisuus kehittää sietokykyä monipuolisesti eri ruokiin.
Jos lapsi syntyy allergioille alttiiseen perheeseen - eli vanhemmilla on esimerkiksi allergioita tai astmaa - on pientä näyttöä siitä, että probioottivalmisteen syöminen raskauden loppuvaiheessa saattaa vähentää vauvan allergiariskiä. Vahvaa näyttöä tästä ei vielä ole, mutta probioottivalmisteen syömisestä ei ole haittaakaan.”
Tilaa Lasten Terveystalon uutiskirje
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi.
Saat myös vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta

Ravitsemusterapeutti neuvoo herkuttelemaan jokainen päivä: jouluähky voi kertoa vääristyneestä ruokasuhteesta
Jouluun tai muihin erityishetkiin liittyvä ahmiminen ja sen jälkeinen tarve laihdutuskuureihin voivat olla epäterveen ruokasuhteen merkkejä. Terveystalon ravitsemusterapeutti Mari Aalto kannustaa sallivaan syömiseen vuoden jokaisena päivänä.

Mitä tehdä, jos lapselle ei meinaa maistua mikään?
Makaroni kelpaa, mutta kukkakaali ei – nirsoilun sijaan nykyään puhutaan valikoivasta syömisestä. Ravitsemusterapeuttimme Päivi Lassila kertoo, miten valikoivaan syömiseen voi suhtautua ja miten sitä voi helpottaa.

Lasten ummetus on lisääntynyt huomattavasti, kertoo lastentautien erikoislääkäri
Terveystalon lastenlääkäri Johanna Immonen neuvoo viisi keinoa, joilla lapsen ummetusta voi hoitaa kotikonstein.

Näin autat painajaisia näkevää lasta
Lisääntyneet painajaiset voivat kertoa siitä, että lapsi on oppinut uuden taidon. Myös tunne-elämän tapahtumat heijastuvat uniin, kertoo neurologian erikoislääkäri, professori ja unilääkäri Markku Partinen.

Onko influenssa lapsilla yhtä vakava tauti kuin aikuisilla? Lastenlääkäri vastaa
Pikkulapset sairastuvat ja kärsivät influenssan oireista aivan kuten muut ikäryhmät. Silti aikuisiin verrattuna harvalla lapsella on influenssarokote, kertoo Terveystalon lastenlääkäri Péter Csonka.

Vuosi sitten jylläsi enterorokko: onko nyt edessä yhtä voimakas epidemia?
Enterorokko leviää epidemioina kaksi kertaa vuodessa, kesällä ja syksyllä, sanoo lastenlääkäri Péter Csonka Lasten Terveystalosta. Viime syksynä tautia oli vilkkaasti liikkeellä kouluissa ja päiväkodeissa. Kehittyykö tautiin vastustuskykyä, entä milloin kannattaa käydä lääkärillä?