Periytyvätkö allergiat ja miten ne vaikuttavat lapsen kehitykseen? Seitsemän kysymystä lasten ruoka-aineallergioista
Ruoka-aineallergiat lapsilla ovat hyvin yleisiä: jopa kolmasosalla pienistä lapsista epäillään allergiaa. Kysymyksiin ruoka-aineallergioista ja niiden hoidosta vastaa Lasten Terveystalon ravitsemusterapeutti Katja Nissinen.
Miten lapsen ruoka-aineallergia voi oireilla?
”Lapsen allerginen oireilu alkaa usein 6-12 kuukauden ikäisenä. Oireet jaetaan välittömiin sekä viivästyneisiin oireisiin.
Välittömiä oireita ovat muutamien minuuttien ja viimeistään parin tunnin jälkeen alkavat iho-oireet, kuten ihon punoitus tai nokkosihottuma tai oksentelu ja pulauttelu.
Viivästyneitä allergisia oireita ovat sen sijaan vatsaoireet kuten ripuli ja ilmavaivat, atooppisen ihottuman paheneminen, levottomuus ja itkuisuus. On kuitenkin hyvä muistaa, että normaaliin vauvan ja lapsen elämään kuuluu myös itkua ja vatsaoireita.”
Mitkä ruoka-aineet voivat aiheuttaa lapsilla allergiaa?
”Allerginen reaktio voi periaatteessa syntyä mille vain ruoalle, jonka proteiinille lapsi herkistyy. Tyypillisesti allergisia oireita aiheuttavat lehmänmaito, kananmuna, vehnä, ohra, ruis ja soija.
Jos allerginen oireilu on alkanut siitepölykaudella, on hyvä selvittää, onko kyse sittenkin ristireaktiosta: tämä tarkoittaa sitä, että reaktio ruoka-aineeseen johtuu siitepölyallergiasta.”
Miten toimin, jos epäilen lapsellani ruoka-aineallergiaa?
”Neuvolasta voi aina kysyä neuvoa ja monesti esimerkiksi vauvan kasvussakin näkyy jotakin, johon neuvolassa puututaan. Lastenlääkäri auttaa sitten tarvittaessa eteenpäin ja allergiaa lähdetään selvittämään niin kutsutulla välttämis-altistuskokeella.
Kokeessa ruokavaliosta karsitaan ensin täysin pois se ruoka-aine, jonka epäillään aiheuttavan allergiaa. Tämän aikana seurataan, lähtevätkö oireet helpottamaan. Välttämisjakson jälkeen lapsi saa uudelleen kyseistä ruoka-ainetta, jolloin varmistuu sen sopivuus tai sopimattomuus. Jos kyseessä on ravitsemuksessa keskeinen ruoka-aine (esim maito tai viljat) aloitetaan ruoka-altistus lääkärin vastaanotolla ja jatketaan tarvittaessa kotona ohjeiden mukaan.”
Voiko lapsi päästä eroon ruoka-aineallergiasta kokonaan?
”Vaikka ruoka-aineallergiat ovat pienillä lapsilla hyvin yleisiä, on hyvä uutinen kuitenkin se, että suurimmalla osalla allergiat ovat ohimeneviä. Lehmänmaitoallergia helpottaa 75 prosentilla kolmeen ikävuoteen mennessä ja noin 90 prosentilla lapsista allergiat ovat väistyneet kymmenenteen ikävuoteen mennessä. Usein vanhemmalta tuleekin vuoden tai kahden vuoden päästä helpottunut viesti, että nyt voimme jo syödä ihan kaikkea.
Tyypillisesti lapsen allerginen oireilu loppuu jo viimeistään kouluikäisenä, kun lapsi on kehittänyt erilaisia ruoka-aineita kohtaan sietokyvyn ruoka-altistusten kautta. Jos siis allergiset oireet ovat hyvin lieviä, ei ruoka-aineen välttämisessä tarvitse olla täysin ehdoton. Esimerkiksi kananmunaa voi sietää hyvin vaikkapa kuumennetun ruoan seassa, vaikka ei vielä pelkkänä kananmuna sietäisikään.”
Voivatko allergiat aiheuttaa haittaa lapsen kasvulle ja kehitykselle?
”Jos lapsi on laajasti allerginen ja ruokavalio on hyvin kapea, voi se haitata lapsen kasvua ja kehitystä. Tällöin on erittäin tärkeää varmistaa, että lapsi saa tarvittavan määrän energiaa, proteiinia ja tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita eri ruokaryhmistä.
Kun lääkäri on todennut ruoka-aineallergian, varmistetaan ravitsemusterapeutin kanssa ruokavalion riittävyys ja käydään ihan käytännön asioita läpi. Ravitsemusterapeutilta saa ruokaohjeita ja vinkkejä esimerkiksi siihen, millä maitotuotteet voi korvata. Lapselle kokatessa luovuus on valttia, sillä lapsi ei vielä tiedä, miten ihmisen ”kuuluu” syödä. Tattaripuuron seassa voi olla vaikkapa kalkkunalihapaloja tarpeen vaatiessa.
Syöminen on kuitenkin muutakin kuin vain ravintoaineiden saantia: se on tärkeää myös esimerkiksi motoriikan kannalta esimerkiksi puhumisen opettelussa. Jos lapsi syö vain kukkakaalisosetta, ei se tarjoa tarpeeksi haastetta suulle. ”
Lapselle kokatessa luovuus on valttia, sillä lapsi ei vielä tiedä, miten ihmisen ”kuuluu” syödä. Tattaripuuron seassa voi olla vaikkapa kalkkunalihapaloja tarpeen vaatiessa. ”
Miksi lapsi on allerginen ja voivatko allergiat periytyä?
”Ruoka-aineallergiat johtuvat lapsen suoliston kehittymättömyydestä. Imeväisen suoliston limakalvo läpäisee herkästi esimerkiksi ruoan valkuaisaineita eli proteiineja, jotka aiheuttavat allergisen reaktion.
Varsinaiset allergiat eivät periydy, mutta alttius allergiaan voi periytyä. Pikkusiskolla ei siis automaattisesti ole allergioita, jos isosiskolla on.”
Ovatko ruoka-aine allergiat yleistyneet ja voiko niitä estää?
”Varmaksi emme osaa sanoa, ovatko allergiat tai tietämyksemme niistä lisääntyneet. Tiedämme kuitenkin, että kasvuympäristömme on muuttunut suuresti. Nykylapset kasvavat hyvin hygieenisissä olosuhteissa, eivätkä altistu samalla tavalla hyvillekin mikrobeille. Altistuminen taas voi suojata jossakin määrin allergioilta.
Virallisia suosituksia allergian ehkäisyyn ei ole. Sietokyky näyttäisi kuitenkin kehittyvän parhaiten, kun lapselle annetaan kiinteitä ruokia 4-6 kuukauden iässä. Mitään ruoka-aineita ei kannata varmuuden varalta myöskään välttää, vaan lapselle kannattaa antaa mahdollisuus kehittää sietokykyä monipuolisesti eri ruokiin.
Jos lapsi syntyy allergioille alttiiseen perheeseen - eli vanhemmilla on esimerkiksi allergioita tai astmaa - on pientä näyttöä siitä, että probioottivalmisteen syöminen raskauden loppuvaiheessa saattaa vähentää vauvan allergiariskiä. Vahvaa näyttöä tästä ei vielä ole, mutta probioottivalmisteen syömisestä ei ole haittaakaan.”
Tilaa Lasten Terveystalon uutiskirje
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin. Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Lue lisää aiheesta
Hoidetaanko lapsesi atooppista ihottumaa riittävän tehokkaasti? Lasten allergialääkäri kertoo
Suomessa joka viidennellä lapsella on lievää atooppista ihottumaa. Mutta kun kutina ja kirvely äityvät hankalaksi, oireet alkavat vaikuttaa lapsen elämänlaatuun ja koko perheen arkeen. Lasten allergialääkäri Péter Csonka Lasten Terveystalosta kertoo, mitä uusimmista hoitosuosituksista on hyvä tietää.
Siitepölykausi lähestyy: tiesithän nämä uudet suositukset allergiaoireiden hoidossa
Hankaliinkin allergiaoireisiin on olemassa apua, muistuttaa Terveystalon allergologi Péter Csonka. Suositukset allergiahoidosta ovat päivittyneet ja uusimmilla allergiatutkimuksilla oireiden aiheuttaja voidaan tunnistaa aiempaa tarkemmin.
Kesäapteekki kuntoon: nämä tulisi löytyä lomailijan lääkekaapista
Tiesitkö, että lääkkeitä ei tulisi säilyttää kesämökillä talven yli ja osaatko tapaturmien muistisäännön? Lue vinkit siihen, miten kodin ja kesämökin lääkekaappi tulisi varustella kesää varten.
Luulitko, että antihistamiini väsyttää? 5 faktaa, joilla päivität tietosi lasten siitepölyallergioista
Lapsen on turha antaa kärsiä allergiaoireista, kun hoitoa on tarjolla. Mutta milloin aloittaa lääkkeet ja väsyttävätkö ne? Allergologi ja lastentautien erikoisalajohtaja Péter Csonka Lasten Terveystalosta kertoo, mitä lasten siitepölyallergioiden hoidosta on hyvä tietää.
Tutkimustulos: Laitevalinnalla on väliä hoidettaessa pienten lasten hengitysvaikeuksia
Kun pienet lapset saapuvat päivystykseen hengitys rohisten, on vanhempien huoli suurta ja terveydenhuollon ammattilaisilla kiire helpottaa lapsen oloa mahdollisimman pian. Selvitimme, että hoitoketjun pieni, lähes huomaamaton osa vaikuttaa lopputulokseen enemmän kuin arvaammekaan.
"Miten lasta tulisi kannustaa koulunkäyntiin ja irrottaa hänet pelikoneista sekä kännykästä?"
Vastaava psykoterapeutti ja perheterapeutti Tiina-Maria Sandelius vastasi Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lapsen palkitsemisesta ja motivoinnista.