Pelottaako liukkailla liikkuminen?
Katujen jäätyessä luistinkentäksi on tärkeää panostaa hyviin varusteisiin ja hakeutua tarvittaessa lääkäriin. Mitä voi tehdä, jottei ulkoilusta tarvitse luopua pääkallokelilläkään?
Pyllähtämiset ja kaatumiset ovat arkipäivää talvikuukausina, jolloin tiet ovat petollisen liukkaita.
– Useimmiten kaatuessa saadaan nyrjähdyksiä, venähdyksiä ja mustelmia. Ikääntyneemmillä ilmenee myös jonkin verran reisiluun tai ranteen luiden murtumia sekä olkapääongelmia. Ranteen veneluun murtumat ovat tyypillisiä myös nuoremmilla, kertoo fysioterapeuttimme Kari Niemi Tuki- ja liikuntaelinten erikoisyksiköstämme.
Kaatumista ei aina pysty estämään, sillä tilanne tulee monesti yllättäen. Kun jalat lähtevät alta, on usein jo liian myöhäistä.
– Kyse on siitä, ehtiikö reagoimaan lainkaan. Jos omaa esimerkiksi kamppailulajitaustaa, voi hallita erilaisia kaatumistekniikoita. Olennaisinta on lihasvoimasta, nopeudesta ja reaktionopeudesta huolehtiminen sekä tasapainon kehittäminen.
Tutkimusten mukaan jopa 20–50 prosenttia kaatumisista voitaisiin välttää monipuolisella harjoittelulla.
Uskaltaudu maastoon
Tasapainoa ja reaktiokykyä voi treenata liikkumalla mahdollisimman erilaisissa ympäristöissä. Tutulta lenkkipolulta kannattaa silloin tällöin poiketa vaikkapa metsään.
– Maastoon meneminen kannattaa! Erilainen liikkuminen ja aistiärsykkeet kehittävät tehokkaasti koordinaatiota ja tasapainoa.
Myös yhdellä jalalla tai silmät kiinni seisominen, täyden vesilasin kanssa käveleminen ja portaiden juokseminen ovat hyviä tapoja ylläpitää tasapainoa. Tukea saa monenlaisista lajeista, esimerkiksi pyöräily, pallopelit, tanssiminen ja hiihtäminen kehittävät aisteja monipuolisesti.
– Ja tietysti näkö – sen pitää olla kunnossa, sillä se vaikuttaa kaikkeen, Niemi muistuttaa.
Tarvittaessa lääkäriin
Kaatumisia voi ennaltaehkäistä hyvillä liukuestekengillä, myös suomalaisten rakastama sauvakävely on hyvä tapa saada lisävarmuutta talviulkoiluun. Jos talvi tekee kuitenkin tepposet ja tasapaino kaikesta huolimatta pettää, kannattaa minimoida vammat.
Ensiapuna toimii osumaa ottaneen kohdan puristus ja kohoasentoon laittaminen. Jos esimerkiksi jalan päälle pystyy varaamaan painoa eikä kipu ole hirvittävä, ei lääkäriin välttämättä tarvitse kiiruhtaa suuna päänä.
– Kylmän käyttämisestä ollaan nykyään montaa mieltä, mutta oma ohjeeni on, että jos se tuntuu hyvältä, sitä voi käyttää. Välttämätöntä kylmän käyttäminen ei ole.
Kipeällä jalalla ei kannata nilkuttaa pitkään, sillä se lisää kudosvaurioiden riskiä. Lääkäriin tulee mennä, jos kipua ei saa hallintaan tai kättä tai jalkaa ei pysty käyttämään. Päähän kohdistuvat iskut tulee aina ottaa vakavasti.
– Siihen, millaisia vammoja kaatuminen aiheuttaa, vaikuttaa moni asia: ihmisen pehmytkudosten vahvuus, luitten vahvuus ja ennen kaikkea iskun ja kaatumisen voima. Jos oma kunto kaatumisen jälkeen arveluttaa, kannattaa lääkäriin mennä matalalla kynnyksellä, Niemi painottaa.
Terveystalon tapaturmapäivystyksessä hoidetaan niin työssä, liikenteessä kuin vapaa-ajalla sattuneita tapaturmia. Tapaturmapäivystys tarjoaa nopean ja asiantuntevan avun esimerkiksi haavojen, murtumien ja venähdysten hoitoon. Tapaturmapäivystäjät ovat vammojen hoitoon perehtyneitä erikoislääkäreitä, joiden vastaanotolle pääset ajanvarauksella tai ilman.
Uusimmat artikkelit
"Onko lisäravinteista apua nivelrikon hoidossa?"
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Rami Madanat vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin koskien nivelvaivoja ja nivelrikkoa.
Viisi kotikonstia korkean kolesterolin hallintaan
Korkea kolesteroli ei tunnu eikä näy, mutta sen vaikutukset voivat olla vakavia.
Vahva tunnistautuminen nopeuttaa asiointiasi puhelinpalvelussamme
Jatkossa voit tunnistautua helposti ja turvallisesti jo etukäteen, kun soitat asiakaspalveluumme. Lue, miten tunnistautuminen tapahtuu.
Laaja 200 000 näytteen aineisto: Nightingale-tutkimus paljastaa yhteyden sairastumisriskien ja sairauspoissaolojen välillä
Terveystalon työterveyspalveluissa hyödynnettävän suomalaisen Nightingale-tutkimuksen data paljastaa selkeän yhteyden elintapasairauksien riskien ja sairauspoissaolojen välillä. Poikkeuksellisen laaja yli 200 000 asiakkaan aineisto osoittaa, että matalan sairastumisriskin henkilöillä poissaoloja oli kertynyt merkittävästi vähemmän, kun taas korkean riskin ryhmissä poissaoloja oli runsaammin. Tulokset kertovat ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkityksestä työkyvyn ja yritysten kilpailukyvyn turvaamisessa.
Miten voin tukea lasta, jota kiusataan koulussa?
Vertaissuhteet ovat lapselle ja nuorelle kodin ohella tärkein paikka, jossa rakentuu kokemus omasta kelpaavuudesta. Toistuva kiusatuksi tuleminen haavoittaa lapsen kokemusta itsestä ja vaikeuttaa luottamuksen rakentamista ihmissuhteisiin. Turvallisessa kasvuympäristössä lapsilla on kuitenkin upea kyky toipua suuristakin vastoinkäymisistä.
”Mitä tutkimuksia valinnanvapauskokeiluun kuuluu ja mitä ne maksavat?”
Terveydenhuollon palveluiden johtava ylilääkäri Jukka Pitkänen ja johtava yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä vastaavat asiakkaiden kysymyksiin koskien Kelan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua.