Pelottaako liukkailla liikkuminen?
Katujen jäätyessä luistinkentäksi on tärkeää panostaa hyviin varusteisiin ja hakeutua tarvittaessa lääkäriin. Mitä voi tehdä, jottei ulkoilusta tarvitse luopua pääkallokelilläkään?
Pyllähtämiset ja kaatumiset ovat arkipäivää talvikuukausina, jolloin tiet ovat petollisen liukkaita.
– Useimmiten kaatuessa saadaan nyrjähdyksiä, venähdyksiä ja mustelmia. Ikääntyneemmillä ilmenee myös jonkin verran reisiluun tai ranteen luiden murtumia sekä olkapääongelmia. Ranteen veneluun murtumat ovat tyypillisiä myös nuoremmilla, kertoo fysioterapeuttimme Kari Niemi Tuki- ja liikuntaelinten erikoisyksiköstämme.
Kaatumista ei aina pysty estämään, sillä tilanne tulee monesti yllättäen. Kun jalat lähtevät alta, on usein jo liian myöhäistä.
– Kyse on siitä, ehtiikö reagoimaan lainkaan. Jos omaa esimerkiksi kamppailulajitaustaa, voi hallita erilaisia kaatumistekniikoita. Olennaisinta on lihasvoimasta, nopeudesta ja reaktionopeudesta huolehtiminen sekä tasapainon kehittäminen.
Tutkimusten mukaan jopa 20–50 prosenttia kaatumisista voitaisiin välttää monipuolisella harjoittelulla.
Uskaltaudu maastoon
Tasapainoa ja reaktiokykyä voi treenata liikkumalla mahdollisimman erilaisissa ympäristöissä. Tutulta lenkkipolulta kannattaa silloin tällöin poiketa vaikkapa metsään.
– Maastoon meneminen kannattaa! Erilainen liikkuminen ja aistiärsykkeet kehittävät tehokkaasti koordinaatiota ja tasapainoa.
Myös yhdellä jalalla tai silmät kiinni seisominen, täyden vesilasin kanssa käveleminen ja portaiden juokseminen ovat hyviä tapoja ylläpitää tasapainoa. Tukea saa monenlaisista lajeista, esimerkiksi pyöräily, pallopelit, tanssiminen ja hiihtäminen kehittävät aisteja monipuolisesti.
– Ja tietysti näkö – sen pitää olla kunnossa, sillä se vaikuttaa kaikkeen, Niemi muistuttaa.
Tarvittaessa lääkäriin
Kaatumisia voi ennaltaehkäistä hyvillä liukuestekengillä, myös suomalaisten rakastama sauvakävely on hyvä tapa saada lisävarmuutta talviulkoiluun. Jos talvi tekee kuitenkin tepposet ja tasapaino kaikesta huolimatta pettää, kannattaa minimoida vammat.
Ensiapuna toimii osumaa ottaneen kohdan puristus ja kohoasentoon laittaminen. Jos esimerkiksi jalan päälle pystyy varaamaan painoa eikä kipu ole hirvittävä, ei lääkäriin välttämättä tarvitse kiiruhtaa suuna päänä.
– Kylmän käyttämisestä ollaan nykyään montaa mieltä, mutta oma ohjeeni on, että jos se tuntuu hyvältä, sitä voi käyttää. Välttämätöntä kylmän käyttäminen ei ole.
Kipeällä jalalla ei kannata nilkuttaa pitkään, sillä se lisää kudosvaurioiden riskiä. Lääkäriin tulee mennä, jos kipua ei saa hallintaan tai kättä tai jalkaa ei pysty käyttämään. Päähän kohdistuvat iskut tulee aina ottaa vakavasti.
– Siihen, millaisia vammoja kaatuminen aiheuttaa, vaikuttaa moni asia: ihmisen pehmytkudosten vahvuus, luitten vahvuus ja ennen kaikkea iskun ja kaatumisen voima. Jos oma kunto kaatumisen jälkeen arveluttaa, kannattaa lääkäriin mennä matalalla kynnyksellä, Niemi painottaa.
Terveystalon tapaturmapäivystyksessä hoidetaan niin työssä, liikenteessä kuin vapaa-ajalla sattuneita tapaturmia. Tapaturmapäivystys tarjoaa nopean ja asiantuntevan avun esimerkiksi haavojen, murtumien ja venähdysten hoitoon. Tapaturmapäivystäjät ovat vammojen hoitoon perehtyneitä erikoislääkäreitä, joiden vastaanotolle pääset ajanvarauksella tai ilman.
Uusimmat artikkelit
Lääkärille 28,20 eurolla – webinaari vastaa kysymyksiin, joita nyt mietit
Miten 65 vuotta täyttäneiden kokeilu toimii ja mitä siihen kuuluu? Näihin ja kymmeniin muihin kysymyksiin vastasivat webinaarissamme yhteiskuntasuhdejohtaja Eveliina Vigelius, ylilääkäri Jukka Pitkänen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä.
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.
Mikä on riittävä määrä syvää unta?
Yleislääketieteen erikoislääkäri Sirkku Käsmä vastaa elokuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unen vaiheista.
Seitsemän hoitokeinoa uniapneaan
Uniapnea vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun ja terveyteen. Onneksi hoitokeinoja on useita – ja tietyissä tapauksissa uniapneasta voi parantua kokonaan. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo seitsemän tehokasta tapaa hoitaa uniapneaa.
"Miten voisi pitää oman mielensä virkeänä ja nauttia enemmän omasta seurastaan?"
Psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen vastaa heinäkuun Terveen ikääntymisen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän ihmissuhteista.
Kokeneen lääkärin 5 vinkkiä valinnanvapauskokeiluun: näin vastaanotto onnistuu
Syyskuun alusta alkaen yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla eli noin 28 eurolla. Terveystalon johtava lääkäri ja vuosia terveyskeskuslääkärinä työskennellyt Marja-Leena Hyypiä jakaa vinkkinsä, joiden avulla vastaanotto sujuu parhaiten.