Onko työpaikallasi jo tunnistettu tämä megatrendi?
Osaajat ovat tulevaisuudessa entistä vaativampia. Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen auttaa yrityksiä valjastamaan inhimillisen tehokkuuden yritysten kilpailueduksi.

Yrityksen johtaminen ei ole helppo homma, se tiedetään. Usein johtajilla on hyvä näkemys operatiivisesta johtamisesta, mutta työntekijöiden psykologisia tarpeita ja organisaatiodynamiikan ilmiöitä ei osata huomioida, eikä yritys siksi pääse venymään parhaimpaan mahdolliseen tulokseen ja kasvuun. Edelläkävijäyrityksissä operatiivisen tehokkuuden ja inhimillisyyden yhdistämiseen panostetaan, ja tuloksena on kukoistava yritys, jossa työntekijöillä on aito motivaatio venyä yhteisiin tavoitteisiin joka päivä.
Inhimillisen tehokkuuden asiantuntijoita ovat organisaatiopsykologit, jotka toimivat operatiivisen ja inhimillisen rajapinnassa. Juuri psykologisen ja liiketoimintaymmärryksen yhdistäminen erottaa organisaatiopsykologian perinteisestä liikkeenjohdon konsultoinnista.
– Kaikilla organisaatioilla on joitain ongelmia pöydällä, ja hyvin usein nuo ongelmat liittyvät juuri operatiivisen ja inhimillisen puolen yhdistämiseen. Paraskaan vuorovaikutuskoulutus työpaikalla ei auta, jos työn rakenteet ovat toimimattomia, toteaa Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen.
Organisaation ongelmat voivat näkyä niin, että tulos jää laihanlaiseksi tai niin, että työntekijät oireilevat sairauspoissaoloilla tai vaihtuvuus on suurta. Usein taustalla on epäonnistuminen muutoksessa.
Terveystalon organisaatiopsykologit työskentelevät ylimmän johdon kanssa auttaen asiakasta ratkaisemaan ongelman ja tuoden organisaatiopsykologista ymmärrystä tavoitellun muutoksen tueksi. Yhteistyön tarkoituksena on paikantaa ongelma ja luoda suuntaviivat sille, mikä on toivottu lopputulos. Kyseessä ei ole perinteinen yritysvalmennus tai neuvonanto: tarkoituksena on auttaa asiakasta ymmärtämään ja ratkaisemaan ongelma.
– Yhteisen oppimisen ja oivalluttamisen prosessi on todella tärkeä, Ikonen sanoo.
Inhimilliseen tehokkuuteen panostaminen ei vaadi taikatemppuja
Usein ongelmien juurisyyn selvittäminen vaatii jonkin verran salapoliisityötä. Jos ongelmana on esimerkiksi kireä ilmapiiri työpaikalla, taustalla saattaakin olla se, että työprosessit eivät ole loppuun asti mietittyjä ja ihmiset oireilevat väsymystään tai turhautumistaan. Silloin psykologista hyvinvointia parannetaankin operatiivista toimintaa korjaamalla.
Inhimillinen tehokkuus voi kuulostaa sanaparina ristiriitaiselta, mutta juuri siihen yritysten pitäisi pyrkiä. Kun työssä yhdistyvät ihmisen psykologiset perustarpeet, kuten motivaatio, merkityksellisyys, luottamus ja tunteet, sekä operatiivisen puolen selkeät tavoitteet, sujuvat työprosessit, hyvä johtaminen ja avoin tiedonkulku, yrityksen toiminta on sekä inhimillistä että tehokasta, eli inhimillisesti tehokasta.
– Inhimillisyys on selvästi tämän hetken megatrendi. Sen merkitys ymmärretään, mutta usein se jää irralliseksi. Inhimillistä puolta ja tehokkuutta käsitellään ikään kuin eri pöydissä, Ikonen kuvailee.
Siksi myös ylimmän johdon on syytä kiinnostua inhimillisestä tehokkuudesta. Arvopohjaisuuden puolesta liputtaminen ei auta, jos henkilöstökokemuksesta ei käytännössä välitetä samoin kuin vaikka asiakaskokemuksestakin.
Muutos onnistuu vain, jos siitä saadaan yhteinen asia ja kaikki tunnistavat, että muutosta tarvitaan
– Tulevaisuuden työelämässä osaajat ovat entistä kriittisempiä ja vaativampia. Inhimillisesti tehokkaaseen työelämään pitää panostaa, Ikonen sanoo.
Inhimilliseen tehokkuuteen panostaminen ei vaadi taikatemppuja, vaan sitä, että periaate viedään kaikkiin rakenteisiin. Se otetaan huomioon ylimmän johdon sitoutumisessa ja viestinnässä, rekrytoinnissa, perehdytyksessä, palkitsemisessa ja arkisissa kokouskäytännöissä.
Tärkeää on myös lähiesihenkilötyön resurssointi ja se, että esihenkilöt osaavat johtaa inhimillistä tehokkuutta. Organisaatiopsykologin tehtävänä on tehdä hieman hahmottomasta inhimillisen tehokkuuden käsitteestä ymmärrettävämpää ja yksinkertaisempaa – ja sitä kautta myös helpommin johdettavaa.
Yhteistyö yrityksen ja Terveystalon organisaatiopsykologin kanssa voi kestää muutaman kuukauden tai paljon pidempään.
– Isoissa muutoksissa vuosikin on lyhyt aika, Ikonen sanoo.
Työskentelyyn kuuluu jatkuva vuoropuhelu ja luottamuksen rakentaminen. Vaikka työskentely tapahtuu yrityksen johdon kanssa, myös alaisten on tärkeää olla tietoisia siitä, mitä yrityksessä tapahtuu.
– Omistajuus muutoksiin on usein yrityksen johdolla, ja alaiset eivät koe sitä omaksi asiakseen. Muutos kuitenkin onnistuu vain, jos siitä saadaan yhteinen asia ja kaikki tunnistavat, että muutosta tarvitaan, Ikonen sanoo.
Tutustu myös muihin työterveyden artikkeleihin

Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.

Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.

Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.

Terveystalolle tunnustus monimuotoisuudesta
Kestävän kehityksen konsultointiyritys Impaktly analysoi pohjoismaisten pörssiyritysten ylimmän johdon monimuotoisuutta Nordic Business Diversity Index 2025 -tutkimusraportissaan. Tutkimuksen mukaan Terveystalo oli Suomen kolmanneksi monimuotoisin organisaatio keskisuurten yritysten sarjassa. Tutkimuksessa oli mukana yli 840 yritystä Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista.

Yhdessä kohti terveempää työpaikkaa: Työterveyskumppanuuden voima
Terve työpaikka on yhteisen ponnistelun tulos, ja suomalaiset yrityspäättäjät jakavat tämän näkemyksen. Asiakkuusjohtaja Terhi Nieminen kertoo, miten Terveystalo keskittyy ennakoivaan toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tukien työpaikkojen ja työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin luomme arvoa, joka edistää kestävää menestystä ja vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin.

”Vaihdevuosioireisiin saa hakea apua” – myös työterveyden lääkärit voivat hoitaa vaihdevuosioireita
Iso osa työterveydessä hoidettavista vaivoista voi liittyä vaihdevuosiin. Siksi on tärkeää, että Niina Marjalan kaltaiset ammattilaiset osaavat tunnistaa oireet ja hoitaa niitä.