Onko työpaikallasi jo tunnistettu tämä megatrendi?

Osaajat ovat tulevaisuudessa entistä vaativampia. Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen auttaa yrityksiä valjastamaan inhimillisen tehokkuuden yritysten kilpailueduksi.

Onko työpaikallasi jo tunnistettu tämä megatrendi?

Yrityksen johtaminen ei ole helppo homma, se tiedetään. Usein johtajilla on hyvä näkemys operatiivisesta johtamisesta, mutta työntekijöiden psykologisia tarpeita ja organisaatiodynamiikan ilmiöitä ei osata huomioida, eikä yritys siksi pääse venymään parhaimpaan mahdolliseen tulokseen ja kasvuun. Edelläkävijäyrityksissä operatiivisen tehokkuuden ja inhimillisyyden yhdistämiseen panostetaan, ja tuloksena on kukoistava yritys, jossa työntekijöillä on aito motivaatio venyä yhteisiin tavoitteisiin joka päivä.

Inhimillisen tehokkuuden asiantuntijoita ovat organisaatiopsykologit, jotka toimivat operatiivisen ja inhimillisen rajapinnassa. Juuri psykologisen ja liiketoimintaymmärryksen yhdistäminen erottaa organisaatiopsykologian perinteisestä liikkeenjohdon konsultoinnista.

– Kaikilla organisaatioilla on joitain ongelmia pöydällä, ja hyvin usein nuo ongelmat liittyvät juuri operatiivisen ja inhimillisen puolen yhdistämiseen. Paraskaan vuorovaikutuskoulutus työpaikalla ei auta, jos työn rakenteet ovat toimimattomia, toteaa Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen.

Organisaation ongelmat voivat näkyä niin, että tulos jää laihanlaiseksi tai niin, että työntekijät oireilevat sairauspoissaoloilla tai vaihtuvuus on suurta. Usein taustalla on epäonnistuminen muutoksessa.

Terveystalon organisaatiopsykologit työskentelevät ylimmän johdon kanssa auttaen asiakasta ratkaisemaan ongelman ja tuoden organisaatiopsykologista ymmärrystä tavoitellun muutoksen tueksi. Yhteistyön tarkoituksena on paikantaa ongelma ja luoda suuntaviivat sille, mikä on toivottu lopputulos. Kyseessä ei ole perinteinen yritysvalmennus tai neuvonanto: tarkoituksena on auttaa asiakasta ymmärtämään ja ratkaisemaan ongelma.

– Yhteisen oppimisen ja oivalluttamisen prosessi on todella tärkeä, Ikonen sanoo.

Inhimilliseen tehokkuuteen panostaminen ei vaadi taikatemppuja

Usein ongelmien juurisyyn selvittäminen vaatii jonkin verran salapoliisityötä. Jos ongelmana on esimerkiksi kireä ilmapiiri työpaikalla, taustalla saattaakin olla se, että työprosessit eivät ole loppuun asti mietittyjä ja ihmiset oireilevat väsymystään tai turhautumistaan. Silloin psykologista hyvinvointia parannetaankin operatiivista toimintaa korjaamalla.

Inhimillinen tehokkuus voi kuulostaa sanaparina ristiriitaiselta, mutta juuri siihen yritysten pitäisi pyrkiä. Kun työssä yhdistyvät ihmisen psykologiset perustarpeet, kuten motivaatio, merkityksellisyys, luottamus ja tunteet, sekä operatiivisen puolen selkeät tavoitteet, sujuvat työprosessit, hyvä johtaminen ja avoin tiedonkulku, yrityksen toiminta on sekä inhimillistä että tehokasta, eli inhimillisesti tehokasta.

– Inhimillisyys on selvästi tämän hetken megatrendi. Sen merkitys ymmärretään, mutta usein se jää irralliseksi. Inhimillistä puolta ja tehokkuutta käsitellään ikään kuin eri pöydissä, Ikonen kuvailee.

Siksi myös ylimmän johdon on syytä kiinnostua inhimillisestä tehokkuudesta. Arvopohjaisuuden puolesta liputtaminen ei auta, jos henkilöstökokemuksesta ei käytännössä välitetä samoin kuin vaikka asiakaskokemuksestakin.

Muutos onnistuu vain, jos siitä saadaan yhteinen asia ja kaikki tunnistavat, että muutosta tarvitaan

– Tulevaisuuden työelämässä osaajat ovat entistä kriittisempiä ja vaativampia. Inhimillisesti tehokkaaseen työelämään pitää panostaa, Ikonen sanoo.

Inhimilliseen tehokkuuteen panostaminen ei vaadi taikatemppuja, vaan sitä, että periaate viedään kaikkiin rakenteisiin. Se otetaan huomioon ylimmän johdon sitoutumisessa ja viestinnässä, rekrytoinnissa, perehdytyksessä, palkitsemisessa ja arkisissa kokouskäytännöissä.

Tärkeää on myös lähiesihenkilötyön resurssointi ja se, että esihenkilöt osaavat johtaa inhimillistä tehokkuutta. Organisaatiopsykologin tehtävänä on tehdä hieman hahmottomasta inhimillisen tehokkuuden käsitteestä ymmärrettävämpää ja yksinkertaisempaa – ja sitä kautta myös helpommin johdettavaa.

Yhteistyö yrityksen ja Terveystalon organisaatiopsykologin kanssa voi kestää muutaman kuukauden tai paljon pidempään.

– Isoissa muutoksissa vuosikin on lyhyt aika, Ikonen sanoo.

Työskentelyyn kuuluu jatkuva vuoropuhelu ja luottamuksen rakentaminen. Vaikka työskentely tapahtuu yrityksen johdon kanssa, myös alaisten on tärkeää olla tietoisia siitä, mitä yrityksessä tapahtuu.

– Omistajuus muutoksiin on usein yrityksen johdolla, ja alaiset eivät koe sitä omaksi asiakseen. Muutos kuitenkin onnistuu vain, jos siitä saadaan yhteinen asia ja kaikki tunnistavat, että muutosta tarvitaan, Ikonen sanoo.

Lue lisää inhimillisestä tehokkuudesta

Tutustu myös muihin työterveyden artikkeleihin

Terveystalo on Suomen terveydenhuoltoalan digimenestyjä 2024 Uutiset

Terveystalo on Suomen terveydenhuoltoalan digimenestyjä 2024

Suomen Digimenestyjät 2024 -tutkimus arvioi 65 suuren suomalaisyrityksen digitaalista kilpailukykyä sähköisten kanavien asiakaskokemuksen näkökulmasta. Tänä vuonna Terveystalo suoriutui tutkimuksen terveydenhuoltoalan yrityksistä parhaiten.

Digitaalinen edelläkävijyys työterveyspalveluissa: Oirearvion tuomat hyödyt ja asiakaskokemukset Uutiset

Digitaalinen edelläkävijyys työterveyspalveluissa: Oirearvion tuomat hyödyt ja asiakaskokemukset

Työterveyden uusi asiakasohjausmalli otettiin vuoden 2023 lopulla käyttöön kaikille työterveysasiakkaillemme. Ohjausmalliin kuuluu olennaisena osana digitaalisissa kanavissa käytössä oleva Oirearvio-työkalu, joka opastaa työterveysasiakkaamme sairastumistapauksissa oikealle asiantuntijalle, oikeaan kanavaan ja oikea-aikaisesti. Oirearvio auttaa myös ammattilaisiamme valmistautumaan tulevaan vastaanottoon ja sujuvoittaa siten asiakkaan kohtaamista.

Jaakko Sahimaa Uutiset

Kuinka tehdä työelämästä inhimillisesti tehokasta ja kestävää?

Mitä työpaikoilla pitäisi tehdä toisin, jotta työntekijät jaksaisivat paremmin? Tekemisen tahti kiihtyy ja kiihtyy, mutta osataanko kovassa vauhdissa toimia enää järkevästi ja kestävästi? Miten voisimme rakentaa työelämää, joka tukee kestävällä tavalla ihmisten hyvinvointia? Näihin kaikkiin kysymyksiin haetaan ratkaisuja Terveystalon organisaatiopsykologian tiimin käynnistämässä vuoden mittaisessa hankkeessa, jossa tarkastellaan vuoden ajan suomalaisen työelämän tilaa ihmisten ja organisaatioiden hyvinvoinnin sekä inhimillisen tehokkuuden ja kestävyyden näkökulmista.

Näin Suomi voi -analyysi Artikkeli

Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen

Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.

Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä Artikkeli

Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä

Kuljetus- ja logistiikka-ala on pitkien välimatkojen Suomessa merkittävä työllistäjä. Ammattikuljettajien hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen edellyttää erityisosaamista heidän tarpeistaan ja työn luonteesta johtuen. Tästä syystä Terveystalo perustaa nyt moniammatillisen liikennelääketieteen keskuksen palvelemaan kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä. Uudessa keskuksessa pyritään löytämään keinot vaikuttaa ammattikuljettajien suurimpiin terveysriskeihin, jotka altistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoille sekä elintapasairauksille.

Terveystalossa kirjoitetut ajokorttitodistukset sähköisesti Traficomille Uutiset

Terveystalossa kirjoitetut ajokorttitodistukset sähköisesti Traficomille

Vuodesta 2023 lähtien Terveystalossa kirjoitetut sairauspoissaolotodistukset on välitetty suoraan Kelalle sähköisesti. Tiedonsiirron sähköistämisestä on saatu positiivisia kokemuksia, sillä tietojen ajantasaisuus on sujuvoittanut työnantajien asiointia Kelan palvelussa. Vastaava toiminnallisuus on kehitetty nyt myös ajokorttitodistuksille, jotka siirtyvät 12.2.2024 alkaen Kelan palveluun, mistä Traficom saa haettua ne sähköisesti.