Onko melatoniinista apua vuorotyössä?
Työterveyslääkäri Joona Jokela vastaa Unen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin unesta ja vuorotyöstä.
Onko melatoniinista apua vuorotyössä vai pahentaako se tilannetta?
Vuorotyön aiheuttamiin uniongelmiin, kuten muihinkin uniongelmiin kannattaa ensisijaisesti hyödyntää muita kuin lääkkeellisiä keinoja. Melatoniinin kohdalla ei puhuta varsinaisesti lääkkeestä ja se soveltuu tietyissä tapauksissa myös vuorotyöläiselle ja vuorotyöstä aiheutuviin univaikeuksiin. Parhaimmillaan sillä voidaan tahdittaa unirytmiä eli nukkumaan käymistä iltaisin. Melatoniini tulisi ottaa noin kaksi tuntia ennen haluttua nukkumaanmenoaikaa, ei kuitenkaan kello 23 jälkeen. Melatoniinia ei sovi ottaa aamulla/aamupäivällä.
Onko sydämen lisälyönti normaalia vuorotyöntekijällä? Voiko lisälyönti olla työterveydessä painava syy päästä yhteen vuoroon tai järjestellä työt uudestaan?
Sydämen lisälyöntisyyttä voi esiintyä käytännössä kaikilla, myös sydämeltään täysin terveillä. Runsas lisälyöntisyys voi kuitenkin viitata myös sydänsairauteen, joten vaivan laatu on tärkeä selvittää huolellisesti. Lähes aina on hyödyllistä ottaa vähintään sydänsähkökäyrä ja monesti voi sydänsähkökäyrän vuorokausirekisteröintikin olla tarpeen. Niin sanottuja hyvänlaatuisia sydämen lisälyöntejä voi aiheuttaa tai lisätä muun muassa väsymys ja on loogista, että niitä esiintyy jossain määrin vuorotyöntekijällä. Harvoin esiintyessään ne ovat vaarattomia, mutta usein esiintyessä ne ovat vähintäänkin ikäviä oireita. Jos vaiva on haittaava, on järkevää käydä asiaa läpi oman työterveyslääkärin kanssa ja tarvittaessa miettiä työjärjestelyitä yhdessä työnantajankin kanssa. Tähän tarkoitukseen työterveyshuolto järjestää tarvittaessa työkykyneuvottelun.
Kuinka muuttaa rytmiä, kun työajat vaihtuvat muutaman päivän välein? Esimerkiksi 2 päivää päivätöitä, 3–4 yötyötä ja 2 vapaapäivää. Auttaako melatoniinisuihke nukahtamisongelmiin 3-vuorotyössä?
Vuorotyössä työvuorosuunnittelu on erittäin tärkeää. Työvuorojen kierto on järkevä suunnitella niin, että kierto on mahdollisimman lyhyt ja etenee aamuvuoroista iltaan ja/tai yöhön. Yövuoroja ennen kannattaa ottaa päiväunet, jotka auttavat vähentämään unipainetta. Yövuorojen jälkeen olisi hyödyllistä olla vapaajakso, jolla rytmin voi kääntää taas normaaliksi. Rytmin siirto kannattaa tehdä nopeasti niin, että jo heti seuraavana yönä pyrkii nukkumaan kunnon yöunet. Melatoniinia voi käyttää tahdittamaan sisäistä kelloa palattaessa päivärytmiin. Melatoniinia olisi hyvä ottaa noin kaksi tuntia ennen haluttua nukkumaanmenoaikaa iltaisin, mutta ei koskaan kello 23 jälkeen. Melatoniinia ei sovi ottaa aamulla/aamupäivällä.
Mikä on paras aika ottaa päiväunet ennen yövuorojen alkua?
Ihmisen luontaisen vuorokausirytmin säätelyn mukaisesti iltapäivällä, noin kello 16–17 aikaan. Tähän aikaan vireystilaan tulee selvä alenema ja se on oiva aika saada unen päästä kiinni ja näin nukkumalla siirtää unipainetta ennen tulevaa yövuoroa. Päiväunien oikea-aikaisuuteen kuitenkin vaikuttaa myös, mihin aikaan yövuoro kulloinkin alkaa ja minkälainen työvuoro ennen tulevaa yövuoroa on ollut.
Työ on nykyään 12 tunnin vuoroja. Pitääkö pyrkiä nukkumaan kaikki työn väliajat?
Jos työvuorot ovat säännön mukaisesti 12 tuntia, jää niiden välissä aikaa muulle kuin palautumiselle melko vähän. Keskimäärin ihminen tarvitsee unta noin 7–9 tuntia yössä (tai vuorokaudessa) palautuakseen. Työn vaativuus ja työn asettamat vaatimukset vireystilalle on otettava huomioon suunniteltaessa riittävää palautumista työvuorojen välillä. Tällaisessa vuorosuunnittelussa toivon mukaan tulee välillä pidempiä vapaajaksoja kompensoimaan työputkia. Itse ajattelisin, että elämään kuuluu muutakin kuin työ ja nukkuminen.
Työvuoro alkaa perjantaina 15.00–03 eli 12 tunnin työvuoro. Perjantaina nukkuminen ei ole ongelma vaan seuraava vuoro, joka alkaa sunnuntaina 03–15.00 eli välissä on siis 24 tuntia. Jos nukkuu kunnon unet tuossa välissä, esimerkiksi 04–12.00, ei välttämättä saakaan nukuttua illalla edes vähän. Kokeilisitko vain erilaisia tuntimääriä, minkä saa toimimaan?
Tähän ongelmaan voisi kokeilla unen toisenlaista rytmitystä. Jos yövuoron jälkeen nukkuu useamman tunnin ja herää puolen päivän aikaan, ei ns. unipainetta välttämättä ehdi kehittyä iltaan mennessä. Kokeile yövuoron jälkeen nukkua esimerkiksi kaksi tuntia lyhyemmät unet. Aktiivisen aamupäivän jälkeen käy lepäämään vielä iltapäivällä, jolloin ihmiselle tulee luontainen vireystilan lasku. Uni ennen yövuoroa kuitenkin lisää vireyttä ja vähentää unipaineen kehittymistä työvuoron aikana.
Kuinka pahasti uni ja vuorotyö vaikuttaa muistisairauteen?
On olemassa tutkimustietoa siitä, että pitkään jatkuessaan unenpuute alkaa lisätä riskiä muistisairauksille. Syinä voivat olla esimerkiksi, että ei nukuta tarpeeksi vuorotyön vuoksi tai unenpuute liittyy johonkin unihäiriönsairauteen. Vuorotyö voidaan parhaimmillaan suunnitella niin, että terveydelliset riskit pysyvät hallinnassa. Haastavinta tämä on epäsäännöllisessä kolmivuorotyössä, jossa on yövuoroja. On tärkeä muistaa, että riskiä muistisairaudelle voi vähentää muilla elintapatottumuksilla, kuten terveellisellä ja monipuolisella ruokavaliolla ja säännöllisellä liikunnalla.
Onko vuorotyö ylipäätään terveellistä? Miten kauan elimistö kestää tehdä vuorotyötä huonoilla unilla?
Erityisesti yötyö, mutta myös muu vuorotyö, voivat altistaa univajeen kehittymiselle. Näin ollen erityisesti yötyö voi edellä mainitusta syystä, mutta myös muistakin syistä, lisätä riskiä tiettyjen sairauksien, kuten unihäiriöiden, päihdeongelmien, mielenterveyssairauksien, muistihäiriöiden, diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien ja jopa joidenkin syöpätyyppien suhteen. Yötyö katsotaankin valtioneuvoston asetuksessa erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaksi seikaksi työssä ja velvoittaa työnantajaa järjestämään tarvittavat terveystarkastukset ja seurannan työntekijöille. Vuorotyön ja yötyön terveysvaikutuksia voidaan hallita oikeanlaisella työvuorosuunnittelulla ja terveillä elintavoilla.
Jos sairastaa uniapneaa, sopiiko vuorotyö sellaiselle henkilölle?
Uniapneatautia on eriasteista ja siihen on tärkeä varmistaa oikeanlainen hoito. Uniapneataudin yhteyteen liittyy usein myös muita sairauksia. Hyvin yleistä on unettomuus, joka kuitenkin saadaan yleensä hallintaan hyvässä hoidossa. Uniapneatautia sairastava voi kyllä menestyä vuorotyössä, mutta on tärkeää järjestää hyvä ja kokonaisvaltainen hoito ja terveydentilan seuranta.
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Lue lisää aiheesta
Voiko kroonisesta väsymysoireyhtymästä parantua?
Neurologian erikoislääkäri ja unilääketieteen uranuurtaja Markku Partinen vastaa marraskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Totta vai tarua: jo yksikin lasillinen vaikuttaa uneen
Moni käyttää alkoholia unilääkkeenä, sillä kokee sen helpottavan nukahtamista. Terveystalon työterveyshuollon erikoislääkäri Petteri Hyrynkangas kertoo, miten alkoholi todellisuudessa vaikuttaa uneemme.
”Sen saagan haluaisin lopettaa” – moni vaihdevuosi-ikäinen kärsii unioireista turhaan
Moni nainen yllättyy ja järkyttyy, kun univaikeudet ovatkin ensimmäinen merkki vaihdevuosista. Aivan suotta, sanoo unilääkäri Eeva Löfgren. Oireisiin on tehokas hoito, eikä se ole unilääke.
Kuinka paljon hoitamaton uniapnea vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen?
Neurologiaan erikoistuva yleislääkäri Eemil Partinen vastaa lokakuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Totta vai tarua: Unella voi parantaa omaa resilienssiä
Totta. Hyvä uni vahvistaa psyykkistä palautumiskykyä ja univaje puolestaan heikentää sitä.
Onko älylaitteiden happisaturaatio-mittaus luotettava?
Unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen vastaa syyskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.