Artikkeli Uni

Onko melatoniinista apua vuorotyössä?

Työterveyslääkäri Joona Jokela vastaa Unen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin unesta ja vuorotyöstä.

Onko melatoniinista apua vuorotyössä vai pahentaako se tilannetta?

Vuorotyön aiheuttamiin uniongelmiin, kuten muihinkin uniongelmiin kannattaa ensisijaisesti hyödyntää muita kuin lääkkeellisiä keinoja. Melatoniinin kohdalla ei puhuta varsinaisesti lääkkeestä ja se soveltuu tietyissä tapauksissa myös vuorotyöläiselle ja vuorotyöstä aiheutuviin univaikeuksiin. Parhaimmillaan sillä voidaan tahdittaa unirytmiä eli nukkumaan käymistä iltaisin. Melatoniini tulisi ottaa noin kaksi tuntia ennen haluttua nukkumaanmenoaikaa, ei kuitenkaan kello 23 jälkeen. Melatoniinia ei sovi ottaa aamulla/aamupäivällä. 

Onko sydämen lisälyönti normaalia vuorotyöntekijällä? Voiko lisälyönti olla työterveydessä painava syy päästä yhteen vuoroon tai järjestellä työt uudestaan?

Sydämen lisälyöntisyyttä voi esiintyä käytännössä kaikilla, myös sydämeltään täysin terveillä. Runsas lisälyöntisyys voi kuitenkin viitata myös sydänsairauteen, joten vaivan laatu on tärkeä selvittää huolellisesti. Lähes aina on hyödyllistä ottaa vähintään sydänsähkökäyrä ja monesti voi sydänsähkökäyrän vuorokausirekisteröintikin olla tarpeen. Niin sanottuja hyvänlaatuisia sydämen lisälyöntejä voi aiheuttaa tai lisätä muun muassa väsymys ja on loogista, että niitä esiintyy jossain määrin vuorotyöntekijällä. Harvoin esiintyessään ne ovat vaarattomia, mutta usein esiintyessä ne ovat vähintäänkin ikäviä oireita. Jos vaiva on haittaava, on järkevää käydä asiaa läpi oman työterveyslääkärin kanssa ja tarvittaessa miettiä työjärjestelyitä yhdessä työnantajankin kanssa. Tähän tarkoitukseen työterveyshuolto järjestää tarvittaessa työkykyneuvottelun.

Kuinka muuttaa rytmiä, kun työajat vaihtuvat muutaman päivän välein? Esimerkiksi 2 päivää päivätöitä, 3–4 yötyötä ja 2 vapaapäivää. Auttaako melatoniinisuihke nukahtamisongelmiin 3-vuorotyössä?

Vuorotyössä työvuorosuunnittelu on erittäin tärkeää. Työvuorojen kierto on järkevä suunnitella niin, että kierto on mahdollisimman lyhyt ja etenee aamuvuoroista iltaan ja/tai yöhön. Yövuoroja ennen kannattaa ottaa päiväunet, jotka auttavat vähentämään unipainetta. Yövuorojen jälkeen olisi hyödyllistä olla vapaajakso, jolla rytmin voi kääntää taas normaaliksi. Rytmin siirto kannattaa tehdä nopeasti niin, että jo heti seuraavana yönä pyrkii nukkumaan kunnon yöunet. Melatoniinia voi käyttää tahdittamaan sisäistä kelloa palattaessa päivärytmiin. Melatoniinia olisi hyvä ottaa noin kaksi tuntia ennen haluttua nukkumaanmenoaikaa iltaisin, mutta ei koskaan kello 23 jälkeen. Melatoniinia ei sovi ottaa aamulla/aamupäivällä.

Mikä on paras aika ottaa päiväunet ennen yövuorojen alkua?

Ihmisen luontaisen vuorokausirytmin säätelyn mukaisesti iltapäivällä, noin kello 16–17 aikaan. Tähän aikaan vireystilaan tulee selvä alenema ja se on oiva aika saada unen päästä kiinni ja näin nukkumalla siirtää unipainetta ennen tulevaa yövuoroa. Päiväunien oikea-aikaisuuteen kuitenkin vaikuttaa myös, mihin aikaan yövuoro kulloinkin alkaa ja minkälainen työvuoro ennen tulevaa yövuoroa on ollut.

Työ on nykyään 12 tunnin vuoroja. Pitääkö pyrkiä nukkumaan kaikki työn väliajat?

Jos työvuorot ovat säännön mukaisesti 12 tuntia, jää niiden välissä aikaa muulle kuin palautumiselle melko vähän. Keskimäärin ihminen tarvitsee unta noin 7–9 tuntia yössä (tai vuorokaudessa) palautuakseen. Työn vaativuus ja työn asettamat vaatimukset vireystilalle on otettava huomioon suunniteltaessa riittävää palautumista työvuorojen välillä. Tällaisessa vuorosuunnittelussa toivon mukaan tulee välillä pidempiä vapaajaksoja kompensoimaan työputkia. Itse ajattelisin, että elämään kuuluu muutakin kuin työ ja nukkuminen.

Työvuoro alkaa perjantaina 15.00–03 eli 12 tunnin työvuoro. Perjantaina nukkuminen ei ole ongelma vaan seuraava vuoro, joka alkaa sunnuntaina 03–15.00 eli välissä on siis 24 tuntia. Jos nukkuu kunnon unet tuossa välissä, esimerkiksi 04–12.00, ei välttämättä saakaan nukuttua illalla edes vähän. Kokeilisitko vain erilaisia tuntimääriä, minkä saa toimimaan?

Tähän ongelmaan voisi kokeilla unen toisenlaista rytmitystä. Jos yövuoron jälkeen nukkuu useamman tunnin ja herää puolen päivän aikaan, ei ns. unipainetta välttämättä ehdi kehittyä iltaan mennessä. Kokeile yövuoron jälkeen nukkua esimerkiksi kaksi tuntia lyhyemmät unet. Aktiivisen aamupäivän jälkeen käy lepäämään vielä iltapäivällä, jolloin ihmiselle tulee luontainen vireystilan lasku. Uni ennen yövuoroa kuitenkin lisää vireyttä ja vähentää unipaineen kehittymistä työvuoron aikana. 

Kuinka pahasti uni ja vuorotyö vaikuttaa muistisairauteen?

On olemassa tutkimustietoa siitä, että pitkään jatkuessaan unenpuute alkaa lisätä riskiä muistisairauksille. Syinä voivat olla esimerkiksi, että ei nukuta tarpeeksi vuorotyön vuoksi tai unenpuute liittyy johonkin unihäiriönsairauteen. Vuorotyö voidaan parhaimmillaan suunnitella niin, että terveydelliset riskit pysyvät hallinnassa. Haastavinta tämä on epäsäännöllisessä kolmivuorotyössä, jossa on yövuoroja. On tärkeä muistaa, että riskiä muistisairaudelle voi vähentää muilla elintapatottumuksilla, kuten terveellisellä ja monipuolisella ruokavaliolla ja säännöllisellä liikunnalla.

Onko vuorotyö ylipäätään terveellistä? Miten kauan elimistö kestää tehdä vuorotyötä huonoilla unilla?

Erityisesti yötyö, mutta myös muu vuorotyö, voivat altistaa univajeen kehittymiselle. Näin ollen erityisesti yötyö voi edellä mainitusta syystä, mutta myös muistakin syistä, lisätä riskiä tiettyjen sairauksien, kuten unihäiriöiden, päihdeongelmien, mielenterveyssairauksien, muistihäiriöiden, diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien ja jopa joidenkin syöpätyyppien suhteen. Yötyö katsotaankin valtioneuvoston asetuksessa erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaksi seikaksi työssä ja velvoittaa työnantajaa järjestämään tarvittavat terveystarkastukset ja seurannan työntekijöille. Vuorotyön ja yötyön terveysvaikutuksia voidaan hallita oikeanlaisella työvuorosuunnittelulla ja terveillä elintavoilla. 

Jos sairastaa uniapneaa, sopiiko vuorotyö sellaiselle henkilölle?

Uniapneatautia on eriasteista ja siihen on tärkeä varmistaa oikeanlainen hoito. Uniapneataudin yhteyteen liittyy usein myös muita sairauksia. Hyvin yleistä on unettomuus, joka kuitenkin saadaan yleensä hallintaan hyvässä hoidossa. Uniapneatautia sairastava voi kyllä menestyä vuorotyössä, mutta on tärkeää järjestää hyvä ja kokonaisvaltainen hoito ja terveydentilan seuranta.

Asiantuntija
Joona Jokela
Joona Jokela

Työterveyslääkäri

Lue lisää aiheesta

Miten vaihdevuodet vaikuttavat unen laatuun? Artikkeli

Miten vaihdevuodet vaikuttavat unen laatuun?

Työterveyslääkäri Vilho Ahola ja Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri Eevert Partinen vastaavat helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

Aiheuttaako jatkuva unilääkkeiden käyttö univajetta? Artikkeli

Aiheuttaako jatkuva unilääkkeiden käyttö univajetta?

Yleislääkäri Ulla Paakkunainen vastaa tammikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi Artikkeli

Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi

Uni vaikuttaa kaikkiin kehomme osa-alueisiin, aina aivoista fyysiseen suorituskykyyn. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi sen merkitys elintapamuutoksessa on kiistaton. Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen kertoo, miten uni liittyy keskeisiin elintapasairauksiin ja mitä vaikutuksia sillä on päivittäiseen toimintaan.

Totta vai tarua: Univaje aiheuttaa enemmän liikenneonnettomuuksia kuin alkoholi Artikkeli

Totta vai tarua: Univaje aiheuttaa enemmän liikenneonnettomuuksia kuin alkoholi

Totta. Tietoisuus univajeen aiheuttamasta onnettomuusriskistä on lisäksi vähäisempää, mikä tekee väsyneenä ajamisen salakavalasti vaaralliseksi. Minkä tasoista humalatilaa yksi valvottu yö vastaa? Kysymykseen vastaa Terveystalon työterveyslääkäri Matleena Näppilä

Totta vai tarua: Unettomuus periytyy Artikkeli

Totta vai tarua: Unettomuus periytyy

Totta. Unettomuudessa ja herkkäunisuudessa on geneettistä perimää. Monilla unettomuudesta kärsivillä löytyy siis suvusta muitakin, joilla on ollut unettomuutta. Mutta missä menee unettomuuden ja vähäunisuuden raja? Kysymykseen vastaa Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri, Fokus Unen erikoisyksikön johtaja Eevert Partinen.

Totta vai tarua: Univelan voi kuitata seuraavana yönä Artikkeli

Totta vai tarua: Univelan voi kuitata seuraavana yönä

Yli puolet suomalaisista on tutkimusten mukaan väsyneitä. Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri, Fokus Unen erikoisyksikön johtaja Eevert Partinen kertoo, miten selvität todellisen unentarpeesi.