Ongelmallista ruokasuhdetta voidaan hoitaa myös kuten riippuvuuksia
Ongelmallinen ruokasuhde muistuttaa Terveystalon psykoterapeutti Kristiina Niskasen mukaan riippuvuutta silloin, kun syöminen alkaa hallita ajattelua ja kontrollikyky menetetään kerta toisensa jälkeen.
Ongelmallinen, riippuvuutta muistuttava ruokasuhde voi olla lievää tai vaikea-asteista.
- Kyseessä on toiminnallinen häiriö ja ilmiö on tunnistettu, vaikka varsinaista diagnoosia ei ole. Syömiseen liittyvät ongelmat ovat myös aina hyvin yksilöllisiä ja raja on häilyvä diagnosoitavien syömishäiriöiden kanssa. Ilmiöstä on kuitenkin tärkeä puhua, sillä syömiseen liittyvät ongelmat ovat iso osa suomalaisen yhteiskunnan terveyspommia. Meillä on vakavia haasteita ravitsemuksessa ja syömisen säätelyssä, Terveystalon psykoterapeutti Kristiina Niskanen kertoo.
Riippuvuus ei ole kenenkään oma vika, mutta taustalla vaikuttavat asiat tulisi selvittää
Ongelmallisen ruokasuhteen ja riippuvuuksien taustalla on usein muita mielenterveyden haasteita tai jopa traumaattisia kokemuksia. Tämän vuoksi ruokasuhteeseen liittyviä ongelmia tulisi lähestyä monen eri hoitomallin kautta, joista riippuvuuden hoitomalli voi tarjota hyviä työkaluja.
- Vastaanotollani törmään usein siihen, että päihderiippuvainen alkaa toipuessaan syömään runsaasti sokeria. Tai esimerkiksi lihavuusleikkauksessa käynyt alkaakin käyttämään runsaasti alkoholia. Jotta addiktiokäyttäytyminen ei siirry korvaavaan aineeseen tai toimintaan ja synnytä uutta riippuvuutta, tulisi taustalla vaikuttavat asiat selvittää, Niskanen huomauttaa.
Kaikkia riippuvuuksia yhdistävät yhteiset piirteet
Ongelmallinen ruokasuhde voi muistuttaa oireiltaan riippuvuutta tupakkaan, alkoholiin tai muihin päihteisiin. Niskanen listaa viisi tekijää, josta riippuvuuden voi tunnistaa.
- Voimakas fyysinen tarve ja kontrollikyvyn menetys. Ihmisellä on paljon motivaatiota syödä hallitusti ja normaalisti, mutta ei vain pysty. Aamun päätös ”uudesta elämästä” muuttuu iltaa kohden voimakkaaksi fyysiseksi tarpeeksi eli himoksi. Lopulta menetetään kontrolli ja juostaan tässä tapauksessa viinakaupan sijaan karkkikauppaan tai ahmitaan lasten karkit salaa. Jälkikäteen aina kaduttaa.
- Pakonomainen ajattelu. Syöminen ja ruoka tulee ajatuksiin silloinkin, kun sitä ei halua. Esimerkiksi juhliin lähtiessä miettii vain sitä, mitä on tarjolla ja mitä aikoo syödä.
- Elämä kaventuu ja riippuvuus saa hirvittävän suuren roolin elämässä. Riippuvuuteen liittyy se, että lopulta luovutaan muista iloa tuottavista asioista, kuten harrastuksista tai ihmissuhteista. Ihminen jää mieluummin kotiin tv:n äärelle syömään työpäivän jälkeen. Minäkuva kärsii ja ihminen eristäytyy entisestään.
- Toleranssi kasvaa. Ruokamäärät kasvavat ja kerralla voidaan syödä jo valtava määrä sokeria: suklaalevyjä, karkkipusseja ja sipsipusseja.
- Vieroitusoireet. Samalla tavalla kuin muissakin riippuvuuksissa: kun sokerin syömistä pyrkii lopettamaan, tulee päänsärkyä, kolotusta, morkkista ja ylipäänsä huonoa oloa.
Riippuvuuksista ja avun hakemisesta koetaan turhaan häpeää
Kristiina Niskasen kokemuksen mukaan avun hakemisessa on usein korkea kynnys, sillä riippuvuudet koetaan herkästi häpeäksi.
- Jos on jo hakenut apua tai päättänyt hakea apua, se on oikeasti puoli voittoa riippuvuudesta. Kaikki lähtee siitä, kun istuu toisen ihmisen kanssa ongelman äärelle. Riippuvuuksien kohdalla on tärkeää, että itselle tulee se ymmärrys, mistä on kyse. Miksi minä juon joka päivä alkoholia tai syön sokeria? Tämän jälkeen tärkeintä on tunnistaa ne kohdat, joissa riippuvuuskäyttäytymisen riskit ovat korkeat. Missä kohdin arjessa ovat ne hetket, kun kaipaan sokeria? Mitä pitää tehdä ja missä kohdin päivää, että en toimi niin? Kun on löytänyt uusia keinoja tunnistaa ja säädellä omia tunteita, tulee onnistumiskokemuksia ja on mahdollista riippuvuuden sijaan kokea mielihyvää onnistumisesta, Niskanen kuvailee.
Jos on jo hakenut apua tai päättänyt hakea apua, se on oikeasti puoli voittoa riippuvuudesta. Kaikki lähtee siitä, kun istuu toisen ihmisen kanssa ongelman äärelle. “
Mielenterveyden tuki ja hoito Terveystalossa
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
7 vinkkiä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen eläkkeellä
Eläkevuodet tuovat mukanaan uudenlaista vapautta – mutta myös vastuun omasta hyvinvoinnista. Kun arjessa on aivan uudenlaista liukumaa, on entistä tärkeämpää pitää huolta sekä kehosta että mielestä.
Terveystalo ja MIELI ry edistävät yhdessä mielen hyvinvointia
Terveystalo ja MIELI ry ovat sopineet pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia ja löytää ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.