Omailmoituskäytäntö tuo joustavuutta ja viestii luottamuksesta
Omailmoituskäytäntö tuo suoraviivaisuutta ja joustavuutta sairauspoissaolokäytäntöihin – etenkin poikkeusolosuhteissa.
Sairauspoissaolot ovat yleisiä etenkin keväisin flunssan ja influenssan jyllätessä, mutta monien arjen mullistaneessa koronatilanteessa niitä kertyy entistä herkemmin. Moni on tottunut menemään töihin normaalisti pienessä köhässä, mutta nyt kotiin suositellaan jäätävän aiempaa matalammalla kynnyksellä. Töihin ei pidä mennä, mikäli potee minkäänlaisia hengitystieoireita.
Joustavuutta sairauspoissaoloihin tuo kätevä omailmoituskäytäntö, jonka käyttöön ottamista suositellaan erityisesti nyt, maailmanlaajuisen koronapandemian aikana.
Työpaikoissa, joissa omailmoitus on käytössä, työnantaja ja työntekijä sopivat yhdessä poissaolosta sairaustapauksissa. Työkyvyttömyyden pitkittyessä yli omavastuuajan (yleensä yli sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 päivää) työntekijän täytyy toimittaa lääkärintodistus työnantajalle. Omavastuuajan ylittävältä sairausjaksolta maksetaan Kelan sairauspäivärahaa, jota varten todistus tarvitaan. A-lääkärintodistuksella voi saada sairauspäivärahaa yleensä enintään 60 arkipäivää.
On kaikkien etu, että lieväoireiset voivat sairastaa kotonaan
Omailmoituskäytäntö vähentää turhia lääkärissä käyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Erityisen tärkeää tämä on nyt vallitsevissa poikkeusolosuhteissa.
– On kaikkien etu, että lieväoireiset voivat omavastuun aikana olla poissa töistä omalla ilmoituksella ja sairastaa rauhassa kotonaan. Tämä toimintatapa vähentää merkittävästi terveydenhuollon kuormitusta ja muiden tartuntavaaraa, painottaa Terveystalon Länsi-ja Keski-Suomen alueen johtava työterveyslääkäri Kaisu Norbäck.
Käytännön hyötyjen ohella omailmoituskäytäntö on myös luottamuksenosoitus työntekijää kohtaan. Avoimuus ja vastuun antaminen ovat omiaan parantamaan motivaatiota ja työilmapiiriä ja sitä kautta viihtyvyyttä ja työhön sitoutumista.
Lue lisää aiheesta
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.
Investoinnit teknologiseen kehitykseen tukevat Terveystalon vaikuttavaa työterveystoimintaa
Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muokkaavat työtä perusteellisesti: rutiininomaiset tehtävät automatisoituvat, tietoon perustuva päätöksenteko nopeutuu ja ihmisten rooli painottuu yhä enemmän luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Terveystalossa teknologia nähdään strategisena mahdollistajana, jonka avulla voidaan tukea yritysasiakkaiden arjen sujuvuutta ja luoda pohja entistä vaikuttavammalle työterveystoiminnalle. Tulevaisuuden visio onkin olla työterveyden digitalisaation ja vaikuttavuuden suunnannäyttäjä.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.