Omailmoituskäytäntö tuo joustavuutta ja viestii luottamuksesta
Omailmoituskäytäntö tuo suoraviivaisuutta ja joustavuutta sairauspoissaolokäytäntöihin – etenkin poikkeusolosuhteissa.
Sairauspoissaolot ovat yleisiä etenkin keväisin flunssan ja influenssan jyllätessä, mutta monien arjen mullistaneessa koronatilanteessa niitä kertyy entistä herkemmin. Moni on tottunut menemään töihin normaalisti pienessä köhässä, mutta nyt kotiin suositellaan jäätävän aiempaa matalammalla kynnyksellä. Töihin ei pidä mennä, mikäli potee minkäänlaisia hengitystieoireita.
Joustavuutta sairauspoissaoloihin tuo kätevä omailmoituskäytäntö, jonka käyttöön ottamista suositellaan erityisesti nyt, maailmanlaajuisen koronapandemian aikana.
Työpaikoissa, joissa omailmoitus on käytössä, työnantaja ja työntekijä sopivat yhdessä poissaolosta sairaustapauksissa. Työkyvyttömyyden pitkittyessä yli omavastuuajan (yleensä yli sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 päivää) työntekijän täytyy toimittaa lääkärintodistus työnantajalle. Omavastuuajan ylittävältä sairausjaksolta maksetaan Kelan sairauspäivärahaa, jota varten todistus tarvitaan. A-lääkärintodistuksella voi saada sairauspäivärahaa yleensä enintään 60 arkipäivää.
On kaikkien etu, että lieväoireiset voivat sairastaa kotonaan
Omailmoituskäytäntö vähentää turhia lääkärissä käyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Erityisen tärkeää tämä on nyt vallitsevissa poikkeusolosuhteissa.
– On kaikkien etu, että lieväoireiset voivat omavastuun aikana olla poissa töistä omalla ilmoituksella ja sairastaa rauhassa kotonaan. Tämä toimintatapa vähentää merkittävästi terveydenhuollon kuormitusta ja muiden tartuntavaaraa, painottaa Terveystalon Länsi-ja Keski-Suomen alueen johtava työterveyslääkäri Kaisu Norbäck.
Käytännön hyötyjen ohella omailmoituskäytäntö on myös luottamuksenosoitus työntekijää kohtaan. Avoimuus ja vastuun antaminen ovat omiaan parantamaan motivaatiota ja työilmapiiriä ja sitä kautta viihtyvyyttä ja työhön sitoutumista.
Lue lisää aiheesta
Terveystalon työterveyden asiantuntijajohtoon uusia vahvistuksia – Ilse Rauhaniemi työterveyden ylilääkäriksi
Työterveyshuollon erikoislääkäri Ilse Rauhaniemi aloittaa Terveystalon uutena työterveyden ylilääkärinä 1.4.2026 alkaen. Hän vastaa jatkossa Terveystalon työterveyspalveluiden lääketieteellisestä johtamisesta, hoidon laadusta ja palveluiden kehittämisestä. Työterveyden lääketieteellinen johto vahvistuu Rauhaniemen lisäksi kahdella uudella osaajalla, kun maalis- ja huhtikuun aikana Tomi Ylä-Soininmäki ja Tuula Angervuori-Pursila aloittavat johtavina työterveyslääkäreinä työterveyden kehittämisen ja vaikuttavuuden parissa.
Sairauspoissaolot laskussa: mitä vuoden 2025 data kertoo suomalaisten työkyvystä?
Terveystalon Näin Suomi voi* -aineisto paljastaa suomalaisesta työelämästä useita myönteisiä muutoksia. Vuonna 2025 suomalaisilla työntekijöillä oli keskimäärin aiempaa vähemmän sairauspoissaoloja, ja yhä useampi selvisi koko vuoden ilman ainuttakaan poissaolopäivää. Myös pitkään huolestuttaneet mielenterveyspoissaolot laskivat merkittävästi. Data kertoo työkykyjohtamisen muutoksesta: ongelmiin tartutaan aiemmin ja työhön paluuta tuetaan entistä aktiivisemmin.
Terveystalo onnistui kunnianhimoisessa tavoitteessaan vähentää mielenterveysperusteisia poissaoloja: Säästöä kertyi noin 100 000 työpäivää ja 42 miljoonaa euroa
Vuoden 2025 alussa Terveystalo sitoutui tavoittelemaan voimakasta laskua työterveysasiakkaidensa mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa. Keskittyminen mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja nopeaan sekä vaikuttavaan hoitoon tuotti tulosta yli tavoitteen. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot laskivat 7 prosentin verran, mikä tuotti työterveyden asiakasyrityksille yhteensä noin 100 000 tervettä työpäivää lisää ja lähes 42 miljoonan euroa säästöä.
Terapiat etulinjaan -toimintamallia voi pian hyödyntää osana työterveyttä kaikkialla Terveystalossa
Terveystalo on yksi ensimmäisiä toimijoita, joka on hyödyntänyt Terapiat etulinjaan -toimintamallia työterveydessä kesästä 2025 alkaen. Kokemukset toimintamallista osana työterveyttä ovat olleet erittäin myönteisiä ja tavoitteenamme on tarjota vuoden 2026 aikana kaikille organisaatioasiakkaillemme mahdollisuus toimintamallin käyttöön. Malli on osa kansallista mielenterveysstrategiaa ja sen tavoitteena on varmistaa oikea‑aikainen ja vaikuttava tuki mielenterveyden haasteisiin yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.
Suomalainen sairauspoissaolokeskustelu on rikki
Sairauspoissaoloa koskevat väärinkäsitykset elävät sitkeämmin kuin flunssavirus. Johtavan työterveyslääkäri Anita Riipisen mukaan on aika oikaista tämä harhaluulo.
Näin teknologia tukee vaikuttavaa työterveyttä
Työterveydessä tiedolla johtaminen perustuu monipuoliseen ja organisaatiotasolla kerättyyn dataan. Tekoälyn avulla asiantuntija pystyy tunnistamaan työyhteisön riskit ja kuormitustekijät sekä ohjaamaan yhteisöä kohti vaikuttavampia, kohdennettuja terveyspalveluja. Terveystalon työterveyden tuote- ja palvelutuotannonohjauksesta vastaava johtaja Joonas Kaijala avaa, kuinka data ja AI tukee ammattilaisten työtä ja parantaa yhteisön hyvinvointia.