Omailmoituskäytäntö tuo joustavuutta ja viestii luottamuksesta
Omailmoituskäytäntö tuo suoraviivaisuutta ja joustavuutta sairauspoissaolokäytäntöihin – etenkin poikkeusolosuhteissa.
Sairauspoissaolot ovat yleisiä etenkin keväisin flunssan ja influenssan jyllätessä, mutta monien arjen mullistaneessa koronatilanteessa niitä kertyy entistä herkemmin. Moni on tottunut menemään töihin normaalisti pienessä köhässä, mutta nyt kotiin suositellaan jäätävän aiempaa matalammalla kynnyksellä. Töihin ei pidä mennä, mikäli potee minkäänlaisia hengitystieoireita.
Joustavuutta sairauspoissaoloihin tuo kätevä omailmoituskäytäntö, jonka käyttöön ottamista suositellaan erityisesti nyt, maailmanlaajuisen koronapandemian aikana.
Työpaikoissa, joissa omailmoitus on käytössä, työnantaja ja työntekijä sopivat yhdessä poissaolosta sairaustapauksissa. Työkyvyttömyyden pitkittyessä yli omavastuuajan (yleensä yli sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 päivää) työntekijän täytyy toimittaa lääkärintodistus työnantajalle. Omavastuuajan ylittävältä sairausjaksolta maksetaan Kelan sairauspäivärahaa, jota varten todistus tarvitaan. A-lääkärintodistuksella voi saada sairauspäivärahaa yleensä enintään 60 arkipäivää.
On kaikkien etu, että lieväoireiset voivat sairastaa kotonaan
Omailmoituskäytäntö vähentää turhia lääkärissä käyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Erityisen tärkeää tämä on nyt vallitsevissa poikkeusolosuhteissa.
– On kaikkien etu, että lieväoireiset voivat omavastuun aikana olla poissa töistä omalla ilmoituksella ja sairastaa rauhassa kotonaan. Tämä toimintatapa vähentää merkittävästi terveydenhuollon kuormitusta ja muiden tartuntavaaraa, painottaa Terveystalon Länsi-ja Keski-Suomen alueen johtava työterveyslääkäri Kaisu Norbäck.
Käytännön hyötyjen ohella omailmoituskäytäntö on myös luottamuksenosoitus työntekijää kohtaan. Avoimuus ja vastuun antaminen ovat omiaan parantamaan motivaatiota ja työilmapiiriä ja sitä kautta viihtyvyyttä ja työhön sitoutumista.
Lue lisää aiheesta
Suomalainen sairauspoissaolokeskustelu on rikki
Sairauspoissaoloa koskevat väärinkäsitykset elävät sitkeämmin kuin flunssavirus. Johtavan työterveyslääkäri Anita Riipisen mukaan on aika oikaista tämä harhaluulo.
Näin teknologia tukee vaikuttavaa työterveyttä
Työterveydessä tiedolla johtaminen perustuu monipuoliseen ja organisaatiotasolla kerättyyn dataan. Tekoälyn avulla asiantuntija pystyy tunnistamaan työyhteisön riskit ja kuormitustekijät sekä ohjaamaan yhteisöä kohti vaikuttavampia, kohdennettuja terveyspalveluja. Terveystalon työterveyden tuote- ja palvelutuotannonohjauksesta vastaava johtaja Joonas Kaijala avaa, kuinka data ja AI tukee ammattilaisten työtä ja parantaa yhteisön hyvinvointia.
Digityöterveyden vaikuttavuus syntyy tasaisesta laadusta
Työterveyden suurin arvo yritykselle on saavutettava, tasalaatuinen ja koko organisaatiota tukeva palvelu, joka ehkäisee työkykyriskejä ja edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.
Terveystalo mukana eturivin työelämätoimijoiden kera Hyvän työn foorumissa
Uusi yhteistyö avaa mahdollisuuksia myönteisemmän työelämän rakentamiseen.
Suun Terveystalon osaaminen ja verkosto laajenee – myös työterveysasiakkaiden hyväksi
Suunterveys on Terveystalossa erottamaton ja olennainen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Laajentuva suunterveydenhuollon verkosto mahdollistaa kattavat palvelut sekä työntekijöille että asiakkaille ympäri Suomen. Tavoitteena on sujuva hoitoon pääsy ja alan kehityksen kärjessä pysyminen.
Mikä on metabolinen ikä ja miksi siitä kannattaa olla kiinnostunut?
Terveystalon uusi tutkimus paljastaa kuinka kehosi ikääntyy. Metabolinen ikä tekee näkyväksi biologisen vanhenemisen.